Lukiossa on muutakin kuin istumista ja kuuntelemista, osa 2

Toisena tässä eri oppiaineita esittelevässä sarjassamme kerromme, mitä käytännönläheistä matemaattisten aineiden ja reaaliaineiden tunneilla tehdään.

Matemaattisten aineiden opettajat totesivat, että laskemaan oppii parhaiten laskemalla itse. Hyvin yleisesti tunnin alussa opiskelijat esittävät laskettuja kotilaskujaan ja lopputunti käytetään uuden asian opiskeluun. Opettaja opettaa asian ja opiskelijat ratkovat uusia tehtäviä lopputunnin ajan. Yleensä noin puolet oppitunnista on erilaisten tehtävien tekemistä ja ratkomista. Opettajasta ja ryhmästä riippuen tämä tapahtuu joko itsenäisesti tai pareittain/pienryhmissä, jolloin oppiminen voi olla mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Matematiikan kursseista mm. geometria, todennäköisyyslaskenta ja tilastot, lukuteoria ja logiikka ja talousmatematiikka ovat käytännönläheisiä kursseja. Muutkin kurssit tähtäävät käytännönläheisyyteen, mutta sitä varten on ensin opeteltava matematiikan perussäännöt ja muodollisuudet.

 

Lukiossa matemaattisten aineiden tunnilla käytetään laskimia, jotka ovat nykyään kuin pieniä tietokoneita. Ylioppilaskokeessa saa toistaiseksi käyttää miten hienoa graafista / symbolista laskinta tahansa! Myöskään kaikkia kaavoja ei tarvitse opetella ulkoa, sillä niitä varten on olemassa taulukkokirja, jota käytetään myös kokeessa.

Kemiassa ja fysiikassa tehdään silloin tällöin erilaisia tutkimuksia (tavoite 1 kerta/kurssi) ja havainnollistuksia silloin, kun se on mahdollista. Yleisesti pyritään keskustelevaan ja hahmottavaan opetukseen. Kaikki fysiikan kurssit ovat aiheiltaan käytännönläheisiä. 

Reaaliaineista esimerkkinä voisi ottaa psykologian. Tuntien sisältö ja eteneminen riippuu paljon opettajasta, mutta omien psykologian kurssieni (SJU/lukuvuosi 12-13) oppitunneilla keskusteltiin pienryhmissä paljon erilaisista arkipäivän ilmiöistä, jossa on mukana psykologiaa. Teimme paljon erilaisia testejä (älykkystestit, luovuustestit, persoonallisuustestit, stressitestit jne) ja demostraatioita (miten alitajunta toimii, miten havainnointi toimii jne.) sekä käytimme tietokoneita (wikisivuja / GoogleDrivea) ryhmätöiden tekemisessä. Kehityspsykologian kurssilla tutkimme leluja, katselimme omia neuvolakorttejamme, katsoimme pieniä videoklippejä vauvoista jne. Joillain kursseilla opiskelijat pitivät myös esitelmiä, lähinnä Preziä käyttäen.

Terveystiedon tunnilla tutkitaan notkeutta: saatko nostettua viivoittimen lattialta seisoessasi seinän vieressä.

Reaaliaineita voi toki opettaa luennoimallakin, mutta luultavasti koko oppitunnin kestävät luennot ovat todella harvinaisia. Joidenkin mielestä luento voi olla myös mukava opetusmenetelmä, jos opettaja on hyvä kertomaan asioita kiinnostavalla tavalla!

Osassa kolme kerrotaan kielten oppitunneista.