Uusi opettaja: Aleksi

Nimi ja opettamasi aine/aineet?
- Aleksi Oja. Opetan historiaa, yhteiskuntaoppia ja filosofiaa.

Miksi valitsit juuri ko. aineet?
- Historiasta olen ollut lumoutunut aivan pienestä pitäen ja filosofia on tällaiselle ihmettelijälle ollut aina ihan luontaista. Kauppis-opintoja, sosiologiaa ja valtio-oppia väkisin pakottivat opiskelemaan sivuaineena.

Mistä olet kotoisin?
- Olen syntynyt Loimaalla, kasvanut Savossa, saanut oppini Oulussa.

Miksi tulit Kuhmon yhteislukioon ja mitä mieltä olet lukiostamme?
- En uskonut saavani tätä paikkaa, eli tämä tuli meidän perheellemme vähän yllätyksenä. Tähän mennessä kohtaamiset ja tunnelmat ovat kuitenkin olleet innostavia. Minä viihdyn hyvin täällä.

Mikä sana kuvailee sinua parhaiten?
- Omanlainen.

Mikä on helpointa työssäsi? Entä vaikeinta?
- Luulen että nämä asiat selviävät vasta vuoden mittaan. Vaikeinta lienee ainakin aluksi ajankäytön optimointi kodin ja työn eri osa-alueiden välillä.

Oletko koskaan lintsannut oppitunnilta?
- Peruskoulussa ja lukiossa en. Yliopistossa ja AMK:ssa kyllä, vaikka sehän ei olekaan lintsaamista vaan akateemista vapautta.

Montako kertaa olet ollut jälki-istunnossa?
- Kerran yläasteella, myöhästelyn vuoksi.

Paljonko keskiarvosi oli koulussa?
- Peruskoulun tokarissa se oli varmaan joku 8,5. Lukiosta päästessä olisiko ollut 8,7.

Mitä harrastat?
- Luen aina kun ehdin. Nuorempana aikaa meni paljon kaikenlaisiin lautapeleihin ja tietokonepeleihin. Menisi varmaan nytkin, jos ehtisi. Liikunnan puolella sulis on lempipuuhaa.

Mikä on suurin paheesi?
- Joskus olen aivan hirveä haaveilija. Saatan pilata aikatauluni täysin, kun alan pohtia jotain perimmäistä kysymystä tai ikivanhoja asioita.

Jos voisit olla joku julkkis yhden päivän ajan, kuka olisit ja miksi?
- Jos tässä tarkoitetaan sitä, että asettuisin jonkun kenkiin, niin varmaankin joku suuressa poliittisessa vastuussa oleva. Pääministeri tai vastaava. Näkisin, millaisia asioita joutuu päätöksenteon huipulla miettimään ja saisi vähän perspektiiviä.

Mikä on viimeksi katsomasi elokuva ja mitä tykkäsit?
- Se oli Citizen Kane, joka katsottiin vaimon kanssa kotisohvalla. Saattaa olla vielä yle areenassa. Toinen kerta, kun katsoin ja ei se enää tuntunut maailman parhaalta elokuvalta, vaikka toki vaikuttava ja ajatuksia herättävä oli edelleen.

Paras tv-ohjelma?
- Pieni talo preerialla.

Mitä mieltä olet Sotkamosta?
- Tämä kysymys haiskahtaa jonkinlaiselta ansalta…

Entä mitä mieltä olet Facebookista?
- Sitä, että minun pitää varmaan poistaa profiilini tai jatkaa sen käyttämistä. En ole käyttänyt facebookia pitkään pitkään aikaan.

Tiedätkö Kuhmon pilisringin reitin?
- Tunnistan jo ainakin osan siitä.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Tällaiset kysymykset ovat minulle aika vaikeita. Toivottavasti opettamassa.

Kerro yksi vitsi!
- MacGyver meni nakkikiskalle ja tilasi hodarin. Hän sai sen käteensä ja alkoi syödä. Myyjä sanoi: ”Maksapa se hodari”, mihin MacGyver vastasi: ”En maksa”. ”Ihme mies”, totesi kioskin myyjä.

Terveisiä?
- Terveisiä kotiväelle ja tietenkin kaikille niille, joiden kanssa tässä töihin aletaan! (koskee myös opiskelijoita)

Toivotamme Aleksin tervetulleeksi Kuhmon yhteislukion (ja myös perusopetuksen) opettajaksi!

Opettajan työpäivä

Millainen on lukion opettajan työpäivä? Onko hyppytunneilla aikaa rentoutua ja juoruta kollegoiden kanssa vai painetaanko töitä koko ajan? Monesti koulun ulkopuolisilla ei ole juurikaan käsitystä siitä, mitä kaikkea tavallinen työpäivä pitää sisällään, siksipä tämä blogikirjoitus koettaa valaista juuri sitä.

Postauksen esimerkkipäivä on kuitenkin siinä mielessä epätyypillinen työpäivä, että pidettäviä oppitunteja on vain yksi, iltapäivällä klo 14.15. Aamulla olisi siis mahdollisuus nukkua pitkään ja käydä harrastamassa jotain, minkä jälkeen voisi tulla koululle kaksi minuuttia ennen tunnin alkua ja poistua heti sen jälkeen. Itselleni tämä tyyli ei kuitenkaan ole se sopivin, vaan saavun koululle joka päivä viimeistään noin klo 8.40 ja aloitan työnteon. Yleensä olen vilkaissut sitä ennen sähköpostin ja Wilman kotonani.

Tänään on ensin ohjelmassa mediaryhmän asioita, kuten blogikirjoituksia ja ohjeistuksia opiskelijoille. Havaitsen, että blogi on ollut taas pitkähkön aikaa ilman uusia postauksia ja päätän siksi kirjoittaa itse tällaisen opettajan työpäivästä kertovan postauksen.

Seuraavaksi lasken edellisenä iltana korjaamieni sanakokeiden pisteet ja merkitsen ne muistiin. Lasken myös neljän parhaan sanakokeen keskiarvot samalle ryhmälle. Joillakin opiskelijoilla puuttuu sanakokeita, joten en voi laskea heille vielä keskiarvoa. Monistan vielä ryhmälle erään paperin, jota tarvitaan seuraavalla tunnilla. Kurssit ovat jo loppusuoralla, joten oppitunnit ovat aikalailla valmiiksi suunniteltuja ja ohjelmakin tavanomaista leppoisampaa.




Tässä välissä käyn opettajainhuoneessa 5 minuuttia vesi- ja kahvitauolla, minkä jälkeen onkin aika siirtyä seuraavan kurssin suunnittelun pariin. Tulostan kurssin kertausmateriaalin ja havaitsen, että olinkin suunnitellut huomisen oppitunnin jo aikaisemmin. Helpottaa elämää kummasti! :)




Koetan seuraavaksi varata ATK-vaunut sanakoetta varten ja havaitsen, että kolme vaunua neljästä on jo varattu silloin kun tarvisin niitä. Haemme siis koneet ehkä alakerran ainoasta vapaana olevasta vaunusta.

Seuraavaan tuntiin sisältyy yo-juhlan käsiohjelman oikolukua, Wilma-viestejä, sähköpostia, kirjoitelmien korjausta, ääntämisnäytteiden kuuntelua ja arviointia ja kaikkea muuta mahdollista. Pyrkimys olisi hoitaa yksi asia kerrallaan, jotta tehokkuus olisi parempi kuin montaa asiaa tekemällä. Monesti tämä ei onnistu vaan aina joku toinen asia keskeyttää sen, mitä oli juuri tekemässä.



Klo 11.30 on lounastauon vuoro. Opettajainhuoneessa on kuhinaa, sillä paikalla on opettajien lisäksi myös terveydenhoitaja ja kaksi entistä opiskelijaamme. Samalla kun syömme, suunnittelemme kyydityksiä lauantaina olevaan superveso-tapahtumaan (http://kainutlaatuinenope.blogspot.fi/). Noin 25 minuutin päästä on aika jatkaa hommia.

Tarkoitus oli korjata kirjoitelmia, mutta en saa kaikkia korjattua, sillä niitä ei ollut palautettu annetun ohjeen mukaisesti muokkausoikeuksilla. Siispä siirryn laatimaan sähköisiä kokeita ensi viikolla alkavalle koeviikolle. Kokeiden lisäksi tulostan rästisanakokeita sellaisille, joilla on jäänyt sanakokeet tekemättä. Välissä lähetän pari Wilma-viestiä ja kirjoitan tätä postausta.

Saan kokeet valmiiksi ja kello on 13.40. Vielä olisi 35 minuuttia aikaa ennen oppituntia, mutta aivot alkavat olla jo niin jumissa, että on varmaankin viisasta pitää hieman taukoa paperihommista.

Klo 14.15 alkaa oppitunti ja päättyy klo 15.30. Taas tuli lisää korjattavaa, viimeiset sanakokeet tältä kurssilta. Ehkä korjaan ne tänään illalla tai sitten huomisella hyppytunnilla. Työpäivä alkaa nyt olla paketissa. Näpyttelen tämän postauksen loppuun ja julkaisen sen koulun eri kanavilla.

Tällaiset päivät, jolloin voi keskittyä paperihommiin ovat välillä todella tarpeen. Kun saa korjaukset ja suunnittelut ajan tasalle (edes suurin piirtein), stressitaso putoaa merkittävästi.

Edit 17.01: Tätä työpäivää tavanomaisempi päivä on sellainen, jolloin on paperihommien lisäksi 2-4 75 minuutin mittaista oppituntia.

Teksti ja kuvat SJ

Laskelmia...

Tässä eräänä päivänä keskustelin muutaman opiskelijan kanssa aiheesta "opettajan hyppytunnit ja välitunnit". Opiskelijoilla ja todella monilla koulumaailmaa tuntemattomilla aikuisillakin on opettajan ammatista sellainen kuva, että opettajien ei tarvitse muuta kuin pitää oppitunteja ja esimerkiksi hyppytunneilla voi aivan rauhassa juoda kahvia ja lukea lehtiä opettajainhuoneessa. Todellisuus on kyllä jotain ihan muuta...

Opettajan työaika koostuu oppitunneista, niiden valmistelusta, yhteistoiminta-ajasta sekä erilaisista resurssitehtävistä. Eri aineiden opettajilla on eri määrä oppitunteja, suhteutettuna paperitöiden määrään. Tässä esimerkki kieltenopettajan työjärjestyksestä ja kuvaus siitä, mitä ensisilmäyksellä vähän töitä sisältävän viikon aikana oikeasti tapahtuu (sama pätee toki myös muiden aineiden opettajiin):

Toisen jakson aikana on työjärjestyksen mukaan menossa neljä eri kurssia, joista kaksi on englantia ja kaksi ruotsia. Ruotsin kurssit ovat sellaisia, jotka olen opettanut nykyisillä materiaaleilla useamman kerran, joten alustavat tuntisuunnitelmat kursseille on olemassa. Ennen jokaista tuntia täytyy suunnitelmat kuitenkin päivittää ja oppitunneilla tarvittavat materiaalit etsiä/valmistaa/tulostaa/kopioida. Englannin kursseilla on vaihtunut oppikirja sen jälkeen, kun pidin kurssit viimeksi, joten kurssisuunnitelmat ja kaikki oppitunnit on suunniteltava uusiksi alusta lähtien. Käytännössä siis täytyy tehdä kaikki kirjan tehtävät ja tutustua siihen, mitä kaikkea kivaa opettajan materiaaleista löytyy. :) Myös kaikki sanakokeet ja kurssikokeet täytyy väsätä, joko kokonaan itse tai muokaten opettajan materiaaleista.

Maanantaina näkyy olevan kaksi hyppytuntia peräkkäin. Hyppytunnit kuluvat joko korjaten sanakokeita, kirjoitelmia tai tenttisuorituksia; tekemällä markkinointiryhmän töitä, kuten kuvankäsittelyä, Powerpointien päivitystä, blogia tai vuosikirjaa; pitämällä ryhmänohjauksia tai suunnittelemalla tiistain eri kurssien oppitunteja, jotka ovat kivasti peräkkäin, mikä tarkoittaa, että tiistaiaamuna ei ehdi tekemään muuta kuin juoksemaan oppitunnilta toiselle.

Tiistaina aamupäivä sujuu oppitunteja pitäen. Tuntien jälkeen on hyvä pitää ryhmänohjauksia tai järjestellä papereita. Eräs tiistai-iltapäivä kului yläkoululla lukiota esitellen. Koska tunnit ovat aamupäivällä, niiden jälkeen on myös mahdollisuus lähteä kotiin jatkamaan paperitöitä, sillä kotona pystyy keskittymään paremmin. Opettajan työpäivä ei todellakaan pääty silloin kun hän poistuu koululta (vaikka näin suurin osa ihmisistä kuvittelee!).

Keskiviikkona on vain kaksi oppituntia, mikä mahdollistaa sen, että torstain oppitunnit ehtii hyvin valmistella "virka-aikana" (klo 8.00-16.00 välillä).Tällainen kahden oppitunnin päivä on ihanteellinen siinä mielessä, että seuraavan päivän tunnit ehtii suunnitella kunnolla ja päivän aikana pidettävien oppituntien aikana on energiaa opettaa innokkaasti!

Torstaina keskellä päivää oleva hyppytunti saattaa mahdollistaa jopa tavallista pidemmän ruokatunnin, jolloin voi keskustella kollegoiden kanssa esim. opiskelijoiden onnistumisista tai haasteista. Normaalina päivänä ruokailulle on aikaa keskimäärin 20 minuuttia, sillä ruokatunnin aikana on yleensä aina jotain pientä paperihommaa.

Perjantai on oivallinen päivä suunnitella seuraavan viikon tunteja, sillä pidettävänä on vain yksi oppitunti. Perjantaina on myös hyvä siivota viikon aikana sotkeutunutta työpöytää ja kaappeja sekä kirjata esimerkiksi tenttijöiden arvosanoja muistiin eri kansioihin.

Kun koeviikko lähestyy, hyppytunnit täyttyvät eri puuhista: opettajien täytyy väsätä jokaiselle kurssille kokeet (ne eivät suinkaan tule jostain koepankista valmiina, kuten voisi kuvitella!). Toki tehtäviä on valmiina opettajan materiaalissa, mutta kokeet täytyy koota sieltä itse. Sitten kun itse koeviikko alkaa, opettajan täytyy korjata kaikki kokeet ja palauttaa ne antaen henkilökohtaista palautetta jokaiselle. Koeviikolla täytyy myös valmistella seuraavan jakson kurssiaikataulut yms. Jos joku kuvittelee, että koeviikko on opettajalle "lomaa", on hän täydellisen väärässä! Yhden ison ryhmän (yli 25 opiskelijaa) kokeen korjaamiseen menee keskimäärin 8 tuntia, joten opettajat todellakin huhkivat töitä myös iltamyöhällä...

Tähän loppuun vielä pientä tilastotietoa: toisen jakson aikana minulla oli yhteensä 95 opiskelijaa. Jakson aikana korjasin vähintään 475 sanakoetta, 21 portfoliota ja 169 erimittaista kirjoitelmaa. Koeviikolla korjattavana oli 95 kurssikoetta, joiden korjaamiseen kului aikaa vähintään 23,75 tuntia, jos olettaa, että yhden kokeen korjaamiseen käyttää 15 minuuttia (mikä on aika vähän ottaen huomioon, että esimerkiksi arvosanat täytyy merkata neljään paikkaan).

Vielä toisenlaiset laskelmat (tässä ei mukana ihan kaikki "puuhastelut"):

• 4 kurssia = 12 * 75 min opetusta viikossa = 15 tuntia
• yhden oppitunnin suunnittelu keskimäärin 30 min = 6 tuntia
• sanakokeiden korjaus = 4 * 60 min = 4 tuntia
• kirjoitelmien korjaus jaettuna tasaisesti koko kurssille = 2 tuntia / viikko
• papereiden järjestely = ainakin 1 tunti / viikko
• sähköposti ja Wilmaviestit + poissaolojen merkkaus/kuittaus = ainakin 2 tuntia / viikko
• tenttijöiden suoritukset = 0,5 tuntia
• ryhmänohjaus = 1 tunti / viikko
• resurssitehtävät = 2-3 tuntia / viikko
• yt-aika = ainakin 1 tunti / viikko
• koeviikon kokeenkorjaus (väh 23 h) jaettuna tasaisesti koko kurssille = 3 tuntia
• YHTEENSÄ:  37,5 h

Laskelmista päätellen tässä jaksossa olen tehnyt töitä juuri sen verran kuin "normaali" toimistotyöläinen tekisi. Entäpä sitten viime jaksossa? Töitä oli "hieman" enemmän, sillä opetettavana oli 4,5 kurssia ja ylioppilaskirjoitusten valvominen ja korjaaminen päälle. Arvelisin, että keskimääräinen työviikon pituus oli noin 41-45 tuntia? Vastaavasti neljännessä jaksossa opetusta on vähemmän, mutta resurssitehtäviä enemmän (Korpirojektin koostaminen yms.).

Eli tästä lähtien jos ihmettelet, miksi opettaja ei ole korjannut kirjoitelmaasi heti seuraavalle oppitunnille tai jos opettajallasi on joskus paperit hieman sekaisin tai ajatukset hieman harhailevat, voit ottaa huomioon sen tosiasian, että opettajalla todellakin on joskus hieman töitä. :) Silti useimmat opettajat eivät vaihtaisi ammattiaan, koska ajoittain suurelta tuntuva työmäärä ei haittaa, mikäli saa tehdä sitä, mistä nauttii (no okei, myönnettäköön, että kokeenkorjauksen voisi kyllä hoitaa joku robotti)!

PS. Onneksi on kesäloma ja muut lomat, jolloin voi (yrittää) toipua lukuvuoden urakoinnista! ;)

Opekatti

Lauantaina 16.11.2013 klo 6.45 lähti kaksi bussilastillista Kuhmon eri koulujen opettajia Suomussalmelle Opekatti-koulutustilaisuuteen. Matka perille kesti yli puolitoista tuntia, mutta sujui kohtalaisen nopeasti mm. (metsästys)koirista jutellen.

Perillä suunnistimme tietenkin ensi aamukahville, jonka kanssa nautimme valtavan suuren pullan. Kahvitauko jäi valitettavan lyhyeksi, sillä aamupäivän ensimmäiset luennot alkoivat pian. Pienessä epähuomiossa kaikki lukion opettajat eivät löytäneet ainakaan heti oikeaan paikkaan, olihan tilaisuus useammassa rakennuksessa ja paikalla oli yhteensä noin 600 opettajaa. Esimerkiksi allekirjoittanut voi rehellisesti tunnustaa, että ensimmäiset 15 minuuttia olin väärässä paikassa.

Perusasteen opettajien tilaisuudessa

Lukion opettajille tarkoitettu luento

Kun lopulta pääsin oikeaan saliin, huomasin, että en onneksi ollut menettänyt juuri mitään olennaista. Lukion opettajille suunnattu luento kertoi ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä ja tiivistettynä luennon sanoma oli, että sähköinen koe on varmasti tulossa aikataulun mukaan ja lukiossa tulee valmistautua siihen opetusvälineitä uudistamalla, opettajia kouluttamalla ja käyttämällä mahdollisimman paljon tieto- ja viestintätekniikkaa, nyt heti! Sähköisiä kokeita tulee testata sekä esimerkiksi kirjoitelmien ja esseiden palautus ja korjaaminen tule hoitaa ilman paperien tulostamista. Se jäi tosin vielä epäselväksi, että miten tämä käytännössä toteutetaan?

Mira tutustumassa Socrativeen

Luennon jälkeen opettajat hajaantuivat eri työpajoihin. Allekirjoittanut sai kunnian olla kielten työpajan kouluttajana/keskustelun vetäjänä. 75 minuutin aikana kävimme läpi monia mahdollisia tapoja hyödyntää tietokoneita ja eri sovelluksia kieltenopetuksessa. Tutuiksi tulivat Socrative, wikit, Edmodo, Dropbox, Prezi, blogit, Facebook, smartboard, kustantajien sähköiset materiaalit jne (ihan vain muutamia mainitakseni). Toivottavasti työpajaan osallistuneet kainuulaiset kieltenopettajat saivat pajasta paljon hyötyä.

Suomalaista kouluruokaa

Lounas oli melko perinteistä kouluruokaa: kinkkukiusausta. Lounaalle oli varattu paljon aikaa ja tauolla ehti tavata tuttuja opettajia muista kouluista ja vaihtaa kuulumisia.

Iltapäivällä vuorossa oli toinen työpaja, joka allekirjoittaneella käsitteli netissä olevaa palvelua, jolla voi arvioida omien tvt-taitojensa riittävyyttä. Paja oli ihan OK.

Ministeri Merja Kyllönen

Päivä päättyi yhteiseen tilaisuuteen liikuntahallilla. Ministeri Merja Kyllönen piti puheen sekä lauloi ilman säestystä tunteita herättävän laulun (useimpia (nais)kuulijoita melkein itketti). Vastapainoksi näimme myös hauskan esityksen lapsensaantiin liittyen ja ainakin sellaiset opet, joilla oli omia (pieniä) lapsia, tunnistivat esityksestä monia tuttuja asioita/ilmiöitä ja nauroivat maha kippurassa.

Kaiken kaikkiaan päivä oli ihan OK, vaikka pitkän lauantaityöpäivän seuraamukset näkyivät ja ainakin tuntuivat seuraavalla viikolla.

- S

Opegallup

Huomenna lauantaina 5.10.2013 vietetään jälleen maailman opettajien päivää. Sen kunniaksi teimme pienen gallupin muutamille koulumme päätoimisille opettajille. Aivan kaikilta opettajilta emme kysyneet näitä kysymyksiä, sillä esimerkiksi uudet opettajat ovat kukin jo vastanneet haastattelukysymyksiin tänä syksynä.

Opettajien ammattilehti on tietenkin nimeltään Opettaja

Kysymyksemme olivat seuraavat:
1. Miksi valitsit itsellesi opettajan ammatin?
2. Oletko toiminut muissa ammateissa?
3. Jos et olisi opettaja, mitä tekisit mieluiten työksesi?

Ja tässäpä sitten vastauksia:

Työpiste kohtalaisen siistissä kunnossa, vaikka kuvanottohetkellä koeviikko on meneillään.

Maarit
1. Ohjaus- ja opetustyö tuntui luontevalta ja kiinnostavalta. Vedin lukioaikana kansalaisopiston lasten musiikkipiiriä ja olin mm. leikkikentällä ohjaajana, jolloin pääsin vähän kokeilemaan, miten asiat sujuvat. Yliopistossa kyllä mietin tarkasti, valitsenko lopulta opettajan uran, sillä toimittajan työtkin kiinnostivat.
2. Olin 2½ vuotta Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa järjestösihteerinä, jonka vastuualueeseen kuuluivat myös opiskelijoiden sosiaalipoliittiset asiat, erityisesti opintotukeen liittyvät lainsäädännölliset vivahteet. Lisäksi olen jonkin verran tehnyt lehtityötä: kirjoitin pariin lehteen freelancer-juttuja. Valtionhallinnon harjoittelun tein Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden yksikössä, missä toimitin vaihto-ohjelmien esitteen ja ohjasin kv-opiskelijoiden opintojen aloittamista.
3. Kirjailija, ea-sairaanhoitaja, hallinnollinen virkamies, biologi, maankäytön suunnittelija, psykologi...

Petri
1. Matemaattiset aineet tuntuivat mukavilta (ja helpoilta) lukioaikaan ja halusin toimia työssäni ihmisten parissa + tietenkin kesälomat houkuttivat --> matemaattisten aineiden opettajana toimiminen tuntui kiinnostavalta.
2. En ole toiminut päätoimisesti muissa ammateissa.
3. Olisin tällä hetkellä todennäköisemmin yrittäjä tai toimisin palo- ja pelastusalalla. En kylläkään tiedä vielä mikä minusta tulee isona :-).

Ruokatunnin lukemisia

Kaija
1. Opettajan ammatti oli lapsuuden haave - kuten kai monilla. Lukion jälkeen aloitin opinnot Kauppakorkeassa, mutta äkkiä tiesin, mitä en ainakaan halunnut, ja vaihdoin alaa ja yliopistoa. Tiesin pitäväni opiskelualani asioista, opettajan ammatti tuntui hyvältä. Fiilispohjalta siis!
2. Lyhyitä pätkiä opiskelun lomassa: keittiöhommia, pankissa, tutkimusapulaisena.
3. Mieluiten? Jotain terveyteen tai lääketieteeseen liittyvää, ehkä käsitöitä tai puutarhassa...

Martti
1. Opettajan ammatti antoi mahdollisuuden asua pienemmälläkin paikkakunnalla. Alunperin oli ajatus siirtyä lähemmäs niitä maita, joita esi-isät olivat viljelleet ja niitä vesiä,joissa olivat kalastaneeet. Iloiset ilmeet ja kauniit hymyt tuovat iloa omaankin elämään. Siis työ nuorten keskuudessa on jotain enemmän kuin työ koneen kanssa. Kuhmossa olen saanut tehdä tätä työtä yhtäjaksoisesti yli kuusitoista vuotta ja saanut siitä kohtuullisen toimeentulon.
2. Ennen opettajaksi ryhtymistä olin Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ympäristöfysiikan laboratoriossa tutkimusavustajana, radiokemian laitoksella tutkijana massaspektrometriä käyttämässä ja Imatran Voimalla (nykyinen Fortum) mukana mallintamassa mahdolliseen ydinvoimalaonnettomuuteen liittyviä säteilyannoksia.
3. Voisin vaikka tehdä niin, että ottaisin yksityiskohtaisemmin selvää tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta ja tarjoaisin työpanostani ongelmissa oleville. Voisin tehdä monenlaista työtä. Mielekästä sen pitäisi kuitenkin olla.

Monen opettajan lounaseväät näyttävät nykyään tältä (tämä on oikeasti parempaa kuin miltä kuvassa näyttää).

Sanna
1. Suvussani on paljon eri alojen opettajia. Kun pääsin opiskelemaan englantia, ajattelin vielä siinä vaiheessa ryhtyväni ulkomaantoimittajaksi (naispuoliseksi Erkki Toivaseksi, joka raportoi YLElle Lontoosta), mutta päätin kuitenkin käydä opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeessa. Sille tielle jäin enkä ole katunut!
2. Aloitin lukion opettajana heti kun sain paperit Jyväskylän yliopistosta. Olen siis ollut pelkästään opettaja lukuunottamatta nuoruusajan kesätöitä mm. päiväkodissa. Sivutoimisena olen tehnyt muutamia pieniä käännöstöitä ja nettisivuja.
3. Jos en olisi opettaja, voisin kuvitella työskenteleväni esim. tiedotus- tai markkinointitöissä tai sitten tekisin jotain konkreettisempaa, kuten suunnittelisin ja toteuttaisin ihmisille puutarhoja. Vielä yksi kiinnostava vaihtoehto olisi genealogia, eli selvittelisin työkseni mitä sukua eri ihmiset ovat keskenään ja missä itse kunkin esivanhemmat asustelivat 300 vuotta aiemmin. :) Kaikki nämä vaihtoehtoiset ammatit ovat sellaisia, jotka ovat yhtä itsenäisiä kuin opettajan työ. (Genealogiasta puheenollen, Kyllönen on Kuhmossa yleinen sukunimi, mutta tiedättekö kuka on usempien kainuulaisten Kyllösten kantaisä?  Vastaus postauksen lopussa!)

Kalenteri pitää tietenkin koristella, että sitä olisi kivempi katsella koko lukuvuoden ajan!

Rehtori Eila 
1. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja opettajan ammatti oli hyvä vaihtoehto.
2. Olen työskennellyt matkailualalla.
3. Jotain, missä saa olla tekemisissä kielten kanssa.

Opettajainhuoneessa on lähes aina kahvia tarjolla (tuoreudesta ei takeita).

Tämän gallupin perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki koulumme opettajat pitävät ammatistaan. Hyvää opettajien päivää kaikille opettajille ja mukavaa viikonloppua blogin lukijoille!

- SJ

PS. Vastaus kysymykseen: Kainuun Kyllösten kantaisähän on tietenkin Matti Kyllönen, s. noin 1660 jossain Savon alueella, josta muutti uudisraivaajaksi Kuhmoon. Matin geenejä löytyy useimpien Kuhmon yhteislukion opiskelijoiden ja opettajien perimästä, vaikkei sukunimi Kyllönen olisikaan! :)

Opettajat Sotkamossa

Samaan aikaan kun opiskelijat viettivät taksvärkkipäivää maanantaina 29.10.2012, Kainuun lukioiden opettajat kokoontuivat Sotkamoon yhteiseen koulutustilaisuuteen. Tällä kertaa keskeisin aihe oli ArtTavis-projekti, johon Kuhmon yhteislukion opiskelijat osallistuivat maalaamalla matematiikkaan liittyviä tauluja sekä valmistamalla liikuntaan liittyneen tanssiproduktion.

Opettajat saivat pienen lahjan.

Sotkamon lukion liikuntasali oli koristeltu aiheeseen littyen persoonallisella ja piristävällä tavalla. Opettajat saivat seurata projektiin liittyneen kyselyn tulosten läpikäymistä sekä sitä seurannutta esiintymiskoulutusta.

Maarit, Risto ja Martti kuuntelevat ensimmäistä esitystä

Ruokailun jälkeen oli aikaa tutustua näyttelyyn ja sen jälkeen oli vuorossa aineryhmätyöskentelyä.

Kuhmon yhteislukion matemaattiset taulut alavasemmalla.

Koulutuspäivän parasta antia on yleensä muiden lukioiden opettajien kanssa käydyt keskustelut, joille toivoisi aina enemmän aikaa. Yhteistyö lukioiden kesken jatkuu, vaikka Kainuun maakunta -kuntayhtymä lakkaakin joulukuun viimeisenä päivänä.

Opettajan arkea

Vuosi on vierähtänyt ja on taas tullut maailman opettajien päivä. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa. Tänä vuonna teemana on "Take a stand for teachers! (World Teachers' Day 2012). Tässä pieni katsaus opettajan työhön (oppituntien ulkopuolella) kuvien kera.

Työpisteessä suunnitellaan tunteja, korjataan kokeita, luetaan sähköpostia ja Wilmaa...

Matemaattisten aineiden opettaja Petri kokeita korjaamassa.

Mukissa olevat vinkit ovat turhia, sillä työpäivät eivät ole koskaan tylsiä!

Syksyllä on vähän työlästä sekä opettajille että opiskelijoille, että koeviikko ja yo-kirjoitukset sattuvat olemaan yhtä aikaa. Toisaalta tämä ajanjakso on kuitenkin aika lyhyt, jonka jälkeen opiskelu ja työnteko helpottaa (melko) paljon.

Koeviikon lukemisia.

Ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin (rasittavuudestaan huolimatta) yksi lukion kohokohdista sekä opettajille että opiskelijoille. Yo-kokeet ovat mieleenpainuva, koko ikäluokkaa yhdistävä tapahtuma, ja omia yo-kokeita muistellaan vielä vuosikymmenten päästäkin. Varmasti kaikki opettajatkin muistavat vielä omilta lukioajoiltaan mihin kokeisiin osallistuivat, mihin tehtäviin vastasivat ja paljonko niistä tuli pisteitä.

Kielten kokeissa käytettävät optiset vastauslomakkeet tulevat opiskelijoille tutuiksi jo lukiokurssien aikana. Kuvassa olevat ruotsin kokeen pompulat on väritetty mallikelpoisesti ja rivikin taitaa olla suurimmaksi osaksi oikein.


yo-kokeiden monivalintapompuloita

Uutena opettajana lukiossa aloittanut Mira kommentoi lukio-opettajan työtä ensimmäisen jakson koeviikolla sanoilla "hektistä mutta hauskaa". Aiemmin Mira on ollut useamman vuoden töissä yläkoulussa, mutta opettanut sivutoimisena myös ranskaa lukiossa.

Englannin ja ranskan opettaja Mira työpisteessään.

Toki opettajan arkeen kuuluu muutakin kuin oppituntien pitämistä, kokeiden korjaamista ja tuntien suunnittelua. On esimerkiksi eri työryhmien kokouksia, ryhmänohjauskeskusteluja opiskelijoiden kanssa sekä erilaisia resurssitehtäviä kuten juhlien suunnittelua ja koulun markkinointiin liittyviä puuhia. Kommenttiboksiin voi laittaa kysymyksiä, jos joku asia opettajan työssä kiinnostaa ja mikäli esimerkiksi joku blogin lukijoista suunnittelee opettajan ammattia itselleen tulevaisuudessa. Vastaamme kysymyksiin parhaamme mukaan.

- Sanna

PS. Parasta opettajan työssä on ehdottomasti erilaisten opiskelijoiden kohtaaminen! Kuhmon yhteislukion opiskelijat ovat tosi mukavia (jokainen omalla persoonallisella tavallaan)! :)

Ensiapukoulutusta

Opettajat uurastivat VESO-päivässä lauantaina 15.9.2012. Päivän aiheena oli ensiaputaitojen ylläpitäminen ja kertaaminen.

Kouluttaja Minna Pulkkinen

Ensin kertasimme hätäpuhelun soittamiseen liittyviä asioita ja tajuttoman henkilön hoitamista. Opimme, että on tärkeintä varmistaa hengityksen kulkeminen ja sitten, mikäli mahdolllista, asettaa henkilö kylkiasentoon.  Kylkiasentoon asettamista demonstroimme pyörittelemällä toisiamme lattialla. :)

Sitten pääsimme kokeilemaan elottoman ihmisen elvytystä kolmella erikokoisella harjoitusnukella. Elottomaksi henkilön tunnistaa siitä, että hän ei hengitä (pulssin tunnustelu ei ole keskeistä). Hengityksen tarkastaminen tapahtuu parhaiten asettamalla oma poski henkilön suun eteen, jolloin poskessa tuntuu tai ei tunnu ilmavirtaa.

Elvytysnukessa ollut mittari kertoi, painoiko ja puhalsiko sopivan kovaa.

Elvytyksessä henkilön rintakehää tulee painaa alaspäin yli viisi senttiä, mikä herätti kummastusta ja jopa hieman kauhua. Mitä jos elvytettävältä katkeaa kylkiluut? Kouluttajan mielestä kylkiluiden katkeaminen ei ole lainkaan epätavallista, vaan on pikemminkin merkki siitä, että elvytys on ollut tarpeeksi tehokasta. Oikea puhallus-painelu-suhde on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Lapsilla ja hukkuneilla puhalletaan ensin viisi puhallusta ja sitten aloitetaan elvytys suhteessa 30-2.

Kuvassa oleva kolmioliina on laitettu väärin.

Lopuksi harjoittelimme erilaisten painesiteiden tekemistä, henkitorveen juuttuneen esteen poistamista ja kouristuskohtausten oikeaa hoitamista. Päivän anti oli erittäin hyödyllinen ja harjoitellessa taisi ihan muutaman kerran naurattaakin! :)

- Jutun kirjoitti alimman kuvan potilas.

PS. Muuta kuvamateriaalia koulutuksesta saattaa löytyä ensi keväänä Korpirojektin "Mitä kuvissa tapahtuu?"-osiosta. 

Kesälomaa odotellessa

Blogi on ollut hiljainen, koska kenelläkään ei ole ollut aikaa kirjoittaa mitään. Kevätlukukausi on yleensä syyslukukautta "helpompi" työ- ja opiskelumäärän suhteen, mutta tänä vuonna taisi käydä juuri päinvastoin. Ainakaan allekirjoittanut ei ole koskaan ennen tehnyt yhtä paljon paperihommia kuin viimeisten viikkojen aikana. Työn paljous alkaa oireilemaan mm. siinä, että muisti ei kykene ottamaan enää yhtään mitään uutta vastaan, eli esim. aamupäivällä pidetty tunti on iltapäivällä pyyhkiytynyt kokonaan pois muistista.

Onneksi kesäloma on ihan ovella! Kun saa muutaman viikon ajatella ihan muita asioita, syksyllä on taas mukava aloittaa uurastus (ja ehkä muistikin toimii paremmin?)

Onhan tässä ennen lomaa toki vielä tulossa yksi vuoden kohokohdistakin, eli yo-juhla Kuhmo-talossa! Abiturientit onnistuivat kirjoituksissa ainakin kieltenopettajan näkökulmasta mainiosti ja tulokset olivat paremmat kuin ennalta laskelmoitiin. Eli siis paljon onnea 2.6. lakitettaville ylioppilaille ja lukuintoa muille koeviikkoa varten.

- Sanna

Kokeita, kokeita...

Blogi on taas ollut vähän aikaa unohduksissa, koska yo-kokeet ovat työllistäneet sekä opiskelijoita että opettajia. Tänään on kuitenkin viimeinen yo-koepäivä meidän lukiossamme, sillä keskiviikkona olevaan saamen kielen kokeeseen ei osallistu ketään; toki hyvin ymmärrettävistä syistä :).

Huomenna alkaa puolestaan lukion koeviikko, joka tuo vaihtelua normaaliin lukujärjestykseen. Koeviikollahan on aamupäivisin kokeita ja puolen päivän jälkeen vapaaehtoinen pohjatunti (= kertaustunti) seuraavan päivän koetta varten. Pohjatunnin jälkeen opiskelijat menevät kotiinsa lukemaan kokeisiin ja opettajat alkavat korjaamaan jo pidettyjä kokeita.

Neljännen jakson koeviikko on näin ruotsinopettajan näkökulmasta hieman erilainen kuin tavallisesti, sillä puhekurssilla RUB16 ei luonnollisestikaan ole kirjallista koetta, vaan jokaisella kurssilaisella on edessään 15 minuuttia kestävä suullinen koe. Koe suoritetaan pareittain ja arvostellaan aivan normaalisti arvosanoilla 4-10. Kokeesta saa erillisen todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi kesätyöpaikkaa hakiessa.

Suullinen kurssi on tarjolla myös englannissa. Ensi lukuvuoden esivalintojen perusteella suulliset kurssit ovat suosittuja, sillä englannin kurssia on valinnut yli 30 opiskelijaa ja ruotsin kurssia yli 20 opiskelijaa. Tämä kertoo siitä ainakin siitä, että opiskelijat ovat ymmärtäneet, että suullisesta kielitaidosta on paljon hyötyä arkielämässä

Lukemisintoa kaikille tuleviin kokeisiin!

- Sanna

Koeviikko opettajan näkökulmasta

Tänään alkaa taas koeviikko, joka tuo mukavaa vaihtelua tavalliseen arkeen. Koeviikon aikana kalenteri saattaa näyttää kohtalaisen tyhjältä, mutta se ei tarkoita sitä, että töitä ei olisi. Mitä opettaja sitten tekee koeviikolla? No, esimerkiksi seuraavaa:

- Tekee kokeita, vastauslomakkeita ja rästisanakokeita
- Valvoo ja korjaa kokeita
- Pitää pohjatunteja, rästikuuntelukokeita ja mahdollisesti tukiopetusta
- Järjestelee menneen jakson kurssien papereita
- Suunnittelee tulevan jakson kurssiaikatauluja ja kurssisisältöjä
- Kopioi materiaalia valmiiksi
- Tekee sekalaisia tehtäviä, esimerkiksi markkinointiin liittyviä juttuja
- Istuu opettajainkokouksessa ja mahdollisissa muissa palavereissa
- Koeviikon loppupuolella palauttaa korjattuja kokeita
- Joskus (hyvällä tuurilla) saattaa olla mahdollista pitää lähestulkoon vapaapäivä!

Kokeenkorjaus on siinä mielessä mukavaa, että kun pinon on saanut korjattua ja arvosanat annettua, tuntuu, että on saanut jotain konkreettista aikaan. Toisaalta korjaamisessa on raskasta se, että yhden suuren ryhmän kokeiden korjaamiseen saa hyvin menemään yhden kokonaisen työpäivän (34*15 min = 510 min = 8,5 tuntia)...

Opettajan ilonhetkiä ovat ne, kun huomaa, että opiskelijat ovat oppineet ja onnistuvat oikealla hetkellä. Näin kävi esimerkiksi syksyn yo-kokeessa, jossa ruotsin kirjoittajat (17 kpl) venyivät kukin parhaaseen tai lähes parhaaseen suoritukseensa. Tulokset olivat keskimääräisesti mitattuna vallan mainiot, joten onnittelut vielä kaikille hyvästä suorituksesta! Ahkeruus ja positiivinen asenne palkittiin!

Tähän loppuun jääkiekkomuistoja vuodelta 1995:

http://www.youtube.com/watch?v=N22VpbOycXU

Tsemppiä opiskeluun kaikille toivottelee Sanna

PS1. Haastan oppilaskunnan hallituksen kirjoittamaan koeviikosta opiskelijan näkökulmasta!
PS2. Voitte kirjoittaa myös muista suunnitelmistanne!

Maailman opettajien päivä

Tänään 5.10. vietetään kansainvälistä opettajien päivää. Sen vuoksi voisikin hieman valaista, mitä tavallinen opettaja tekee työpäivänsä aikana.

Opettajilla on mahdollisuus valita, missä he tekevät paperityönsä ja muut opettamisen lisäksi olevat työt. Muita töitä ovat esimerkiksi oppituntien suunnittelu, kokeiden korjaus, erilaiset työryhmät ja ryhmänohjaus. Jotkut opettajista tekevät valtaosan töistä kotona, mutta allekirjoittanut pyrkii tekemään kaikki mahdolliset työt työpaikalla, omassa työhuoneessa tai muissa tiloissa (ryhmänohjaukset). Aina se ei tietenkään onnistu, ellei halua asua myös iltoja ja viikonloppuja koululla...useimmiten paperityöt alkavat jakson vaihduttua kasaantua niin, että noin kahden viikon jälkeen jakson vaihtumisesta on pakko viedä jonkin verran luettavaa myös kotiin (lähinnä sanakokeita ja kirjoitelmia/portfolioita). Näitä lueskellaan sitten kotona muutamia tunteja jossain välissä illan/viikonlopun aikana.

Tavallinen työpäivä alkaa allekirjoittaneella noin kello 7.45, jolloin saavun koululle riippumatta siitä onko ensimmäinen pidettävä oppitunti kello 8.00 vai vasta myöhemmin. Ennen oppituntia pitää ehtiä tekemään joitain ennakkovalmisteluja, esimerkiksi ottamaan kopioita tai käynnistellä laitteita. Tänään suuntana oli kielistudio, jossa piti varmistaa, että Prezi toimii kielistudion tietokoneessa. Sen jälkeen ohjelmassa oli kaksi 75 minuutin oppituntia peräkkäin (kymmenen minuutin välitunnilla). Välitunti meni nopeasti kokeita palauttaessa.

Kahden oppitunnin jälkeen palautin taas muutamia kokeita ja sitten työn alle pääsi koulun uusi esite. Kahdesta 75 minuutin hyppytunnista valtaosa kului esitteen tekstien laadintaan ja esitteen ulkoasun muokkaamiseen. Välillä uhrasin ruhtinaalliset 20 minuuttia opettajainhuoneessa nautitulle lounaalle.

Esitteen muokkauksen jälkeen kirjoittelin muutamia sähköposteja ja valmistelin viimeistä oppituntia. Kello 14.15 oli päivän kolmannen ja viimeisen tunnin aika. Tänään oli siinä mielessä onnellinen tilanne, että huomisen tunnit on jo (alustavasti) suunniteltu, joten kotitöitä ei juuri tullut. Niin, paitsi tämän blogin kirjoittelu ja sähköpostien lähettely!

Opettajan työ on vaihtelevaa urakkatyötä. Välillä pääsee helpommalla, välillä töitä on ihan liikaa. Kaikille opettajien kesälomaa kadehtiville voi kyllä todeta, että kyllä lukuvuoden aikana tulee tehtyä sen verran paljon "ylitöitä" varsinaisen työajan ulkopuolella, että pitkä kesäloma on todellakin tarpeen! :)

Hyvää opettajien päivää kaikille opettajille!

Tällaisia mietteitä tällä kertaa kirjoitteli Sanna

(Yli)pirteiden opettajien salaisuus

Päivät pimenevät pimenemistään, mutta opettajat jaksavat opettaa yhtä tarmokkaasti kuin ennenkin. Mikä on heidän salaisuutensa?

Paljastettakoon nyt kaikille, että salaisuutemme on tässä:

Kirkasvalolamppu! Kun sen äärellä viettää aikaa joka välitunti, pysyy varmasti pirteänä. Suosittelen kaikille myös kotiin hankittavaksi! Pimeinä syysaamuina mikään muu ei herätä yhtä nopeasti kuin 15 minuuttia keinoaurinkoa (ja pari kupillista kahvia). Lampun avulla myös mieliala pysyy positiivisempana eikä syysapeus/masennus vaivaa, ainakaan niin paljon...

Terveisiä työhuoneesta

Näin viikonlopun alla vähän valaistusta opettajien viikonloppusuunnitelmista:

Eli näitäpä lukiessa ainakin muutama tunti vierähtänee rattoisasti...

Tällä viikolla on ollut paljon huonoja uutisia maailmalta, esim. venäläisten jääkiekkoilijoiden surullinen kuolema lento-onnettomuudessa, mutta koetetaan silti säilyä positiivisella mielellä. Ajatelkaapa, jos kuulisimme ihan oikeasti tällaiset uutiset televisiosta: http://www.youtube.com/watch?v=FOI6Mtwj-4Y. Kuunnelkaa siis Arvi Lindin juonto-osuudet tarkasti!

Ensi viikolla alkavia yo-kuunteluja varten suosittelen abeille kunnon yöunia, liikuntaa ja rentoutumisharjoituksia sekä tietenkin ruotsin-, saksan- tai englanninkielisten tv-ohjelmien katsomista.

Hyvää viikonloppua kaikille toivottelee Sanna

PS. Kuvassa oleva vihkopino on erään toisen opettajan pöydältä kuvattu, itselläni ei ole ihan noin paksua pinoa luettavanani (*hekottelee tyytyväisenä*).

PS2. Muistakaa äänestää koulun nettisivua Suomen parhaaksi, ollaan tällä hetkellä melkein kärjessä!