Abien kuulumiset ja jatko-opintosuunnitelmat

Hei kaikki!

Tänä vuonna abien viimeistä lukiovuotta on varjostanut korona. Abivuosi alkoi pettymyksellä, kun pian koulujen alun jälkeen Kuhmon lukiolaiset joutuivat etäopiskeluun. Etäopiskelun aikana syksyn kirjoituksetkin lähestyivät, joka nosti varmasti monen abin stressitasoja ja aika ajoin aiheutti ahdistustakin, jota koronapandemia ei ainakaan helpottanut.

Koronasta huolimatta lukion viimeinen vuosi on jokaiselle abille suuri saavutus. Uurastus alkaa pian olla takanapäin ja nyt valkolakki ja elämä lukion jälkeen häämöttää lähempänä kuin koskaan. Jokainen abi voi katsoa lukion aikana tekemäänsä työtä ja olla ylpeä itsestään. Moni varmasti kokee myös helpotusta siitä, että on selvinnyt koeviikoista, opiskelun takia pitkäksi venyneistä illoista sekä muista lukiovuosiin kuuluvista välillä rankoistakin asioista. Enää jäljellä on yksi jakso ja loppurutistus eli kevään kirjoitukset.

Abivuotta ovat piristäneet hämärtyvä syksy sekä lähestyvä talvi ja lumisateet. Myös kevyemmät jaksot nyt abivuoden syksyllä ovat tuoneet maustetta jaksamiseen. Motivaatiota kirjoituksiin valmistautumiseen toivotaan joulusta, paukkupakkasista ja aurinkoisista hangista.

 

Lukion viimeiseen vuoteen kuuluvat perinteet tuovat myös maustetta koronan keskellä, eikä kaikkea ole peruttu. Esimerkiksi abihuppareiden saapumista ei olisi melkein maltettu odottaa! Lopulta ne saapuivatkin. Nyt on abeilla hyvä kulkea ylpeänä Arttu Wiskarin hyvin lukioaikoja kuvaavat biisin sanat “Tässäkö tää oli” hupparin selässä. 

Tietysti abivuoden huipentumaa eli penkkareita odotetaan innolla. Epävarmuus siitä tuleeko korona pilaamaan sen kokemuksen tämän vuoden abeilta kuitenkin painaa varmasti monen mieltä. Toivotaan kuitenkin, että myös tänä vuonna abit saavat nousta rekkojen lavoille ja viettää penkkaripäiväänsä vähintään yhtä hyvin kuin edellisvuosina!

Penkkarihuumaa, abi19

Kevät päättyy ja kesä alkaa juhlahumun keskellä, kun abit painavat valkolakit päähänsä, toivottavasti Kuhmo-talon lavalla perheiden ja ystävien istuessa katsomossa. Juhlinta onkin ansaittua, sillä pian sen jälkeen alkaa jännitys jatko-opiskelupaikasta. Jatko-opiskelupaikat alkavat monella olla tässä vaiheessa syksyä ainakin melkein selvillä. Monella jatko-opintojen alkamista viivästyttää armeija. Oman tulevaisuuden ajattelu tuntuu jännittävältä, mutta samalla varmasti myös haikealta, kun lukioajan mukana kulkeneet ystävät jatkavat eri suuntiin tavoittelemaan unelmiaan ja luomaan omaa tulevaisuuttaan. Kuhmon lukiosta abeilla on haaveina suunnata ainakin Helsinkiin ja Ouluun yliopistoihin. 

Ylioppilasjuhlassa keväällä 2018

Jokainen abi saa olla tyytyväinen itseensä, kun on selvinnyt näin pitkälle. Vielä vähän täytyy jaksaa ja sitten tämä reissu on saatu päätökseen. “Rankkaahan se oli, mutta tässä sitä ollaan”, tiivisti eräs abi fiiliksistään lukioajasta.

Teksti: Anni, kuvat opettajan arkistoista 

Penkkarit 2020!

Viime viikko oli täynnä hulinaa, ensin torstaina penkkarit ja sitten perjantaina Wanhojen tanssit. Tässä kuvapostaus penkkareista!

Abeille tsemppiä lukemiseen, kirjoituksiin aikaa nelisen viikkoa!

Penkkarit 2018

Palataanpa vielä viikko sitten olleisiin penkkareihin kuvapläjäyksen muodossa:

Henkilökunta saapui koululle abien kyyditsemänä, kuten edellisinäkin vuosina. Rehtorille oli varattu kyyti paloautolla.

Pulpetinpolton jälkeen oli saliohjelman aika.

Abien lakanoita, jotka tulivat kuorma-auton kylkeen. Toivottavasti kirjoitusvirheet ovat tarkoituksella tehtyjä tai muussa tapauksessa kannattaa ehkä harjoitella vielä hieman englantia! :D

Ruokailun jälkeen Abit kannettiin ulos koulusta musiikin säestämänä ja melko runsaslukuisen yleisön seuratessa tapahtumaa.

Penkkaripäivän tapahtumat löytyvät videon muodossa YouTubesta!

Abien haastattelu

Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät. Jatko-opiskelupaikan haku on jo alkanut. Penkkarien suunnittelukin lienee jo vauhdissa. Seesteisiltä koulumme käytäviltä ei tuota kiirettä aisti; oppitunneilta ylioppilaskirjoitusten lähestymisen ehkä huomaa. Vai huomaako? Mitä ajatuksia nämä kevään kohokohdat, ylioppilaskirjoitukset ja penkkarit, herättävät lukiomme abeissa? Joko jatko-opiskelusuunnitelmat ovat valmiita ja katse kohti tulevaisuutta?

Haastattelemme kolmea koulumme abiturienttia Essi Komulaista, Johanna Malista ja Laura Pikkaraista.

Laura Pikkarainen, Essi Komulainen ja Johanna Malinen

Miltä lähestyvät ylioppilaskirjoitukset tuntuvat?

Johanna: Vähän jännittää.
Essi: Ahdistavalta.
Laura: Vähän jännittää.

Milloin ja miten olette valmistautuneet ylioppilaskirjoituksiin?

Johanna: Aloitin joululomalla lukemisen ja lukulomalla tavoitteena lukea loppuun.
Essi: Pikkuhiljaa koulussa kertauskursseilla. Lukuloman alkaessa aloitan lukemisen.
Laura: Pikku hiljaa alkulukukaudesta aloitellut ja lisännyt vähitellen. Lukulomalla voi keskittyä lukemiseen paremmin.

Mitä aineita kirjoitatte? Voiko ylioppilaskirjoituksia hajauttaa? Kannattaako se?

Johanna: Terveystieto, ruotsi, maantieto, äidinkieli, englanti ja biologia. Hajauttaminen kannattaa.
Essi: Englanti, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, yhteiskuntaoppi ja filosofia. Hajauttaminen kannattaa.
Laura: Äidinkieli, psykologia, matematiikka, englanti, terveystieto ja biologia. Voi ja kannattaa hajauttaa.

Mitä penkkarit merkitsevät teille?

Johanna: Penkkarit on kolmannen vuoden huipennus.
Essi: Viiminen kerta yhdessä kun ollaan koulussa porukalla. Ei ole niin vakavaa ja virallista. ”Lukion lopettajaiset”.
Laura: Periaate ja mukava perinne. Kuuluu lukioon, niin kuin vanhojen tanssitkin.

Oletteko suunnitelleet jatko-opintojanne?

Johanna: Olen miettinyt jonkun verran.
Essi: Olen miettinyt eri vaihtoehtoja.
Laura: Olen miettinyt myös eri vaihtoehtoja.

Mitä suunnitelmia teillä on lukion jälkeen?

Johanna: Ammattikorkeakouluun, mutta jos en pääse niin ei haittaa jos tulee välivuosi.
Essi: Olen vain miettinyt eri vaihtoehtoja. Todennäköisesti haen yliopistoon, mutta vaihtoehdot ovat vielä auki.
Laura: Jatko-opiskelemaan yliopistoon, mutta myös ammattikorkeakoulu on vaihtoehtona.

Neuvoja muille opiskelijoille?

Opiskelu kannattaa ottaa tosissaan, mutta ei liian vakavasti. Pitää jättää aikaa muullekin kuin lukemiselle. Kolme vuotta menee todella nopeasti, joten kannattaa nauttia siitä ajasta.

Haastattelu ja kuvat Noora 16A

Penkkarit 2016

Nyt alko loma!

Kuvassa komeilee Batman, Paavo pesusieni, Luutnantti ja punahilkka

Kuvassa näkyy Liisa Ihmemaassa, Peppi Pitkätossu, Cruella De Vil, Sandy, Enkeli sekä muita elokuvista tuttuja hahmoja. Eksyipä mukaan myös Oluttuoppi.

Viime torstaina 18.2. vietettiin penkkareita. Tänä vuonna oli meidän vuoro lähteä juhlallisesti pois lukiostamme. Penkkarit kun ovat Wanhojen tanssien ja ylioppilasjuhlien rinnalla lukion tärkeimpiä etappeja, oli niitä odotettukin kauan. Tämän vuoden teemana oli elokuvat ja abien puvut olivatkin teemaan sopivia.

Aamu alkoi perinteisillä lämmittelyleikeillä lukion pihassa, vaikka tänä vuonna ei pakkasta ollutkaan (onneksi) kuin reilut -5 astetta. Lukiomme pienet ykköset ja kakkoset muodostivat kunniakujan opettajia varten, ja opettajia odotellessa saivat he tehdä aamujumpan.

Opettajat kuljetettiin arvokkaasti suurien abien autokyydeillä. Otimme opettajat kyytiin kirjaston pihalla ja niin he saivat melkein-limusiinikuskin. Paraatin viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, saapui rehtorimme komealla poliisikyydillä.

Kun opettajat pääsivät turvallisesti sisälle, oli aika polttaa pulpetti! Pulpetin ympärillä oli abien hyvä lämmitellä. Vaikka monikiloiset turkikset lämmittivät muutenkin päällä aika kovasti.

Musiikinopettajaamme (joka abigaalassa sai vuoden meemikuningas-palkinnon) sisälle taluttaa Rosvo.

Itse Pahatar ja Marilyn Monroekin pääsivät seuraamaan pulpetin polttoa.

Pulpetin tuhoamiseen osallistui Gorilla ja Ghostbusters.

Tämän perinteeksi muodostuneen pulpetin hävittämisen jälkeen siirryimme sisätiloihin ja päästimme katsojat saliin. Opettajat saivat istua heille varatussa VIP-pöydässä, koska olihan kyseessä Oscar-gaala-teemainen saliohjelma. Joku opettajista kehuikin järjestelyä: ei ole aina päässyt istumaan yhtä hienoille paikoille. Abit istuivat tietysti sohvilla ja lopuille katsojille oli tehty katsomot salin penkeistä.

Saliohjelmaan kuului opettajien palkitseminen, jossa jokainen opettaja sai Oscar-patsaan ansaitsemastaan tittelistä. Mukana olivat esimerkiksi "Vuoden Joojoo", "Vuoden vitsiniekka", "Vuoden abeihin pettyjä", "Vuoden opiskelija" ja "Vuoden komistus". Juhlassa nähtiin myös neljä meidän abien tekemiä videoita kauhuleffasta realityyn. Opettajat saivat testata tietämystään meistä abeista, joita he ovat kolme vuotta kestäneet (kiitos siitä), kinkkisellä Kahoot-visalla. Voittajaksi taisi selviytyä Petri. Käyttiköhän hän taulukkokirjaa apunaan?

Opettajatkin olivat kuvanneet juhlaan hienon videon, johon liittyi vedonlyöntiä ja fitnesstä.

Juhla salissa loppui abien abilauluun, jossa julistettiin, että "meidän pitää muuttaa maailmaa". Tämän vuoden abilauluna oli siis Anssi Kelan biisi 1972 - tähän päivään sijoitettuna versiona.

 

                        Vuoden parhaan asun palkinnon vei yleisöäänestyksellä Captain America.

Vasemmalta oikealle: 

Eturivi: Octoberfest tarjoilija, Sheriffi, Mario, Supernainen, Kissanainen, Batman, Peppi Pitkätossu, 

Milli Menninkäinen, Evil Queen.

Takarivi: Paavo Pesusieni, Gaalajuontaja, Gaalajuontaja, Rosvo, Nunna, Pinkki gorilla, Musta gorilla, Gorilla, Luigi, Lentokapteeni, Captain America.

Saliohjelman ja ruokailun jälkeen tulikin se kauan odotettu hetki. Meidät kannettiin pois. Abit kannettiin yksitellen rekan kyytiin rehtorin ulkohousutarkastuksen läpi. Minua ainakin itseäni oltiin peloteltu, miten kylmä rekassa tulee, mutta ne olivat onneksi vain pelottelua. Kantaminen oli kylläkin hieman pelottavaa, vaikka olimmekin valinneet kantajiksi luotettavat pojat. Silti koko matkan ajan jännitin, milloin lösähdän alas.

Rekkapiliksellä oli mukavaa. Parasta oli pikkulasten reaktiot, kun heille heitti karkkia. Ja monta päivää väkertämäni abiruusukkeetkin pysyivät kasassa! Rekan lavalla lentelimme ympäriinsä reilun tunnin, kun kuski ajoi aikamoista rallia välillä pysähtyen kysymään, tarkenemmeko vielä. Lopulta rekka-ajelu päättyi Tuupalan pihaan ja pääsimme kahvittelemaan.

Olimmehan laittaneet kakkoset leipomaan meille kaikennäköistä herkkua. Ja hyvää oli. Kiitos kakkoset! Kaikenkaikkiaan penkkaripäivä oli mukava ja ainutlaatuinen, sillä eihän se ole kuin kerran elämässä. Itse voisin kyllä ottaa sen uudestaan.

Kiitos abeille kolmesta vuodesta, opettajille meidän sietämisestä ja muille pikkuisille vain muuten vain!

Abi 16 !

Teksti Roosa, kuvat Christina & Sanna