Uusi opettaja: Tommi

Nimi ja opettamasi aine/aineet?
- Tommi Anttalainen, opetan historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa.

Miksi valitsit juuri ko. aineet?
- Olen aina pitänyt historiasta, varsinkin sotajutuista ja olen kiinnostunut politiikasta. Samoin tykkään myös pohdiskella elämän kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. Joten aineet ovat tuntuneet aina luontevilta.

Mistä olet kotoisin?
- Kajjjaanista!

Miksi tulit Kuhmon yhteislukioon ja mitä mieltä olet lukiostamme?
- Olin jo aiemmin alkuvuodesta harjoittelussa täällä ja pidin lukiosta. Kuhmon yhteislukio on kyllä mukava paikka opettaa, mukavia opiskelijoita ja ystävällisiä kollegoja riittää.

Mikä sana kuvailee sinua parhaiten?
- Rauhallinen.

Mikä on helpointa työssäsi? Entä vaikeinta?
- Helpointa on varmasti se kun pääsen puhumaan jostain itselleni todella mielenkiintoisesta aiheesta. Varmasti tulee jossain vaiheessa käymään, että kerron koko oppitunnin jostain historiallisesta tapahtumasta ja huomaankin tunnin jo loppuvan ihan kohta. Vaikeinta ovat varmasti aamuherätykset, nukkuisin mieluummin pitkään.

Oletko koskaan lintsannut oppitunnilta?
- Tuota noin. Teknisesti ottaen meillä oli aina lukiossa sopiviin aikoihin opiskelijakunnan ”kokouksia” tai nuorisovaltuuston ”hommia”, joten en! Yläkoulun puolella saatoin olla ysin keväällä pari kertaa tunneilta pois.

Montako kertaa olet ollut jälki-istunnossa?
- Kaksi kertaa. Yhden kerran seiskaluokalla, koko luokka joutui jälki-istuntoon kun emme olleet tehneet läksyjä. Toisen kerran ysillä kun joku luokkakavereista käyttäytyi tyhmästi ja minäkin sain syyt niskoille.

Paljonko keskiarvosi oli koulussa?
- 8,4

Mitä harrastat?
- Metallinpaljastimen kanssa juoksentelen metsissä, käyn uimassa, kävelylenkkejä, yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa. Totta kai myös kaikkia muita historiaan liittyviä asioita.

Mikä on suurin paheesi?
- Ei minulla taida olla sellaisia.

Jos voisit olla joku julkkis yhden päivän ajan, kuka olisit ja miksi?
- Donald Trump, ihan vaan mielenkiinnosta haluaisin tietää mitä sen miehen päässä liikkuu ja näkisin miten kiireistä USA:n presidentin työ on.

Mikä on viimeksi katsomasi elokuva ja mitä tykkäsit?
- Taisin katsoa Brad Pittin tähdittämän Fury –leffan. Tykkäsinhän minä! Elokuvahan kertoo toisesta maailmasodasta ja panssarivaunuista.

Paras tv-ohjelma?
- Tällä hetkellä varmaan Handmaid’s Tale. Suosittelen lämpimästi, ainakin yhteiskunnallisesta näkökulmasta mielenkiintoinen!

Mitä mieltä olet Sotkamosta?
- Sanotaanko näin, että suurin osa kajaanilaista on samaa mieltä kuhmolaisten kanssa Sotkamosta.

Entä mitä mieltä olet Facebookista?
- Ei tule itsellä käytettyä enää niin aktiivisesti. Mutta hyvä väline yhteydenpitoon!

Tiedätkö Kuhmon pilisringin reitin?
- Ainakin osittain! Olen ainakin ollut kyydissä tällä reitillä.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Hmm luulisin, että olen edelleen opettaja.

Kerro yksi vitsi!

Historian tunnilla opettaja kysyi:
-Tappoiko Lalli Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä?
-Ei kun kirveellä, huusi Kalle

Tervetuloa Kuhmon yhteislukioon Tommi!

Uusi opettaja: Salla

Nimi ja opettamasi aine/aineet?
- Salla Lesonen. Opetettavat aineet biologia, maantiede ja terveystieto.

Miksi valitsit juuri ko. aineet?
- Lapsena/ nuorena kuljin paljon metsissä, järvillä ja soilla lenkkeillen ja retkeillen. Myös terveelliset elämäntavat kiinnostivat urheilevana nuorena :)

Mistä olet kotoisin?
- Kuopiosta

Miksi tulit Kuhmon yhteislukioon ja mitä mieltä olet lukiostamme?
- Sain mahdollisuuden kokeilla opetusta lukiossa, kun Heli päätti pitää opintovapaata. Kuhmon lukio on pieni tehopakkaus, josta löytyy motivoituneita opiskelijoita ja opettajia. Myös ryhmähenki ja tekemisen meininki ovat ilahduttaneet.

Mikä sana kuvailee sinua parhaiten?
- Positiivinen

Mikä on helpointa työssäsi? Entä vaikeinta?
- Onko helppoja asioita? Kaikestahan voi tehdä vaikeata. Vaikeinta on löytää aika korjattaville tehtäville ja laadukkaalle tehtäväpalautteelle.

Oletko koskaan lintsannut oppitunnilta?
- Ehkä joskus, ainakin myöhästynyt.

Montako kertaa olet ollut jälki-istunnossa?
- 0 kertaa

Paljonko keskiarvosi oli koulussa?
- Ehkä välillä 8.7 - 9.

Mitä harrastat?
- Lenkkeilyä

Mikä on suurin paheesi?
- Liian vähäinen nukkuminen.

Jos voisit olla joku julkkis yhden päivän ajan, kuka olisit ja miksi?
- Voisin olla vaiika Alex Honnold, joka on vapaakiipeilijä. Hän suoriutui 900 m kalliosinämästä ilman turvavaljaita. Itselläni on korkeanpaikan ahistusta, joten tuntuisi hienolta pystyä tuollaiseen mielenhallintaan, voimaan ja korkeuteen.

Mikä on viimeksi katsomasi elokuva ja mitä tykkäsit?
- Viimeksi katsoin kokonaisen elokuvan tv:sta ja se oli Arrival. Elokuvan juoni yllätti ja jäi mietityttämään, mitä siinä oikein tapahtuikaan.

Paras tv-ohjelma?
- Englantilaiset sarjat, esim. Downton abbey

Mitä mieltä olet Sotkamosta?
- Hmmmmm...kotipaikka

Entä mitä mieltä olet Facebookista?
- Sukulaisten terveisiä ja vinkkejä töihin.

Tiedätkö Kuhmon pilisringin reitin?
- En kokonaan, oletan sen kulkevan Shellin liikenneympyrästä ja siitä takaisin keskustaan.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Opettajana Kuhmossa :)

Kerro yksi vitsi!

Sotkamolainen pyöräilee Kuhmoon!

Sotkamolainen lähti pyöräilemään Kuhmoon. Päästyään Kuhmoon hän huomasi miehen korjaavan pyöräänsä. Sotkamolainen kohteliaana naisena tietenkin pysähtyi ja kysyi, että voiko auttaa. Pyörää korjaava mies sanoi, että ei tarvitse apua.

Mies jatkaa ja sanoo, "Ajelen tässä lainapyörällä ja tässä on satula liian korkealla. Poistan siksi ilmaa renkaista, niin yletyn paremmin polkemaan." Sotkamolainen mutisee itsekseen, että oli virhe tulla Kuhmoon ja ottaa jakoavaimen käteensä ja rupeaa vaihtamaan satulan ja ohjaustangon paikkaa keskenään.

Kuhmolainen kysyy, että miksi sinä noin teet. Sotkamolainen vastaa, että "minä lähden takaisin Sotkamoon"

Terveisiä?
- Hymyillen eteen päin ja uutta oppimaan :)

Toivotamme yläkoulun puolelta siirtyneen Sallan tervetulleeksi lukioon!

Uusi opettaja: Henna

Uusi lukuvuosi on saatu käyntiin ja opettajakunnassa on tapahtunut paljon muutoksia. Esittelemme blogissamme sellaiset uudet opettajat, joilla on opetusta joko pelkästään tai suurimmaksi osaksi lukiolaisille. Ensimmäisenä vuorossa on Henna.

Nimi ja opettamasi aine/aineet?
- Henna Puro, opetan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.

Miksi valitsit juuri ko. aineet?
- Olen aina ollut kiinnostunut matemaattisista aineista, joten juuri näiden kolmen aineen valinta tuntui luontevalta.

Mistä olet kotoisin?
- Pudasjärveltä.

Miksi tulit Kuhmon yhteislukioon ja mitä mieltä olet lukiostamme?
- Sain vakituisen viran Kuhmon yhteislukiosta. Mielestäni Kuhmon yhteislukiossa on hyvä yhteishenki sekä mukavat oppilaat ja työkaverit.

Mikä sana kuvailee sinua parhaiten?
- Kärsivällinen.

Mikä on helpointa työssäsi? Entä vaikeinta?
- Opetettavat asiat ja vaikeinta on huomata oppitunneilla, onko opettava asia ollut helppo opiskelijoille, erityisesti hiljaisten ryhmien tapauksessa.

Oletko koskaan lintsannut oppitunnilta?
- En ainakaan muistaakseni.

Montako kertaa olet ollut jälki-istunnossa?
- En ole myöskään ollut jälki-istunnossa.

Paljonko keskiarvosi oli koulussa?
- Noin yhdeksän.

Mitä harrastat?
- Pidän käsitöistä, urheilusta ja kaikenlaisesta puuhailusta kääpiövillakoirani Vilin kanssa

Mikä on suurin paheesi?
- Popcornit ja irtokarkit.

Jos voisit olla joku julkkis yhden päivän ajan, kuka olisit ja miksi?
- En haluaisi olla kukaan julkkis, koska en nauti liiallisesta huomiosta.

Mikä on viimeksi katsomasi elokuva ja mitä tykkäsit?
- Viimeisin katsomani elokuva taitaa olla Harry Potter ja Azkabanin vanki. Harry Pottereiden tapauksessa pidän enemmän kirjoista.

Paras tv-ohjelma?
- Jos pitää valita yksi sanoisin Game of thrones, pidän kyllä useista muistakin.

Mitä mieltä olet Sotkamosta?
- Vaikuttaa ihan kivalta paikalta.

Entä mitä mieltä olet Facebookista?
- Kätevä tapa ottaa yhteyttä ihmisiin.

Tiedätkö Kuhmon pilisringin reitin?
- En ainakaan vielä.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Siihen on vielä kovin pitkä aika, vaikea sanoa :D

Kerro yksi vitsi!
- Olen huono keksimään vitsejä, minulla on aika kuiva huumorintaju.

Toivotamme Hennan tervetulleeksi Kuhmon yhteislukioon!

Mikä sotku! -musikaali

Tämän kevään suurin tapahtuma (penkkarien ja wanhojen tanssien lisäksi) oli ehdottomasti muutama viikko sitten esitetty Mikä sotku! -musikaali. Tässä kuvapläjäys esityksestä!

Musiikin ja tanssin yhteisproduktio on lukiomme kurssitarjottimessa joka kolmas vuosi, joten seuraavaa saamme odotella muutaman vuoden, mutta hyvää kannattaa odottaa! :)

Ajatuksia lukiovuosista

Aloitin lukion vuonna 2016. Tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt olen jo abi ja enää ei olisi jäljellä kuin kirjoitukset, joka tosin on ehkä se haastavin ja tärkein osa lukiota. Mutta nyt kun itsellä on jo kokemusta lukio-opinnoista, haluan antaa nuoremmille joitain vinkkejä, jotka ainakin itselleni havaitsin hyviksi jutuiksi lukioaikana.

Muistan kaikki ne tuntemukset mitä lukion aloittaminen herätti. Vanhat kaveripiirit muuttuivat ja matka kohti aikuisuutta alkoi. Kaikki oli niin uutta, jännää, suorastaan kiehtovaa. Tuntuihan se hienolta kertoa kaikille että olen lukiolainen. Vihdoin alkoi tuntumaan siltä että on itse vastuussa omasta elämästään ja opiskeluistaan. Toisin kuin yläasteella, nyt oli tärkeää itse huolehtia kaikista kursseista ja siitä että kaikki pyydetyt tehtävät tuli tehtyä. Toki meidän huolehtivat opettajat olivat tukena ja apuna jos ja kun tuli jotain kysymyksiä ja epäröintejä.

Toisaalta se, että olit itse enemmän vastuussa omista opinnoistasi tuntui jollain tapaa ahdistavalta, koska muutos oli niin radikaali ja nopea. Siksi moni lukion aloittava nuori kokee varmaa tietynlaista identiteettikriisiä. Ajan kanssa se kuitenkin helpottaa ja hengissä siitä selvitään. Eli te nuoremmat opiskelijat, jotka tuskailette nyt näiden samojen tunteiden kanssa, niin voin kertoa että niin myös meistä suurin osa on tehnyt ja kuten huomata saattaa, näin pitkälle sitä on selvitty. Yritä etsiä itsellesi hyvä ja turvallinen tukiverkko, joihin voit tukeutua vaikeina hetkinä.

Kysyin myös kavereiltani, mitä he haluaisivat painottaa nuoremmille opiskelijoille. Kaverini Mila, joka on myös abi, painotti sitä että lukio on ennen kaikkea yleissivistävä koulu, eikä kaikessa tarvitse pyrkiä täydelliseen suoritukseen. Toki on tärkeää tehdä parhaansa, mutta ei kannata toimia yli voimavarojensa. Se vain haittaa opiskelua kokonaisuudessa ja jossain vaiheessa palaa niin loppuun, ettei kerta kaikkiaan vaan enää jaksa. Panosta siis ennen kaikkea niihin aineisiin, jotka koet tärkeiksi itsellesi.

Kaiken kaikkiaan lukioaika on mennyt hurjan nopeasti ja joskus jopa miettii, että voi kun voisinkin palata vielä ajassa taaksepäin. Nyt kevään korvilla kun korkeakouluopintoihin haut alkavat olla käsillä, alkaa tuntemaan tietynlaista ahdistusta siitä että nyt se lukio sitten loppuu. Elämä tulee taas muuttumaan, kun pitää vaihtaa paikkakuntaa ja aloittaa uudessa koulussa. Samaan aikaan se jännittää, sekä jollain tapaa ahdistaa.

Voisin sanoa tähän loppuun tällaisen aika kliseisen lausahduksen: "Lukio on ihmisen elämän parasta aikaa." Ainakin omalla kohdallani voin täysin samaistua tähän. Lukioaika on tuonut mukanaan unohtumattomia muistoja ja hienoja kokemuksia ja täten voisin sanoa että mikään ajanjakso elämässäni ei vielä ole ollut näin unohtumaton kuin lukioaika. Koittakaa tsempata ja muistakaa, että kolme vuotta menee hurjan nopeasti.

Hyvää kevättä ja tsemppiä opiskeluihin! <3

Teksti ja kuvat Kaisa

Opetusharjoittelija Ranskasta

Hei, nimeni on Celia, olen nuori englannin kielen opettaja Ranskassa. Talvella tauon aikana päätin mennä Kuhmoon tarkkailemaan suomalaista koulujärjestelmää ja selvittämään, miten kaikki toimi täällä. Olen käynyt lukiossa, yläkoulussa, alakoulussa ja päiväkodissa. Nämä ovat minun huomioni. Suomessa, toisin kuin Ranskassa, ei ole pakollista aloittaa koulua 3-vuotiaana. Huomasin, että täällä oppilailla on 15 minuutin tauko jokaisen oppitunnin jälkeen. Ranskassa 15 minuutin tauko sisältyy kahteen oppituntiin. Kuhmossa ruokailu kestää kolmekymmentä minuuttia ja lounasaika on 10.30-12.00. Suomessa oppilaat saavat ruokaa ilmaiseksi, Ranskassa ruokailutauko kestää vähintään tunnin, mutta voi kestää jopa kaksi tuntia. Oppilaat voivat lähteä kotiin syömään tai maksaa kouluruoasta. Kuhmossa opiskelijoiden määrä luokassa on pieni, oppilaat ovat hiljaisia ja kun opettaja puhuu, he eivät yleensä puhu hänen päälle. Ei ole tarvetta "pelata poliisia" niin paljon kuin Ranskassa. Uskon myös, että he ovat täällä kunnioittavampia opettajia kohtaan. Koulutusohjelma aineittain näyttää olevan hyvin samanlainen kuin Ranskassa. Suomessa opiskelijoiden on noudatettava joitakin pakollisia kursseja, mutta he voivat myös valita valinnaisia kursseja; Ranskassa kaikkien on noudatettava samoja kursseja. Ainoat vaihtoehdot ovat latina tai kreikka ja kielet, kuten englanti, saksa, espanja tai italia. Kuhmossa oppilaat voivat valita musiikkipainotteisuuden jo kolmannesta luokasta lähtien ja heillä on mahdollisuus opiskella sitä, kunnes he valmistuvat lukiosta. Alakoulussa ja yläkoulussa oppilaiden on osallistuttava kuvataiteen sekä käsityön kursseihin, kuten puutyö, tekninentyö ja tekstiilityö. He voivat vapaasti luoda mitä haluavat.

Suomessa oppilaat kutsuvat opettajiaan etunimellä; Ranskassa se ei ole mahdollista, sitä pidettäisiin kunnioituksen puutteena. On myös yleistä, että oppilaat tietävät joitakin tietoja opettajien henkilökohtaisesta elämästä, toisin kuin Ranskassa. Huomasin, että opettajat eivät hermostu oppilaille koko luokan edessä. Sen sijaan he tuijottavat heitä ja tekevät merkkejä kätensä kanssa; tämä ei häiritse luokkaa, koska opettajan ei tarvitse keskeyttää sitä, mitä hän sanoo. Olen myös nähnyt, että luokkahuoneissa on usein avustajia. Nämä avustajat ovat joskus yhtä opiskelijaa varten, mutta he myös kävelevät luokkahuoneessa ja ohjaavat oppilaita, jotka pyytävät apua.

Minulla on myös ollut mahdollisuus viettää päivä Hietaperän koulussa, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kuhmon keskustasta. Tässä koulussa on noin 30 opiskelijaa, joista jotkut asuvat kaukana ja tulevat taksilla. Opiskelijat on ryhmitelty kahteen opetusryhmään; luokat 1-3 ja 4-6. Mielestäni opettajat ovat hyvin sidoksissa opiskelijoihin ja heidän hyvinvointinsa on hyvin tärkeää suomalaisille. Siksi peruskoulun opettajat pyytävät oppilaita puhumaan tunteistaan. Opettajat järjestävät myös ryhmäkeskusteluja sekä rentouttavaa toimintaa.

Olen myös huomannut, että oppilaat näyttävät erittäin onnellisilta ja tykkäävät koulusta. He tuntevat olonsa kotoisaksi ja pystyn samaistumaan heihin. Opettajat ovat myös erittäin tyytyväisiä työhönsä. Haluaisin olla kieltenopettaja Suomessa joku päivä!

Bonjour, je suis Célia, une jeune professeure d’anglais en France. Pendant les vacances de février, j’ai décidé d’aller à Kuhmo pour observer le système scolaire français. Voici le bilan de mes observations: je suis allée au lycée, au collège, à l’école primaire ainsi qu’à la maternelle. En Finlande, la maternelle n’est pas obligatoire, les parents sont libres de choisir s’ils veulent y inscrire leurs enfants ou non. J’ai constaté qu’en Finlande les élèves avaient 15 minutes de pause après chaque cours. En France, ils ont 15 minutes de pause après avoir suivi deux heures de cours. Ici, les élèves disposent d’une demie heure pour manger à la cantine le midi. La pause repas dure de 10h30 à 12h. Les repas sont gratuits et servis à tous les élèves. Au lycée, il arrive que certains élèves aient une pause repas au milieu d’un cours. En France, cette pause dure au minimum une heure et peut durer jusqu’à deux heures. Les élèves peuvent donc rentrer manger chez eux, où payer pour manger à la cantine. À Kuhmo les effectifs sont assez réduits, les élèves sont discrets et n’ont pas tendance à discuter pendant que le professeur parle. Il n’y a pas besoin de faire “la police” aussi souvent qu’en France; je trouve qu’ils sont plus respectueux des professeurs, ici. Le programme scolaire semble très similaire à celui que nous avons en France. En Finlande, les élèves doivent obligatoirement assister à certains cours, mais ils sont libres de choisir des cours optionnels, en fonction de leurs intérêts personnels. Par exemple, les élèves peuvent prendre des cours de cuisine, de langue, approfondir leurs connaissances en maths, faire de la musique… A Kuhmo, les élèves peuvent prendre l’option musique dès le CM1 et la poursuivre jusqu’au Bac. Dès l’école primaire, les élèves doivent participer à des activités manuelles regroupées en quatre axes: la techno, le textile, l’art et la photographie et le travail du bois. Les élèves y consacrent deux heures par semaine et font des projets en fonction de leurs envies, sous la surveillance du professeur.

Ici, les élèves appellent leurs professeurs par leur prénom; en France ce n’est pas possible, ce serait considéré comme un manque de respect. Aussi, il est assez commun que les élèves connaissent la vie personnelle de leurs professeurs; ce qui n’est pas le cas en France. J’ai remarqué que les professeurs ne grondaient pas les élèves devant toute la classe, en revanche ils ont tendance à faire des gestes en silence, en fixant du regard les élèves concernés; cela n’interrompt donc pas le cours. J’ai également pu observer qu’il y avait très régulièrement des AVS ou du personnel supplémentaire au sein d’une classe. Ces personnes sont là pour aider certains élèves et se déplacent également dans la classe pour observer le travail des élèves et les guider si besoin.

J’ai également eu l’opportunité de passer une journée à l’école de Hietaperä, qui se situe à une vingtaine de kilomètres de Kuhmo. Les élèves habitent dans des hameaux parfois situés à 30km de l’école, et viennent en taxi. L’école compte une trentaine d’élèves, qui sont regroupés sur deux niveaux par classe. J’ai pu voir que les professeurs étaient très attachés à leurs élèves, et le bien être de ces derniers est très important pour les finlandais. C’est pourquoi, à l’école primaire les enseignants demandent à leurs élèves de parler de leurs sentiments. Il y a également un temps consacré aux discussions de groupe et au repos.

Enfin, j’ai pu remarquer que les élèves semblaient très heureux d’aller à l’école. Ils s’y sentent bien et cela se ressent. Les professeurs sont également très satisfaits de leur emploi. Cela me donne envie de venir travailler en Finlande! 

Hello, my name is Celia, I’m a young English language teacher in France. During my winter break, I chose to go to Kuhmo to observe the Finnish school system and discover how everything was working there. After having attended courses in high school, middle school, primary school and daycare, here is a summary of my observations. In Finland, unlike in France, it is not mandatory to start school at the age of 3. I noticed that here, pupils had a 15-minute break after each class. In France, they have a 15-minute break after having attended two classes. In Kuhmo, the pupils have half an hour to each lunch, between 10.30am and 12pm. School meals are provided to all pupils, free of charge. In France, the lunch break lasts for minimum an hour but can last up to two hours. Pupils can either go home or pay to eat at school. In Kuhmo, the number of students per class is rather small, the pupils are discreet and they don’t tend to chit-chat when the teacher is talking, as much as they do in France. There is no need to “play the police officer” as much as in France. I also think that they are more respectful towards teachers here. The school program per subject seems very similar to the French ones. In Finland, students must follow some compulsory courses but they can also choose elective one; in France everyone has to follow the same courses. The only options are latin or greek, and languages such as English, German, Spanish or Italian. Here, students are able to follow cooking classes, languages, deepen their maths skills or study music. In Kuhmo, pupils can decide to integrate the music line from the third grade and have the possibility to study it until they graduate from high school. In primary school and middle school, pupils have to attend manual activity classes such as art and photography, technical, wood and textile work. They are free to create whatever they want and are being supervised by their teacher. 

In Finland, pupils call their teachers by their first name; in France it is not possible, it would be considered as a lack of respect. Also, it is quite common that pupils know some details about the personal life of teachers, unlike in France. I noticed that teachers don’t tell the pupils off in front of the whole class. Instead, they stare at them and do signs with their hands; this does not disturb the class, since the teacher doesn’t have to stop what he/she is saying. I have also seen that there are often helpers in classrooms. These helpers are sometimes here for one student in particular, but they also walk around the classroom and guide the pupils who ask for help.

I have also had the opportunity to spend a day at Hietaperä school, located about 20 kilometers from Kuhmo. This school has about 30 students, some of them live far away and come by taxi. The school has thirty students, who are grouped on two levels per class. I could see that the teachers were very attached to their students, and the well-being of these students is very important for Finns. Therefore, primary school teachers ask their students to talk about their feelings. There is also a time devoted to group discussions and relaxing activities. `

Finally, I have noticed that the pupils seem very happy to go to school. They feel at home and very well and I could feel it too. Teachers are also very pleased with their work. I really want to work in Finland one day!

Opetusharjoittelija Tommi Anttalainen Kuhmon lukiolla tammikuussa 2019

Loman jälkeen lukiolle saapui Itä-Suomen yliopistosta, Joensuusta opetusharjoittelija. Tommi seuraa lukion arkea ja opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia tammikuun aikana. Tommi on itse Kajaanista kotoisin, mutta halusi ehdottomasti tulla tutustumaan Kuhmoon ja juuri tähän lukioon.

Tommia voi käydä jututtamassa, jos tulee jotain historiaan tai yhteiskuntaoppiin liittyen mieleen. Häneltä voi myös käydä kyselemässä, jos on mielessä jotain yliopistoon ja siellä opiskeluun liittyvää.

Maanantaina 7.1. arki alkoi taas ja opetusharjoittelija saapui lukioomme.

Tommi opettaa YH1- ja HI3-kursseja muutaman viikon ajan.