torstai 23. toukokuuta 2013

Alumni Matti Malinen

Tänä lukuvuonna olemme esitelleet blogissamme lukiostamme aiemmin valmistuneita opiskelijoita eli alumneja. Seuraavana esittelyvuorossa on Matti Malinen, joka työskentelee nykyään Mikkelin yliopistokeskuksen (www.muc.fi) pääsihteerinä ja johtaa kolmen yliopiston yhteistä konsortiota.


Matti kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta keväällä 1996. Hän aloitti yliopisto-opinnot ensisijaisessa hakukohteessaan Joensuussa syksyllä 1996 heti lukion jälkeen. Pääaineena hänellä oli yleinen historia. Varmuuden vuoksi hän oli hakenut opiskelemaan historiaa myös Ouluun sekä venäjän kieltä Joensuuhun. Sivuaineina hän opiskeli venäjää, mediakulttuuria ja kulttuuriantropologiaa. Matti toteaa Itä-Suomen yliopiston tekemässä haastattelussa: ”Venäjän kielen valitsin, jotta voisin jatkaa venäjän historian parissa tai muussa Venäjään liittyvässä asiassa. Mediakulttuurin valitsin, koska olin kiinnostunut mediasta ja viestinnästä. Kulttuuriantropologia tuli mukaan jotenkin vahingossa, vaikka siitä onkin ollut paljon hyötyä monikulttuurisissa työympäristöissä.”

Joensuu oli Malisen mielestä sopivan kokoinen opiskelukaupunki. Musiikin harrastajalle kaupungissa oli tarjolla hyvää musiikkielämää. Hän kertoo viettäneensä paljon aikaa Rytmihäiriköt -orkesterin jäsenten kanssa ja tavanneensa vaimonsa musiikkiharrastuksen parissa vuonna 2000, jonka jälkeen bilettäminen jäi vähemmälle. Malinen arvioi, että joitakin osia opintoja olisi voinut ottaa enemmän tosissaan. (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

Opintojen aikana hän suoritti varusmiespalveluksen vuonna 1997. Venäjän kielen opintoihin sisältyneen kieliharjoittelun Malinen suoritti puolestaan kevätlukukaudella 2001 valtiollisessa Hertzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Hän kertoo vaihto-opiskelun olleen hyvä kokemus ja luonnollisesti kehittäneen kielen osaamista paljon. Venäjän kielen taito on ollut työuralla välttämättömyys.  (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

Matti valmistui filosofian maisteriksi keväällä 2002. Koska näkymät tutkijan urasta näyttivät heikoilta, Malinen muutti vaimonsa kanssa Joensuusta pois ja hakeutui työelämään. Hän toimi vuosina 2003–2006 koulutuskoordinaattorina Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä ja Pietarissa. Työhön kuului Venäjän kaupan tukipalveluja, koulutuksia ja projekteja. Sen jälkeen hän työskenteli talous- ja hallintopäällikkönä Helsingin kauppakorkeakoulun International business – kandidaattiohjelmassa Mikkelissä vuosina 2006–2008.Tehtävä oli monipuolinen, sillä hänen vastuullansa olivat talous, hallinto, henkilöstöasiat, markkinointi, sidosryhmät, tilat ja projektit. (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

Malinen on toiminut vuodesta 2009 alkaen Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteerinä. Työnantajana on virallisesti Helsingin yliopisto, joka toimii Mikkelissä koordinoivana yliopistona. Yliopistokeskuksia on perustettu kuuteen maakuntaan, joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa, ja ne sijaitsevat Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Mikkelin yliopistokeskus on kolmen yliopiston ja viiden yksikön muodostama verkostomainen yhteenliittymä. Malisen tehtävänä on esimerkiksi yliopistojen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi, edunvalvonta ja sidosryhmätyö sekä kolmihenkisen koordinaatioyksikön johtaminen. Toimenkuva sisältää muun muassa korkeakoulupolitiikkaa, koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää kehittämistyötä sekä rahoitusasioita. (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

Yliopisto-opinnoista on ollut hyötyä eri työtehtävien hoitamisessa. ”Historia on antanut laajempaa näkemystä asioihin. Kieliopinnot ovat auttaneet paljon, koska olin vuosina 2003–2006 Venäjällä ja minulla oli venäläisiä avustajia. Vuosina 2006–2008 puolestaan esimieheni oli Seattlesta. Mediakulttuuri on ollut hyväksi viestinnässä ja markkinoinnissa.” Malisen mukaan Joensuussa suoritettu tutkinto oli hyvä pohja, mutta ei riittävä. Siksi hän on opiskellut lähes koko ajan töiden ohessa ja hän on suorittanut muun muassa Johtamisen erikoisammattitutkinnon Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, Business Controller Executive -koulutuksen Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa, Innoventurer -koulutuksen Helsingin yliopistossa sekä useita lyhyitä kursseja ja koulutuksia muun muassa Venäjän kauppaan, johtamiseen, taloushallintoon sekä esimiestyöhön liittyen. Seuraavat opinnot ovat jo pohdinnassa. (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

”Historia on hyvä aine opiskella, mutta työelämään tarvitaan osaamista talouden perusteista, markkinoinnista, viestinnästä. Tämä pätee myös tutkijoihin. Jonkinlainen talouden passi olisi tarpeen kaikille opiskelijoille, aivan kuten minun aloittaessa tuli ns. atk-passi. Kieliopinnot kannattavat aina alati monikulttuuristuvassa työelämässä. Kenenkään on turha luulla olevansa valmis kun tutkinto on suoritettu, sitten se opiskelu vasta alkaakin. Kannattaa ihan oikeasti miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja pitää jonkinlainen plan b, jos suunnitelmat ja kylmä todellisuus eivät kohtaakaan”, Malinen opastaa nykyisiä ja tulevia opiskelijoita. (Lähde: http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen)

Matti Malisen perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme lasta. Hän kertoo, että on jatkanut opiskeluja koko työuransa ajan, tosin kiireistä johtuen tohtoriopinnot ovat toistaiseksi jäissä. Opinnot nojaavat neljään alueeseen: historia, venäjän kieli, kulttuuri ja viestinä sekä taloushallinto ja johtaminen.


Lisätietoja: https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/matti-malinen(5b49c8c0-aab1-4fe1-abe6-4538f29b111e).html

http://www.uef.fi/fi/geohistoria/matti-malinen (koko tekstin pääasiallinen lähde)

perjantai 3. toukokuuta 2013

Comenius-matkalla Saksassa

Kuhmon yhteislukion Comenius-projekti alkoi syksyllä 2011. Aiheena oli ”Promoting Equality at Secondary Schools”, eli tasa-arvon edistäminen toisen asteen kouluissa. Meidän suomalaisten lisäksi projektiin osallistui opiskelijoita Puolasta, Tsekistä, Espanjan Kataloniasta, Italiasta sekä Saksasta. Projektin aikana järjestettiin kolme opiskelijamatkaa: Puolaan Gdanskiin, ja kaksi reissua Saksaan Hombergiin. Lisäksi ohjaavat opettajat Minna Tiainen ja Aleksi Rinne kävivät Napolissa Italiassa ja Tortosassa Espanjassa.

 



Projektin viimeinen tapaaminen pidettiin Saksassa Hombergissa, jossa oli edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Opiskelijakonferenssissa saimme kuunnella muiden maiden tekemiä esitelmiä mm. naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja seksistisestä mainonnasta. Meidän esitelmämme nimi oli ”Naiset, politiikka ja tasa-arvo”. Esitelmää varten haastattelimme politikkoja Mari Kiviniemi, Paula Lehtomäki, Merja Kyllönen ja Anna Kontula. Haastatteluissa keskityimme mm. median ja ulkonäön vaikutuksiin. Saimme selville, että media vaikuttaa yllättävän paljon naispoliitikkojen uraan. Naisille on myös miehiä tärkeämpää huolehtia ulkonäöstään, jotta heidät otettaisiin vakavasti.



 
Matkaan kuului vierailu Kasselin kaupungissa, jossa saksalainen poliitikko Susanne Selbert kertoi meille tasa-arvon kehityksestä Saksassa. Asioihin oli vaikuttanut myös hänen oma isoäitinsä. Tämän lisäksi keskustelimme naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta työelämässä.


Esitelmien lisäksi ohjelmaan kuului laulua ja tanssia, ja niiden kautta tutustuimme muiden maiden kulttuureihin. Myös yhteisillä illallisilla, joihin eri maalaiset laittoivat vuorotellen ruokaa, oli helppo tutustua muihin. Yhtenä päivänä meille järjestettiin urheilumahdollisuuksia, kuten seinäkiipeilyä, nyrkkeilyä, koripalloa ja zumbaa. Koska vietimme paljon aikaa yhdessä, saimme paljon ystäviä eri maista.



 

Projekti antoi paljon uusia kokemuksia ja näkökulmia. Monet haastatteluista saamamme tiedot olivat yllättäviä, kuten että media toisinaan vääristelee asioita ja voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Projekti siis opetti meille mediakriittisyyttä. Yksi projektin päätavoitteista oli Euroopan maiden tuominen lähelle toisiaan, ja kansainvälinen toiminta. Mielestämme olisi hyvä, että tällaisia projekteja järjestettäisiin tulevaisuudessakin, koska ne antavat erilaisia valmiuksia kuin koulun normaalissa oppimisympäristössä voi saada.



Projektissa mukana olleet oppilaat: Minna Pääkkönen, Elina Pikkarainen, Essi Kyllönen, Saara Kyllönen, Veera Heikkinen, Assi Kiirikki, Katja Mäkeläinen ja Erika Kampman (ylläolevassa kuvassa vain Veera)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...