Opettajan työaika koostuu oppitunneista, niiden valmistelusta, yhteistoiminta-ajasta sekä erilaisista resurssitehtävistä. Eri aineiden opettajilla on eri määrä oppitunteja, suhteutettuna paperitöiden määrään. Tässä esimerkki kieltenopettajan työjärjestyksestä ja kuvaus siitä, mitä ensisilmäyksellä vähän töitä sisältävän viikon aikana oikeasti tapahtuu (sama pätee toki myös muiden aineiden opettajiin):
Toisen jakson aikana on työjärjestyksen mukaan menossa neljä eri kurssia, joista kaksi on englantia ja kaksi ruotsia. Ruotsin kurssit ovat sellaisia, jotka olen opettanut nykyisillä materiaaleilla useamman kerran, joten alustavat tuntisuunnitelmat kursseille on olemassa. Ennen jokaista tuntia täytyy suunnitelmat kuitenkin päivittää ja oppitunneilla tarvittavat materiaalit etsiä/valmistaa/tulostaa/kopioida. Englannin kursseilla on vaihtunut oppikirja sen jälkeen, kun pidin kurssit viimeksi, joten kurssisuunnitelmat ja kaikki oppitunnit on suunniteltava uusiksi alusta lähtien. Käytännössä siis täytyy tehdä kaikki kirjan tehtävät ja tutustua siihen, mitä kaikkea kivaa opettajan materiaaleista löytyy. :) Myös kaikki sanakokeet ja kurssikokeet täytyy väsätä, joko kokonaan itse tai muokaten opettajan materiaaleista.
Maanantaina näkyy olevan kaksi hyppytuntia peräkkäin. Hyppytunnit kuluvat joko korjaten sanakokeita, kirjoitelmia tai tenttisuorituksia; tekemällä markkinointiryhmän töitä, kuten kuvankäsittelyä, Powerpointien päivitystä, blogia tai vuosikirjaa; pitämällä ryhmänohjauksia tai suunnittelemalla tiistain eri kurssien oppitunteja, jotka ovat kivasti peräkkäin, mikä tarkoittaa, että tiistaiaamuna ei ehdi tekemään muuta kuin juoksemaan oppitunnilta toiselle.
Tiistaina aamupäivä sujuu oppitunteja pitäen. Tuntien jälkeen on hyvä pitää ryhmänohjauksia tai järjestellä papereita. Eräs tiistai-iltapäivä kului yläkoululla lukiota esitellen. Koska tunnit ovat aamupäivällä, niiden jälkeen on myös mahdollisuus lähteä kotiin jatkamaan paperitöitä, sillä kotona pystyy keskittymään paremmin. Opettajan työpäivä ei todellakaan pääty silloin kun hän poistuu koululta (vaikka näin suurin osa ihmisistä kuvittelee!).
Keskiviikkona on vain kaksi oppituntia, mikä mahdollistaa sen, että torstain oppitunnit ehtii hyvin valmistella "virka-aikana" (klo 8.00-16.00 välillä).Tällainen kahden oppitunnin päivä on ihanteellinen siinä mielessä, että seuraavan päivän tunnit ehtii suunnitella kunnolla ja päivän aikana pidettävien oppituntien aikana on energiaa opettaa innokkaasti!
Torstaina keskellä päivää oleva hyppytunti saattaa mahdollistaa jopa tavallista pidemmän ruokatunnin, jolloin voi keskustella kollegoiden kanssa esim. opiskelijoiden onnistumisista tai haasteista. Normaalina päivänä ruokailulle on aikaa keskimäärin 20 minuuttia, sillä ruokatunnin aikana on yleensä aina jotain pientä paperihommaa.
Perjantai on oivallinen päivä suunnitella seuraavan viikon tunteja, sillä pidettävänä on vain yksi oppitunti. Perjantaina on myös hyvä siivota viikon aikana sotkeutunutta työpöytää ja kaappeja sekä kirjata esimerkiksi tenttijöiden arvosanoja muistiin eri kansioihin.
Kun koeviikko lähestyy, hyppytunnit täyttyvät eri puuhista: opettajien täytyy väsätä jokaiselle kurssille kokeet (ne eivät suinkaan tule jostain koepankista valmiina, kuten voisi kuvitella!). Toki tehtäviä on valmiina opettajan materiaalissa, mutta kokeet täytyy koota sieltä itse. Sitten kun itse koeviikko alkaa, opettajan täytyy korjata kaikki kokeet ja palauttaa ne antaen henkilökohtaista palautetta jokaiselle. Koeviikolla täytyy myös valmistella seuraavan jakson kurssiaikataulut yms. Jos joku kuvittelee, että koeviikko on opettajalle "lomaa", on hän täydellisen väärässä! Yhden ison ryhmän (yli 25 opiskelijaa) kokeen korjaamiseen menee keskimäärin 8 tuntia, joten opettajat todellakin huhkivat töitä myös iltamyöhällä...
Tähän loppuun vielä pientä tilastotietoa: toisen jakson aikana minulla oli yhteensä 95 opiskelijaa. Jakson aikana korjasin vähintään 475 sanakoetta, 21 portfoliota ja 169 erimittaista kirjoitelmaa. Koeviikolla korjattavana oli 95 kurssikoetta, joiden korjaamiseen kului aikaa vähintään 23,75 tuntia, jos olettaa, että yhden kokeen korjaamiseen käyttää 15 minuuttia (mikä on aika vähän ottaen huomioon, että esimerkiksi arvosanat täytyy merkata neljään paikkaan).
Vielä toisenlaiset laskelmat (tässä ei mukana ihan kaikki "puuhastelut"):
- 4 kurssia = 12 * 75 min opetusta viikossa = 15 tuntia
- yhden oppitunnin suunnittelu keskimäärin 30 min = 6 tuntia
- sanakokeiden korjaus = 4 * 60 min = 4 tuntia
- kirjoitelmien korjaus jaettuna tasaisesti koko kurssille = 2 tuntia / viikko
- papereiden järjestely = ainakin 1 tunti / viikko
- sähköposti ja Wilmaviestit + poissaolojen merkkaus/kuittaus = ainakin 2 tuntia / viikko
- tenttijöiden suoritukset = 0,5 tuntia
- ryhmänohjaus = 1 tunti / viikko
- resurssitehtävät = 2-3 tuntia / viikko
- yt-aika = ainakin 1 tunti / viikko
- koeviikon kokeenkorjaus (väh 23 h) jaettuna tasaisesti koko kurssille = 3 tuntia
- YHTEENSÄ: 37,5 h
Eli tästä lähtien jos ihmettelet, miksi opettaja ei ole korjannut kirjoitelmaasi heti seuraavalle oppitunnille tai jos opettajallasi on joskus paperit hieman sekaisin tai ajatukset hieman harhailevat, voit ottaa huomioon sen tosiasian, että opettajalla todellakin on joskus hieman töitä. :) Silti useimmat opettajat eivät vaihtaisi ammattiaan, koska ajoittain suurelta tuntuva työmäärä ei haittaa, mikäli saa tehdä sitä, mistä nauttii (no okei, myönnettäköön, että kokeenkorjauksen voisi kyllä hoitaa joku robotti)!
PS. Onneksi on kesäloma ja muut lomat, jolloin voi (yrittää) toipua lukuvuoden urakoinnista! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti