Kieltenopiskelua aikuisena lukiossa

Lukiossamme on tänä syksynä useita aikuisopiskelijoita. Aikuiset opiskelevat yleensä yksittäisiä aineita ns. aineopiskelijoina joko tenttimällä kursseja tai osallistumalla opetukseen nuorten kanssa samoilla oppitunneilla. Haastattelimme kolmea aikuisopiskelijaa, Pirkkoa, Marjaa ja Sirpaa, jotka kaikki osallistuvat ranskan oppitunneille. Tällä hetkellä heillä on meneillään on ranskan kurssi 2. 

Pirkko Mähönen, Marja Palviainen ja Sirpa Nieminen

1. Miten innostuit opiskelemaan ranskaa lukiolaisten mukana? Mistä kuulit tästä mahdollisuudesta?

Pirkko: Olin kyllä aikaisemminkin miettinyt ranskan alkeiden opiskelua uudelleen. Minulla oli yläasteella ranska valinnaisaineena, mutta vuosikymmenien saatossa asiat ovat unohtuneet. Kun kuulin Marjan jo kulkeneen ekan jakson lukion tunneilla, uskaltauduin mukaan.

Marja: Olen aina halunnut osata ranskaa, omassa lukiossani olisi ollut ranskaa kielilinjalla, mutta kävin matikkalinjan, jossa pystyi ottamaan vain lyhyen saksan. Ylioppilaaksi päästyäni suoritin kuitenkin venäjän lukiokurssin toisen paikkakunnan lukiossa ja kirjoitin sen seuraavana keväänä. Joten tiesin, että on mahdollista suorittaa yksittäisiä aineita lukiossa. Sain maisterintutkintoni valmiiksi vuosi sitten ja siitä jäi opiskeluinto päälle, joten ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus toteuttaa tämä haave.

Sirpa: Kuulin tästä mahdollisuudesta Marjalta. Ajattelin että opiskelu lukiossa olisi tehokkaampaa kuin kansalaisopistossa.

2. Mitä muita kieliä osaat?

Pirkko: Ne tavalliset, eli englanti ja ruotsi, sekä lukiossa valitsin saksan sen sijaan että olisin jatkanut ranskaa.

Marja: Käytän töissä päivittäin englantia ja ruotsia, saksaa opiskelin siis lukiokurssien verran ja menin opiskelemaan alunperin venäjää yliopistoon. Siellä innostuin myös unkarin kielestä, jota osasin aikoinaan hyvin. Olen opiskellut myös italiaa ja pärjään sillä turistina.

Sirpa: Osaan englantia, ruotsia, venäjää ja ranskaa sekä auttavasti saksaa.

3. Oletko työelämässä? Miten oppitunneille osallistuminen onnistuu työn ohella?

Pirkko: Tällä hetkellä teen lyhyempää työaikaa, joka on toistaiseksi mahdollistanut ne 3 oppituntia viikossa keskellä päivää.

Marja: Käyn puolipäivätöissä neljä tuntia/pvä, koska minulla on ollut koko ajan tällaisia "sivuprojekteja". Työnantaja on ollut todella joustava, kun on tarvinnut muuttaa työaikoja. Työpaikka on onneksi niin lähellä lukiota, että ehdin käydä pyörällä lukiolla, kun nyt esimerkiksi on yksi tunneista keskellä päivää. Siinä on vielä ruokatauko keskellä, tulen vasta sen jälkeen. Teen sitten poissaolotunnit töissä sisään pidempinä päivinä.

Sirpa: Olen työelämässä, mutta osa-aikaisesti ja pystyn järjestelemään aikatauluni.

Ranskan ryhmä on pieni (kaikki eivät näy kuvassa)

4. Miltä opiskelu on tuntunut? Läksyt? Opiskelutahti?

Pirkko: Minun on pitänyt yrittää kuroa kiinni ensimmäisen jakson asioita, mutta toivottavasti pikkuhiljaa alan "saavuttaa" tämän hetken asioita. Opiskelutahti on reipas, ja se tuntuu todella innostavalta. Vaikka asiaa tulee hetkittäin enemmän kuin ehtii omaksumaan, niin jotain myös jää takataskuun. Se, että tunteja on enemmän kuin yksi viikossa sekä tehtävät ja kuuntelut päälle, on todella tehokas tapa opiskella. Silloin vuosikymmeniä sitten koulujen kuullunymmärtämistehtäviä ei tehty kotona. Nykytekniikalla sitä voi harrastaa vaikka autossa tai ruokaa laittaessa.

Marja: Opiskelu on tuntunut todella ihanalta! Opiskelutahti on kova, mutta haluan oppia tehokkaasti ja tunti viikossa olisi liian hidastahtista. Läksyjä täytyy tehdä kotona, että pysyy mukana ja varsinkin kuunnella äänitteitä, koska oikea ääntäminen on niin oleellista ranskassa. Minusta on todella hyvä, että opettaja panostaa nimenomaan siihen. Erona aiempiin opiskelukokemuksiin on tietysti aineiston digitaalisuus, monimuotoisuus ja kielen käyttämisen painottaminen. Omina lukioaikoina päntättiin enemmän kielioppia ja tekstejä kirjasta.

Sirpa: Opiskelu vastaa odotuksia eli on riittävän tehokasta. Koska itsellä ei ole varsinaisia "tulostavoitteita", itsestä on kiinni, paljonko aikaa uhraan opiskeluun.

5. Kannattaako opiskella aikuisena? Kenelle suosittelisit opintoja?

Pirkko: Tottakai jokaisen kannattaa opiskella, ikärajaa ei ole! Kaikki, joilla on jokin salainen haave oppia jotain tiettyä ainetta. Ei tarvitse osoittaa harrastuneisuutta johonkin aineeseen, silkka kiinnostus antaa pontta opiskelulle. Kielten lisäksi esim. historia, matematiikka, psykologia, filosofia ovat yleissivistäviä aineita, joista on paljon iloa ja hyötyä. Lisäksi niistä voi olla hyötyä työssä. Eri elämäntilanteissa voi jäädä aikaa opiskelulle: osa-aikatyö, eläkeikä, välivuosi töistä tai opiskeluista jne. Ja vielä miten hienoa onkaan saada opiskella nuorten joukossa!

Marja: Ehdottomasti! Motivaatio on ihan toinen ja aiempi tausta helpottaa opiskelua. Kieltä on myös päässyt heti käyttämään, kun tapaa ranskaa puhuvia. Suosittelisin opintoja kaikille muillekin, jotka ovat haaveilleet jonkin kielen oppimisesta tai kertaamisesta.

Sirpa: Aikuisena kannattaa ehdottomasti opiskella ja suosittelen sitä kaikille. Itse halusin verestää aiempia ranskan opintoja. Olen lukenut aikoinani lukiossa lyhyen ranskan ja jatkanut opintoja yliopistossa muutaman kurssin. Oli aivan mahtavaa huomata kuinka paljon on muistunut mieleen. Aivot ovat mukava kapine!

6. Haluaisitko opiskella vielä jotain muuta lukiossa? Mitä toiveita sinulla on lukiolle?

Pirkko: Olen vähän miettinyt venäjän opiskelua, mutta katsotaan sitten tulevaisuudessa. Kynnys opiskelun aloittamiseen ei ole enää korkea.

Marja: Katsotaan nyt ensin, kun on kirjoitettu ranska yo-kokeissa! ;) Venäjää voisi tietysti kerrata. Opiskelun suhteen kaikki on sujunut tosi hyvin, lukiolaiset ovat ottaneet "tädit" hyvin vastaan. Oppimateriaali on tosin kyllä suunnattu meitä huomattavasti nuoremmille.. Jos muutkin aikuiset innostuvat, meillehän voisi perustaa oman ryhmän, jonka tunnit olisivat joko aamulla tai sitten iltapäivällä, koska keskellä päivää olevat tunnit ovat vähän haasteellisia työpäivän kannalta. 

Sirpa: Tämä riittää minulle tällä erää.

 

Yksittäisen kurssin suorittaminen lukiossa maksaa 45 €. Mikäli täma mahdollisuus kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä rehtoriin tai lukion kansliaan ja hakea aineopiskelijan oikeutta. Opiskeltu aine on mahdollista kirjoittaa myös ylioppilaskokeessa, kunhan pakolliset kurssit tai lyhyissä (lukiossa alkavissa) kielissä vähintään kolme kurssia on suoritettu.

Teksti ja kuvat: Sanna

Kielikurssilla Ruotsissa

Osallistuin kesäloman loppupuolella ruotsin kielikurssille Pohjois-Ruotsissa Piteåssa. Sain matkaa varten Pohjola-Nordenin stipendin, joka kattoi matkat, majoituksen, ruokailun, opetuksen ja retket sekä muut aktiviteetit paikan päällä. Stipendiä sai hakea jokaisesta suomenkielisestä lukiosta yksi toisen vuoden opiskelija. Osa stipendin saaneista matkusti kielikurssille Ahvenanmaalle. Pohjola-Norden on pohjoismaista yhteistyötä edistävä kansalaisjärjestö.

Kurssi järjestettiin vajaan kymmenen kilometrin päässä Piteån keskustasta olevassa Framnäsin kurssikeskuksessa. Majoituimme joko päärakennuksessa kahden huoneen soluasunnoissa tai hieman erillään olevassa opiskelija-asuntorakennuksessa, jossa majoittuvilla oli jokaisella oma pieni huoneisto.

Koulu

Piteån keskustaa

Piteån satama

Kielikurssille osallistui yhteensä 41 nuorta, joista 35 oli suomalaisia, kaksi Islannista ja neljä afganistanilaistaustaisia, jo jonkin aikaa Ruotsissa asuneita ja opiskelleita. Meidät jaettiin ensimmäisenä päivänä kahteen luokkaan, joissa opiskelimme kurssin ajan. Opettajina toimi kaksi paikallista opettajaa. Ryhmäni opettaja ymmärsi kyllä muutamia sanoja suomea, mutta tunneilla puhuttiin ruotsia. Oppitunteja oli lähes päivittäin puoli yhdeksästä kahteen. Tunneilla luettiin päivän paikallislehteä Piteå-Tidningiä ja tekstejä eri aihepiireistä, tehtiin keskusteluharjoituksia luettujen tekstien pohjalta sekä jonkin verran kielioppitehtäviä, jotka olivat lähinnä prepositioharjoituksia. Lisäksi jokainen piti noin viiden minuutin esitelmä omavalintaisesta aiheesta ja kertoi muille päivittäin yhdestä Piteå-Tidningistä lukemastaan uutisesta.

Kurssin osallistujia

Aikataulu kurssilla oli melko tiivis, ja ohjelmaa olikin aamusta iltaan. Kurssin aikana kävimme vierailemassa Svensbylidjassa, jossa esiteltiin elämää sadan vuoden takaa, tutustuimme Piteån kaupunkiin sekä teimme retken Storforsenin luonnonsuojelualueelle. Storforsen on Euroopan suurin vapaana virtaava koski. Kahtena iltana lähdimme Piteån keskustaan Balkongprojekt-nimiseen tapahtumaan, jossa paikalliset nuoret järjestivät tekemistä paikallisille nuorille. Näiden lisäksi kurssilla oli tanssitunti, pari elokuvailtaa sekä paikallisten kesämuusikoiden ja tanssikoulun ryhmien esitykset. Vapaa-aika kului lentopalloa tai korttia pelaamalla, läheisellä rannalla uiden, Piteån keskustassa Piteå dans och ler -katufestivaalilla vieraillen ja Framnäsin kurssikeskuksen oleskelutiloissa aikaa viettäen.

Storforsenilla

Svenskbylidja

Toiseksi viimeisenä iltana me kurssilaiset järjestimme kulttuurijuhlan, jossa esiteltiin suomalaista, islantilaista ja afganistanilaista kulttuuria musiikin, tanssin, sketsien ja tietokilpailun kautta. Kurssin vetäjät olivat kutsuneet tilaisuuteen vieraita paikallisen Pohjola-Nordenin järjestön jäsenistä. Juhlan jälkeen ruokasalissa oli tarjolla niin suomalaista, islantilaista kuin afganistanilaista ruokaa, jota muutamat kurssilaiset olivat valmistaneet aiemmin päivällä.

Mielestäni kurssi oli monipuolinen ja kokonaisuutena onnistunut. Koska ympärillä kuuli koko ajan puhuttavan ruotsia, koin, että ruotsin puheen ymmärtäminen parani reissun aikana. Huomasin myös sen, että ruotsin kielelläkin pärjää, kun vain uskaltaa avata suunsa ja puhua. Kielioppivirheitä tai sanojen unohtelua ei kannata pelätä. Suosittelen hakemaan ja lähtemään vastaavanlaisille kursseille ja matkoille, jos sellaiseen on mahdollisuus!

Teksti ja kuvat Saini Kyllönen 15A

Alumniteksti: Miksi opiskelen venäjän kieltä?

Jens Hattuniemi, Kuhmon yhteislukion ylioppilas vuodelta 2007, opiskelee venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Hän on saanut Leo ja Anna-Liisa Virran säätiöltä avustuksen opiskeluun liittyvää kieliharjoittelua varten ja kertoo blogimme lukijoille harjoittelusta näin:



Monesti kuulee kysyttävän, että voiko Venäjää ymmärtää. Vielä useammin me suomalaiset mietimme, että mitä venäläiset meistä ajattelevat. Voin vastata hyvällä omalla tunnolla, että suurin osa venäläisistä ei tiedä Suomesta yhtään mitään tai jos tietävät, niin he rakastavat meitä. Ainoastaan Venäjällä on kaupan kassajonossa vanhempi herrasmies ylpeänä esittänyt, että hän osaa sanoa ”Joulupukki” suomeksi, kun venäjäksi vastaava hahmo on ”Дед Мороз”.

Tämä tapahtui viime kesänä Tverissä, jossa olin kieliharjoittelussa kaksi kuukautta. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja kieliharjoittelua suositellaan hyvin paljon meille, jotka opiskelemme venäjää vieraana kielenä emmekä ole kaksikielisiä.

Tver sijaitsee Pietarin ja Moskovan välissä, lähempänä Moskovaa. Venäläisittäin se on pienehkö maakuntakaupunki, jossa asuu 404 000 asukasta eli se on kuitenkin lähes Helsingin kokoinen. Kaupungin keskusta on kooltaan verrattavissa esimerkiksi Ouluun tai Joensuuhun tai jopa Kajaaniin.



Kieliharjoittelussa opetusta oli kahden luennon verran, noin kolme tuntia arkipäivän aikana. Se voi tuntua vähältä, mutta opetus on venäjäksi ja luentojen aiheet käsittelivät muun muassa Venäjän yhteiskuntaa ja venäläistä kirjallisuutta, unohtamatta sanastoa ja kielioppia. Meidän täytyi tehdä suullisia esitelmiä usein ja tunneilla keskusteltiin paljon venäjäksi. Juuri tämä oli parasta kieliharjoittelussa. Oman kokemukseni perusteella suurinta osaa aloittelijoista jännittää käyttää venäjän kieltä, jos luulee, ettei osaa sitä tarpeeksi hyvin. Luentojen keskustelut lisäsivät itseluottamusta suunnattomasti unohtamatta keskusteluita kaupoissa, ravintoloissa, kaduilla tai Volgan rannalla kalastavan viiksekkään Boriksen kanssa.

Venäjä on Kuhmon naapuri ja ainakin itse suhtauduin nuorempana Venäjään itsestäänselvyytenä. He ovat Kuhmossa läsnä ja näkyvät katukuvassa. Suurimmalla osalla kuhmolaisista on kosketus Kostamukseen ja ehkä Pietariinkin. Venäjän kielen opiskelu ja kieliharjoittelu ulkomailla avaa kuitenkin toisenlaisen maailman, jota ei voi saavuttaa lukemalla iltapäivälehtien yksipuolisia uutisia Venäjästä. Venäjän kieli on haastava, mutta juuri sen takia se on niin mielenkiintoinen aina virallisesta kieliopista nuorisoslangiin. Opiskelemalla sitä ymmärrät rakkaasta naapuristamme enemmän kuin 99 prosenttia suomalaisista.

Jens Hattuniemi

Kielten opiskelua aikuisena

Kuhmon yhteislukiossa voi opiskella myös aikuisena, joko tähdäten ylioppilaaksi aikusten opetussuunnitelman mukaisesti tai yksittäisiä aineita, kuten kieliä. Mervi von Matt on opiskellut aineopiskelijana sekä ranskaa että venäjää. Näin hän kertoo opiskelustaan:

Kielimuurien murtaminen on ollut minulle iso kannustin opiskella uusia kieliä. Olen vakuuttunut siitä, että sanojen ja oman aktiivisuuden avulla voi avata ovia mielenkiintoisiin kokemuksiin ja löytöretkiin, jotka muuten jäisivät vain haaveiksi. 

Päätavoitteeni kielten opiskelussa on aina ollut halu ymmärtää ja osata puhua uutta kieltä. Perustana uuden kielen oppimiselle pidän vahvaa kieliopin tuntemusta. Se on ikään kuin kielen runko, jonka ympärille voi kartuttaa sanavarastoa, sanontoja ja murreilmaisujakin, jos viipyy vieraalla kielialueella kauan.

Englanninkielellä pärjää melkein missä vain, mutta mielestäni on hyvä osata edes välttävästi sitä kieltä, jonka alueella liikkuu tai jota kuulee usein puhuttavan, esim. Kuhmossa venäjänkieli. Matkustelu, työskentely ulkomailla ja kansainvälistyminen yleensä on nykyään arkipäivää. Kielten osaaminen vähentää ennakkoluuloja ja vierauden tunnetta. Ummikkona jää helposti yksin.

Varsinaisena lukioaikanani kielivalikoima oli vaatimaton: suomen-, ruotsin-, englannin- ja saksankielen lisäksi olisi ollut mahdollista opiskella vielä latinaa, mutta latinankieli ei kiinnostanut, joten se jäi silloin pitkän matematiikan jalkoihin.

Nyt aikuisiällä on Kuhmon yhteislukiossa ollut loistava tilaisuus opiskella kieliä aineopiskelijana. Aluksi vähän hirvitti lähteä nuorten joukkoon, mutta ajattelin, että eihän minua kukaan puraisematta nielaise, joten ryhdyin toimeen. Työn ohella opiskellessani en päässyt kaikille oppitunneille, mutta siitä ei ollut suurta haittaa. Ilmapiiri lukiossa oli hieno ja opettajat kannustavia. Kokeitakin sain tarvittaessa tehdä silloin, kun se minulle sopi. Opiskelu eteni ripeästi ja kovasti piti ahkeroida, mutta kun oli tavoite, niin se piti yrittää saavuttaa. Kustannukset opiskelusta ovat vaatimattomat verrattuna saavutettuun hyötyyn.

Nyt omistan aikanaan oppimieni kielten lisäksi ranskan- ja venäjänkielen peruskielitaidon ja se on minulle hykerryttävän iso asia. Suosittelen muillekin Kuhmon lukion tarjoamaa mahdollisuutta opiskella. Nimittäin, jos harmittaa, ettei ymmärrä toisen puhetta, niin oppimaan vain. Sen saa, mitä haluaa!

Mervi von Matt

Kuhmosta Thaimaahan töihin

Elisa Korpivuoma, Kuhmon yhteislukion ylioppilas keväältä 2004, työskentelee tällä hetkellä eräässä hotellissa Koh Samuilla, Thaimaassa. Näin Elisa kertoo siitä, kuinka hän päätyi sinne.

Näkymä uima-altaalta

Keväällä 2004 ylioppilaskirjoitusten jälkeen yliopistot ja monenlaiset korkeakoulut olivat mielessä ja pohdin minkä alan opintoihin haluaisin jatkaa seuraavaksi. Kielten opiskelu oli aina vähän kiinnostanut ja sujunut paremmin kuin matemaattiset aineet. Tällä rajauksella keskityin etsimään mahdollisia opiskeluvaihtoehtoja. Savonia-ammattikorkeakoulu tarjosi Matkailun- ja Liikkeenjohdon Koulutusohjelman, jonka kurssivaihtoehdot vaikuttivat mielenkiintoisilta. Päätin hakea opiskelupaikkaa, ja muutin paikan saatuani Kuopioon. Opintoihin kuului matkailua, hotelli- ja ravintola-alan kursseja sekä valinnaisia kieliä. Yrittäjyys, markkinointi sekä taloushallinto liittyivät myös olennaisesti ammattiopintoihin.

Hotellin aula

Kielitaidon ja ammatillisen kehittymisen kannalta Savonia suosittelee, että opiskelija suorittaisi harjoittelun tai osan harjoittelusta ulkomailla ja niinpä tein opiskelukaverini kanssa opintoihini liittyvät pakolliset työharjoittelut Koh Samuilla Thaimaassa. Ensimmäisen työharjoittelun tein paikallisessa hotellissa asiakaspalveluvastaavana. Huolimatta erilaisesta kulttuurista, kielestä sekä ihmisistä, työt sujuivat hyvin ystävällisessä ja asiakaspalvelupainotteisessa maassa. Toisen työharjoittelun tein Koh Samuille rakennetun hotellin perustamiseen liittyvissä tehtävissä. Tein paljon suunnittelu ja tutkimustyötä ja yrityksen perustamiseen liittyvät tehtävät tulivat tutuksi. Töiden ohella tein kenttätutkimusta saarella olleista turisteista opinnäytetyötäni varten.

Hotellihuone

Restonomin tutkinto kesti 3.5 vuotta ja sen saatuani päätökseen tein osa-aikaisia hotelli- ja ravintola-alan töitä Kuopiossa. Uramahdollisuudet Thaimaassa kuitenkin kiinnostivat vielä ja harjoittelusta saatu kokemus poiki työpaikan Sareeraya Villas & Suites hotellissa Koh Samuilla myynnin ja markkinoinnin parissa nimikkeellä Sales & Customer Relationship Manager. Töissä on oppinut paljon hotellin operatiivisen toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta, hotellin myynnistä, markkinoinnista, sekä erilaisten tapahtumien järjestämistä - hotellissa järjestetään kuukausittain häitä ja erilaisia illallistapahtumia.

Häät

Häät

Asiakaskunta on kansainvälinen, suurin osa matkailijoista tulee Aasiasta, Australiasta sekä eri Euroopan maista. Kommunikointi tapahtuu englannin kielellä. Töiden ohessa on oppinut myös thaimaan kieltä, sillä suurin osa työkavereista on thaimaalaisia. Töitä Thaimaassa tehdään normaalisti yhdeksän (9) tuntia päivässä, kuusi (6) päivää viikossa. Töitä tehdään siis paljon, mutta tiimihenki on todella hyvä ja työkavereita nähdään usein myös työajan jälkeenkin. Olen ollut töissä Sareeraya Villas & Suites hotellissa nyt lähes kolme (3) vuotta.

Vaaleahiuksinen Elisa kuvassa keskimmäisenä

Työskentely ulkomailla on ollut monin tavoin antoisaa, sillä töiden ohella on oppinut mainiosti tuntemaan uuden kotipaikan kulttuurin, tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja saanut kokemusta toimimisesta täysin erilaisissa ympäristössä, mikä on kehittänyt osaamista. Työpaikan etsiminen ulkomailta voi tuntua hankalalta, mutta työtä on kuitenkin aina mahdollista saada ja nykyään jopa verrattain helppoa kun on aktiivinen ja tietää kuinka lähteä liikkeelle.

Kesälomaa odotellessa

Blogi on ollut hiljainen, koska kenelläkään ei ole ollut aikaa kirjoittaa mitään. Kevätlukukausi on yleensä syyslukukautta "helpompi" työ- ja opiskelumäärän suhteen, mutta tänä vuonna taisi käydä juuri päinvastoin. Ainakaan allekirjoittanut ei ole koskaan ennen tehnyt yhtä paljon paperihommia kuin viimeisten viikkojen aikana. Työn paljous alkaa oireilemaan mm. siinä, että muisti ei kykene ottamaan enää yhtään mitään uutta vastaan, eli esim. aamupäivällä pidetty tunti on iltapäivällä pyyhkiytynyt kokonaan pois muistista.

Onneksi kesäloma on ihan ovella! Kun saa muutaman viikon ajatella ihan muita asioita, syksyllä on taas mukava aloittaa uurastus (ja ehkä muistikin toimii paremmin?)

Onhan tässä ennen lomaa toki vielä tulossa yksi vuoden kohokohdistakin, eli yo-juhla Kuhmo-talossa! Abiturientit onnistuivat kirjoituksissa ainakin kieltenopettajan näkökulmasta mainiosti ja tulokset olivat paremmat kuin ennalta laskelmoitiin. Eli siis paljon onnea 2.6. lakitettaville ylioppilaille ja lukuintoa muille koeviikkoa varten.

- Sanna

Kokeita, kokeita...

Blogi on taas ollut vähän aikaa unohduksissa, koska yo-kokeet ovat työllistäneet sekä opiskelijoita että opettajia. Tänään on kuitenkin viimeinen yo-koepäivä meidän lukiossamme, sillä keskiviikkona olevaan saamen kielen kokeeseen ei osallistu ketään; toki hyvin ymmärrettävistä syistä :).

Huomenna alkaa puolestaan lukion koeviikko, joka tuo vaihtelua normaaliin lukujärjestykseen. Koeviikollahan on aamupäivisin kokeita ja puolen päivän jälkeen vapaaehtoinen pohjatunti (= kertaustunti) seuraavan päivän koetta varten. Pohjatunnin jälkeen opiskelijat menevät kotiinsa lukemaan kokeisiin ja opettajat alkavat korjaamaan jo pidettyjä kokeita.

Neljännen jakson koeviikko on näin ruotsinopettajan näkökulmasta hieman erilainen kuin tavallisesti, sillä puhekurssilla RUB16 ei luonnollisestikaan ole kirjallista koetta, vaan jokaisella kurssilaisella on edessään 15 minuuttia kestävä suullinen koe. Koe suoritetaan pareittain ja arvostellaan aivan normaalisti arvosanoilla 4-10. Kokeesta saa erillisen todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi kesätyöpaikkaa hakiessa.

Suullinen kurssi on tarjolla myös englannissa. Ensi lukuvuoden esivalintojen perusteella suulliset kurssit ovat suosittuja, sillä englannin kurssia on valinnut yli 30 opiskelijaa ja ruotsin kurssia yli 20 opiskelijaa. Tämä kertoo siitä ainakin siitä, että opiskelijat ovat ymmärtäneet, että suullisesta kielitaidosta on paljon hyötyä arkielämässä

Lukemisintoa kaikille tuleviin kokeisiin!

- Sanna