Sähköinen kurssikoe, kokeilukerta 3

Tämän kevään aikana olen kokeillut sähköisiä kurssikokeita kaksi kertaa ja päätin kokeilla vielä kerran. Tällä kertaa vuorossa oli ENA13-kurssin koe. Kokeessa oli yksi erilainen tehtävä aiempiin verrattuna: kuullunymmärtäminen nettivideon perusteella.

Kun kyselin kurssin aikana, kuinka moni haluaisi kokeilla sähköistä koetta, halukkaita kokeentekijöitä ilmoittautui runsaasti (kannustimena olisi mahdollisuus saada 10 lisäpistettä paperikokeeseen verrattuna). Kun koepäivä sitten koetti ja koetilaan oli viritelty valmiiksi 10 konetta, vain viisi rohkeaa opiskelijaa lopulta teki kokeen tietokoneella.

Tyhjennetty läppärivaunu

Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, tavalliseen paperilla tehtävään kokeeseen verrattuna sähköinen kurssikoe työllistää opettajaa jonkin verran enemmän: kokeen tekeminen mille tahansa alustalle (tässä tapauksessa jälleen Edmodoon) vie enemmän aikaa kuin normaalin kurssikokeen tekeminen; harjoittelu toki nopeuttaa toimintaa. Kokeen tekemisen lisäksi opettaja viritteli tässä tapauksessa tietokoneet valmiiksi koetilaan, jotta kokeen aloitus olisi nopeampaa. Opiskelijat voisivat jatkossa hakea itse läppärit vaunusta ja laittaa ne valmiiksi koetta varten jo hyvissä ajoin ennen kokeen alkamista.

Koe suoritettiin jälleen kielistudiossa, jossa on nostettavat väliseinät (kuvassa ei vielä ylösnostettuina). Väliin jääneissä tyhjissä tiloissa istui tavallisen paperisen kokeen tekijöitä. Ulkona oli aurinkoinen, lämmin sää ja kielistudiossa istui 31 henkilöä. Tunnelma oli lievästi sanottuna tiivis ja tukala. Opettaja istui valvomassa koetta takarivissä kahden opiskelijan välissä.

Koululla on kuuloke + mikrofoni -yhdistelmiä, joita nyt kokeiltiin uusien läppäreiden kanssa. Kuulokkeet olivat miellyttävät käyttää ja myös suulliset tehtävät onnistuisivat niillä varmaankin mainiosti, sillä ne vaimensivat myös ympäriltä kuuluvia ääniä. Jatkossa, kun yo-kokeisiin on tulossa suullinen osuus, on tärkeää, että ylioppilaskokelaiden suoritus ei häiriintyisi toisten opiskelijoiden puheesta tai että heikommat kokelaat eivät saisi apua vieressä puhuvalta taitavammalta opiskelijalta.

Kokeen suorittamisessa ei ilmennyt teknisiä ongelmia, kunhan kaikki saivat ensin kirjauduttua oikeilla tunnuksilla Edmodoon. Ohjelma valvoo kokeen suoritusaikaa ja kun aika on täynnä, yhtään tehtävää ei voi enää tehdä. Osa opiskelijoista, jotka kokeilivat sähköistä koetta tekivät kokeen nopeammin kuin tavallisen kokeen, osalla aika ei meinannut riittää ja lisätehtäväkin jäi tekemättä. Opiskelijoiden vastauksissa oli huomattavan paljon sellaisia kirjoitusvirheitä, joita he eivät paperissa kokeessa tekisi. Esimerkiksi puuttui heittomerkkejä tai englannin kielen sana "minä" eli I oli kirjoitettu pienellä kirjaimella (monissa nuorison nettikeskusteluissa se kirjoitetaan pienellä, koska ei vaivauduta painamaan näppäinyhdistelmää ison kirjaimen saamiseksi).

Kokeen tarkistaminen oli taas hidasta, sillä ohjelma ei anna automaattisesti puolikkaita pisteitä, joita kielissä usein annetaan, jos tehtävä on osittain oikein. Opettaja joutuu siis joka tapauksessa käymään kaikki tehtävät läpi myös itse. Ei ole järkevää eikä millään lailla perusteltua laittaa kokeeseen pelkästään monivalintatehtäviä, vaikka nämä ohjelma tarkistaisikin automaattisesti. Myös kirjoitelmien tarkistaminen kokeessa oli siitä hankalaa, että tekstiin ei voi tehdä minkäänlaisia merkintöjä (en teettänyt tehtävää pdf-muodossa, kuten kotikirjoitelmat). Tämän takia kirjoitelmat oli pakko siirtää tekstinkäsittelyohjelmaan ja tulostaa.

Sähköistä koetta on nyt kokeiltu kolme kertaa ja muutenkin tietotekniikan käyttö opetuksessa ja kurssikokeissa on mennyt tämän lukuvuoden aikana harppauksin eteenpäin. Jatkamme tästä monissa oppiaineissa ensi lukuvuonna.

Blogi hiljenee nyt kesätauolle ja "herää eloon" taas elokuun alkupuolella. Vielä tämän postauksen jälkeen tulee kuvia kevään ylioppilasjuhlasta lukiomme FB-sivulle.

Mukavaa kesää!

Sähköinen kurssikoe, 1. kokeilukerta

Digabi-koulutuksen innostamana päätin kokeilla sähköistä kurssikoetta mahdollisimman nopeasti, jotta saisin selville sen edut ja haasteet. Testiryhmäksi valikoitui RUB15-kurssi, koska kurssin opiskelijamäärä ja aiheet olivat kokeilulle sopivia.

Ensin kurssikoe täytyi saada sähköiseen muotoon, mikä olikin helpommin sanottu kuin tehty. Koe tehtäisiin Edmodo-alustalla, jonka käyttöä olimme harjoitelleet samaisella kurssilla kotiaineiden ja tiivistelmien sähköisessä palautuksessa ja korjauksessa. Vietin lukemattomia tunteja väsäten koetta sähköiseen muotoon, sillä tekovaiheessa ilmeni monenlaisia ongelmia: selain kaatui vähän väliä, ohjelma ei suostunut yhteistyöhön, en tajunnut miten jonkun tehtävän saa toteutettua järkevimmällä tavalla jne. Juuri kun luulin, että koe on valmis, huomasin, että ohjelma oli heittänyt kysymykset väärään järjestykseen. Vietin tunnin järjestellen kysymyksiä uudelleen ja todella huokaisin helpotuksesta, kun koe oli lopullisesti valmis.

Kokeeseen voi tehdä erityyppisiä kysymyksiä. Vastauksen tulee olla kokonaan oikein, jotta kone antaa pisteen.

Testiryhmä koostui yhdeksästä opiskelijasta, jotka kokeilivat koetta innoissaan. Osasyynä oli varmasti upouudet läppärit, jotka oli saatu käyttöön juuri edellisenä päivänä (olivat hienot ja nopeat!). Opiskelijat istuivat joka toisessa loosissa kielistudiossa, jossa on nostettavat väliseinät. Opettaja istui luokan takana valvomassa, että apuna ei käytetä Googlen kääntäjää tai "kilauteta kaverille" Facebookissa tai muualla. Tulevissa sähköisissä yo-kokeissa vilpin mahdollisuus poistetaan mm. käyttöjärjestelmän avulla sekä ottamalla opiskelijan toiminnasta säännöllisin väliajoin kuvankaappauksia tai muita lokitiedostoja, joista nähdään mitä opiskelija on puuhannut kokeen aikana.

Kokeen suorittamisen aikana ei ilmennyt juurikaan ongelmia. Opiskelijat osasivat käyttää Edmodo-alustaa hyvin ja vain yhden kerran kävi niin, että selain käynnisti vahingossa väärän sivun ja saimme jännittää, menikö kokeen suorittaminen pilalle. Näin ei käynyt, vaan Edmodo oli tallentanut opiskelijan edistymisen kokeessa automaattisesti (huoh...).

Opiskelijoiden palaute sähköisestä kokeesta oli mm. seuraavanlaista:

• Mielekästä kirjoittaa, mutta tulee helpommin kirjoitusvirheitä. 
• Hankala ku ei voinu selata kysymyksiä niinkuin paperinipuissa.
• Hyvä systeemi! Parempi ja selkeämpi kuin paperiversio. 
• Ihan mukavaa vaihtelua // Mukavampi kuin paperinen // Koetta oli mukavaa ja erilaista tehdä. 
• Aluksi oli hieman hankaluuksia tekniikan kanssa ja lukeminen tuntui helpommalta paperista, mutta kyllä se siitä sitten lähti sujumaan. Herkkiä ihmisiä, jotka eivät pysty keskittymään, voi haitata jatkuva näppäimistön näpyttely...
• Koneisiin tarvittaisi hiiret, koska sitten olisi helpompi selata koetta...ja ehkä sanalaskuri kirjoitustehtäviin, koska koneelta on vaikeampi laskea sanoja. 
• Minulle ei sovi luetunymmärtäminen näytöllä, mutta muuten toimiva. 

Kokeen tarkistusvaiheessa sähköisestä kokeesta on se hyöty, että se tarkistaa monivalintatehtävät ja aukkotäydennykset automaattisesti. Tämä ei kokeen kokonaistarkistusaikaa kuitenkaan juuri lyhennä, sillä muiden tehtävien tarkistus tietokoneella on hitaampaa kuin paperiversiosta. Lisäksi opettajan on joka tapauksessa käytävä läpi myös koneen jo tarkistamat aukkotäydennykset, mikäli hän haluaa antaa puolikkaita pisteitä. Ongelmaksi tulee myös se, kuinka opiskelijalle annetaan palautetta kokeesta, jos ei ole konkreettista vastauslomaketta, josta opiskelija näkee opettajan korjaukset. Ratkaisin tämän merkitsemällä opiskelijan saaman pistemäärän paperiselle vastauslomakkeelle ja laittamalla opiskelijalle hänen vastauksensa ja osan oikeista vastauksista näkymään Edmodoon.

Kun yritin aloittaa kokeiden tarkistamista, koneella odotti yllätys: pakollinen tauko!

Ope näkee suoraan, mitkä ovat oikein. Punaisista kohdista opettaja joutuu antamaan puolikkaat pisteet erikseen paperille.

Ohjelma antaa tällaisia kivoja tilastoja, joista näkee miten eri kysymyksiin on osattu vastata!

Summa summarum, tämän kokeilun perusteella sähköisen kokeen plussat ja miinukset ovat:
+ Tietokoneiden käyttö on nykyaikaa ja opiskelijoista mielekästä / mukavaa
+ Opiskelijat kirjoittavat nopeammin tietokoneella (tosin näppäilyvirheitä tulee helposti)
+ Pelkkä monivalintakoe tarkistuisi automaattisesti ja helpottaisi opettajan työtä
- Koe on opettajan kannalta hitaampi laatia kuin tavallinen koe
- Kokeen laatiminen vaatii enemmän tietoteknistä osaamista kuin tavallisen kokeen laatiminen (vaatii koulutusta opettajille)
- Kokeen tarkistaminen on työlästä
- Palautteen antaminen kokeesta hankalaa, koska opettaja ei voi tehdä opiskelijan vastauksiin korjauksia
- Alustan toiminen voi olla epävarmaa (huoltotauko voi yllättää väärään aikaan, esim. juuri silloin kun olisi tarkoistus alkaa tarkistaa kokeita)

Toistaiseksi näyttäisi siis olevan enemmän miinuksia kuin plussia. Tämä toki luultavasti kääntyy toisin päin, kunhan sähköisten kokeiden käyttö muuttuu arkipäiväiseksi ja rutiinit ja ohjelmat kokeiden laatimiseen paranevat. Jatkamme sähköisten kokeiden harjoittelua myös tulevilla kursseilla tänä keväänä.