perjantai 28. syyskuuta 2012

Elämää asuntolassa

Muilta paikkakunnilta Kuhmon yhteislukioon opiskelemaan tulleet opiskelijat voivat halutessaan asua ammattikoululaisten kanssa samassa asuntolassa. Myös kuhmolaisilla nuorilla on mahdollisuus asua kouluviikon aikana asuntolassa, mikäli heidän kotinsa on "perukassa". Monet eivät kuitenkaan ole koskaan välttämättä käyneet asuntolassa ja siksi se voi vaikuttaa hieman mystiseltä paikalta. Sen vuoksi ajattelimme esitellä asuntolan tässä blogissa. Nurmeslainen Sofia kertoo asuntolasta seuraavaa:

Kainuun Ammattiopiston Kuhmon toimipaikan opiskelija-asuntolassa on hyvä ja rento ilmapiiri, ja asuntola on turvallinen asumisympäristö, kun opettelee itsenäisyyttä.

Kuvassa oleva asuntola sijaitsee lukion lähellä.

Tekemistä ja kavereita riittää.

Asuntolaohjaaja Timo Haverinen tarkistaa joka päivä, että kaikki on hyvin, sekä järjestää yhteistä ajanvietettä. Olemme esimerkiksi saattaneet järjestää elokuvailtoja, ja yhteisestä oleskelutilasta löytyy biljardipöytä, Wii-pelikonsoli, pingispöytä sekä päivän lehtiä.

Tyttöjen puolen yhteisiä pesutiloja.


Sauna

Sauna on kohtalaisen ahkerassa käytössä. Yleensä se lämmitetään kerran viikossa, mutta silloin tällöin useammin. ATK-huoneessa on neljä tietokonetta, joita saa käyttää koulusta saatavilla tunnuksilla.

ATK-huone

Tyttöjen ja poikien puolilla on omat olohuoneet, joissa pienet keittiönurkkaukset ja televisio. Ainakin tyttöjen puolella keittiö on ollut ajoittain hieman liian ahdas, sillä meitä on ollut pahimmillaan viisi yhtä aikaa tekemässä ruokaa. Jokaisella ei myöskään ole omaa huonetta, vaan huoneiden kalustukseen kuuluu kaksi kirjoituspöytää, laverisänkyä ja kaappia. Huoneissa on myös omat lavuaarit. Olen itse kuitenkin ollut tyytyväinen asuntolaan - hyvä yhteishenki auttaa selviämään tilan ahtaudesta eikä yksinäisyyskään pääse vaivaamaan.

Tyttöjen olohuone.

Postaustoiveita

Vasemmassa reunassa on jo aiemmin ollut pienimuotoinen gallup siitä, mistä aiheista tämän blogin seuraajat lukisivat mieluiten. Haluaisimme kuitenkin tietää tarkemmin aihetoiveista, joten mikäli juuri Sinulla on mielessäsi joku asia, josta haluaisit kirjoitettavan, ehdota aihetta kommenttiboksissa. Voit ehdottaa aiheita täysin nimettömästi. Kiitos!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Nurmeksesta Kuhmoon opiskelemaan

Tänä lukuvuonna lukiossamme on tavallista enemmän muilta paikkakunnilta tulleita opiskelijoita. Näin itsestään kertoo Nurmeksesta Kuhmoon opiskelemaan tullut Sofia.

- Hain yhteishaussa Kuhmoon musiikkilinjan takia. Nurmeksessa ei ollut mahdollisuutta painottaa musiikinopiskelua yhtä monipuolisesti kuin Kuhmon lukiossa. Olin harkinnut monia hakuvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Lieksan lukiota, jossa myöskin on musiikkilinja. Ajattelin lopulta pitkän miettimisen jälkeen jäädä Nurmekseen, mutta tuttavani kuitenkin ehdotti Kuhmoa, joka ei ollut tullut mieleenikään aikaisemmin. Innostuin ajatuksesta, ja vähän sen jälkeen Kuhmosta tultiin esittelemään lukiota. Ideaa lähteä muualle opiskelemaan tuki sen lisäksi myös KAO:n asuntola. Joukkoliikenne Nurmeksen ja Kuhmon välillä on nykyään melkein olematonta, mutta olen useimmiten päässyt erään Nurmeksessa asuvan opettajan kyydissä kouluviikoksi Kuhmoon.

- Asun asuntolassa, joten minulla on lyhyt matka kouluun ja harrastuksiin. Asuntola-asuminen on erilaista kuin mihin kotona on tottunut, on enemmän vastuuta, mutta myös vapauksia. Pitää itse pitää huolta yhteisten tilojen siisteydestä, ja arkisin ei ruoka odota valmiina pöydässä, vaan se täytyy itse valmistaa ja ostaa. Olen kuitenkin voinut päättää ajankäytöstäni enemmän kuin kotona asuessani, vaikka sääntöjä ja kotiintuloaikoja täytyykin edelleen noudattaa.

Lukio-opiskelijan arkea.

- Uskon viihtyväni Kuhmossa koko lukioajan, mahdollista vaihto-oppilasvuotta Saksassa lukuun ottamatta. Olen asunut siellä pienenä, mutta kielitaito alkaa unohtua, ja toivoisin sen taas paranevan. Lukion jälkeen haluaisinkin Saksaan opiskelemaan musiikkia tai psykologiaa.

- Musiikkilinjalaisena lukujärjestyksessäni on ollut paljon musiikkia. Koulun tarjoamien musiikkikurssien lisäksi harrastan pianonsoittoa musiikkiopistossa ja tanssia. Muutenkin Kuhmon kaupungissa on runsaasti harrastusmahdollisuuksia. En siis ole katunut päätöstäni; lukiossamme on todella hyvä ilmapiiri ja päteviä opettajia. Ensimmäisistä kursseistakin on jäänyt hyvä olo, ja odotan mielenkiinnolla seuraavassa jaksossa alkavia kursseja.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Ensiapukoulutusta

Opettajat uurastivat VESO-päivässä lauantaina 15.9.2012. Päivän aiheena oli ensiaputaitojen ylläpitäminen ja kertaaminen.

Kouluttaja Minna Pulkkinen

Ensin kertasimme hätäpuhelun soittamiseen liittyviä asioita ja tajuttoman henkilön hoitamista. Opimme, että on tärkeintä varmistaa hengityksen kulkeminen ja sitten, mikäli mahdolllista, asettaa henkilö kylkiasentoon.  Kylkiasentoon asettamista demonstroimme pyörittelemällä toisiamme lattialla. :)

Sitten pääsimme kokeilemaan elottoman ihmisen elvytystä kolmella erikokoisella harjoitusnukella. Elottomaksi henkilön tunnistaa siitä, että hän ei hengitä (pulssin tunnustelu ei ole keskeistä). Hengityksen tarkastaminen tapahtuu parhaiten asettamalla oma poski henkilön suun eteen, jolloin poskessa tuntuu tai ei tunnu ilmavirtaa.

Elvytysnukessa ollut mittari kertoi, painoiko ja puhalsiko sopivan kovaa.

Elvytyksessä henkilön rintakehää tulee painaa alaspäin yli viisi senttiä, mikä herätti kummastusta ja jopa hieman kauhua. Mitä jos elvytettävältä katkeaa kylkiluut? Kouluttajan mielestä kylkiluiden katkeaminen ei ole lainkaan epätavallista, vaan on pikemminkin merkki siitä, että elvytys on ollut tarpeeksi tehokasta. Oikea puhallus-painelu-suhde on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Lapsilla ja hukkuneilla puhalletaan ensin viisi puhallusta ja sitten aloitetaan elvytys suhteessa 30-2.

Kuvassa oleva kolmioliina on laitettu väärin.

Lopuksi harjoittelimme erilaisten painesiteiden tekemistä, henkitorveen juuttuneen esteen poistamista ja kouristuskohtausten oikeaa hoitamista. Päivän anti oli erittäin hyödyllinen ja harjoitellessa taisi ihan muutaman kerran naurattaakin! :)

- Jutun kirjoitti alimman kuvan potilas.

PS. Muuta kuvamateriaalia koulutuksesta saattaa löytyä ensi keväänä Korpirojektin "Mitä kuvissa tapahtuu?"-osiosta. 

perjantai 14. syyskuuta 2012

Lukion tyylitaiturit, osa 2

Seuraavana tyyliesittelyssämme on Ringa, joka on lukiomme musiikkilinjalla oleva abi.
 
Ringan vaatteet: kengät Halonen, housut Lindex, huivi Glitter ja paita UNIQLO/äidin tuliainen Japanista.

Ringa ostaa yleensä vaatteensa perinteisistä ketjuliikkeistä tai ulkomaanlomilta niillä ollessan. Hän kuvailee tyyliään klassiseksi sekä kertoo pitävänsä maanläheisistä väreistä. Inspiraatiota Ringa saa lehdistä ja vaatekaupoista.


Tänä syksynä Ringa kirjoittaa ruotsin ja valmistautuminen ruotsin kirjoituksiin on loppusuoralla. Hän on ruotsinkirjojen lisäksi lukenut ruotsinkielisiä uutisia ja blogeja sekä tehnyt YLEn Abitreenejä.


Ringa kertoo, että abina olo on mukavaa, sillä on hienoa olla koulun vanhin, ja on mukava kun tuntee koulun ja on tutustunut kaikkiin. Ringa, kuten varmaan kaikki muutkin abit, odottaa innolla abivuoteen kuuluvia juttuja, esimerkiksi penkkareita ja yo-juhlia.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Nahkiaiset 2012

(Teksti on uhrin näkökulmasta kirjoitettu)

HUH, nyt ne on ohi (onneksi) !!

Ei kun vitsi vitsi, kyllä meillä oli hauskaa, ja kiittäkäämme kakkosia, jotka:

-sotkivat meidät sinapilla
-ja jauhoilla
-ja kaakaojauheella
-ja Juissilla (mansikkajuissilla...)

Nahkiaiset alkoivat vähän ennen kuutta Tuupalan pihalla. Meidät oli huijattu tulemaan sinne aikaisemmin, ja ne jotka saapuivat sovittuun aikaan, joutuivat saivat tehdä X-hyppyjä. Ne, jotka eivät tehneet, kasteltiin Juissilla (ja tottelevatkin kyllä saivat siitä osansa).


Jätesäkkeihin vaan ja vaipat päähän, ylistyslaulua kakkosille ja kumarruksia. Oltiin neljän ryhmissä ja käveltiin lukiolle jalat ja kädet sidottuna laulaen edelleen ylistyslaulua.

"Ykköset, ykköset, me kakkosia palvotaan
kakkoset, kakkoset, te ootte aivan parhaita
Riusalaan, Riusalaan, mennään vaan ja huomataan
siellä niin, siellä niin, meille nauretaan!"


Onneksi ainakin osalta ryhmistä laulaminen onnistui, mutta saavuttuamme lukiolle meitä odotti vesi-ilmapallot.

Kakkoset selvästikin olivat tyytyväisiä meidän ykkösten suorituksiin, ja pääsimme poikien vessaan! Kaivelimme lasten kylpyammeesta epämääräisen näköisten ruskeiden möykkyjen seasta kolikoita ja annoimme ne kakkosille. Meitä pyydettiin riisumaan kengät ja laittamaan vaipat silmille.


Vaipat silmillä me sitten kontattiin koulun läpi. Vuorossa oli yksi sotkuisimmista vaiheista: piti löytää peruna vesiämpäristä, ilman käsiä. Sen jälkeen, naama märkänä, etsittiin kaakaojauheen seasta sokeripala. Naamaa ei luonnollisestikaan saanut puhdistaa tämän toimenpiteen jälkeen.

Kun päästiin liikuntasaliin, siellä soi musiikki ja bileet oli kyllä tosi mahtavat. Vuorossa oli lisää sotkua, tanssittiin sinapin päällä letkajenkkaa ym tosi kivaa.


Kun kaikki ryhmät olivat saapuneet sinappi-tanssilattialle, verryyttelimme yxin tahdissa. Teemana nahkiaisissa oli Pikku Ykkönen. Vuorossa oli omaa ohjelmaa! Nähtiin ja tehtiin uskomattomia esityksiä, mm. kurkkuviestiä, mandariinipalloa ja nakin pujottamista pulloon. Jotkut saivat myös lausua runoja ja piirtää odotuksiaan seuraavista bileistä!

Lopussa meille näytettiin varoitusvideo, joka hieman poikkesi alkuperäisestä Pikku Kakkosen "varokaa heikkoja jäitä" -videosta. Video varmasti hoiti hommansa, ja ykköset osaavat nyt pitää hauskaa ihan kiltisti ja hillitysti!!!!

Pois pääsimme jauhosateen kautta - ja mukavana loppuyllätyksenä löysimme kenkämme. Harmi vaan, mukavuutta vähensi se, että huomasimme kaikkien olevan sidottuna nauhoista yhteen... Tilannetta tasasi se, että jätimme jalanjälkemme mattoon. Luonnollisesti, kakkoset joutuvat siivoamaan kaiken ;)


Se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa!!!! >:)
No ei, loppujen lopuksi kaikilla taisi olla edes vähän hauskaa :)

PS. Lisää kuvia nahkiaisista tulossa Facebook-sivulle lähiaikoina.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Abit valmiita ylioppilaskirjoituksiin

Syksyn yo-kokeet ovat jo aivan nurkan takana. Abiturientit ovat valmistautuneet kirjoituksiin huolella - osa on aloittanut valmistautumisen jo varhain kesällä, kun taas viimeisimmät ovat aloittaneet lukemisen vasta viime viikkoina. Jenna Koskelo, Merika Vanninen ja Valtteri Moilanen odottavat tulevia kirjoituksia jännityksellä, mutta eivät stressaa turhaan.

Valtteri, Merika ja Jenna
- Ei kirjoitukset varsinaisesti stressaa mutta aiheuttaa jännitystä, josta on hyötyä yo-kokeisiin lukiessa, toteaa ruotsin ja yhteiskuntaopin kirjoittava Jenna Koskelo.

Kirjoituksiin lukiessa on noudatettu jo aikaisemmin hyviksi koettuja vinkkejä. Ruotsin kokeisiin valmistautuvat Merika Vanninen ja Jenna Koskelo ovat harjoitelleet mm. lukemalla kirjoja, kertaamalla sanoja ja kielioppia, sekä katsomalla ja kuuntelemalla ruotsinkielisiä ohjelmia.

- Yle Fem on ollut kätevä apu kirjoituksiin harjoitellessa. Myös ruotsinkielisten lehtien ja blogien lukemisesta on ollut hyötyä, vinkkaa Merika Vanninen.

Erityinen apu Jenna Koskelolle ruotsin kirjoituksiin harjoitellessa on ollut Pohjola-Nordenin järjestämä kymmenen päivää kestänyt stipendimatka Norrrbottenin lääniin Piteåån Framnäs Folkhögskolaniin.

Ohjelmassa oli arkipäivinä kuusi tuntia ruotsin opiskelua luokissa ruotsalaisten opettajien kanssa. Opiskelun jälkeen käytiin yleensä jossain opintomatkalla, esim. Storforsenilla, joka on Pohjoismaiden suurin valjastamaton koski ja Solanderparkissa, joka on tutkimusmatkailija Daniel Solanderin syntymäpaikka. Iltaisin ohjelmassa oli myös elokuvien katselua, shoppailua ja ”spesiaali-iltoina”, kuten pite-afton ja finsk-afton, esiteltiin eri maiden kulttuureja.

- Oli aivan ihana reissu! Främnäs oli kaunis paikka ja meille oli järjestetty paljon tekemistä. Ruotsin puhuminen onnistui sujuvasti vailla sen suurempia ongelmia, kertoo Jenna.

Valtteri Moilanen on seurannut ahkerasti uutisia, kerrannut oppikirjoja ja katsellut dokumentteja opiskellessaan yhteiskuntaopin kirjoituksia varten. Erityisen tärkeää on pysyä ajan tasalla, sillä oppikirjoissa on osittain vanhentunutta tietoa. Valtteri kirjoittaa myös matematiikan, jota varten hän on kerrannut ja laskenut oppikirjojen tehtäviä.

Haastattelemillamme abiturienteilla on jo suhteellisen selvät tulevaisuuden näkymät. Valtteri Moilanen aikoo mennä lukion jälkeen armeijan soittokuntaan, jonka jälkeen hän aikoo suunnata opiskelemaan muusikoksi, taikka yliopistoon jotain yhteiskuntaoppiin liittyvää alaa. Merika Vanninen pitää välivuotta mahdollisena ideana, jonka jälkeen hän aikoo suunnata opiskelemaan markkinointia. Jenna puolestaan haluaa opiskella jälkeen yliopistossa, mutta tiedekunnan valinta on vielä epävarma.

Kielten yo- kuuntelut ovat ma 10.9.- ke 12.9. ja kirjalliset kokeet alkavat äidinkielen tekstitaidon kokeella pe 14.9.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Lukion tyylitaiturit, osa 1

Muoti kiinnostaa monia, ja niinkin pienestä paikasta kuin Kuhmo löytyy monenlaista tyylitaituria. Lukiomme opiskelijoilta löytyy yhtä monta erilaista pukeutumistapaa kuin opiskelijaakin, joten ajattelimme haastatella opiskelijoita ja kysellä vähän heidän asuvalinnoistaan ja inspiraationlähteistään.

Ensimmäisenä ”uhrinamme” oli abi Anni Pääkkönen.

Annin mekko, neule ja kengät H&M.

Anni kuvailee tyyliään tyttömäisen kepeäksi ja kertoo ostavansa suurimman osan vaatteistaan tavallisista ketjuliikkeistä, kuten H&M ja Lindex. Pukeutumisessaan Anni käyttää mielellään maanläheisiä sävyjä ja sanoo vierastavansa kirkkaita ja räikeitä neonvärejä.  Inspiraatiota pukeutumiseensa Anni saa Colour me! -blogin Juulialta.


Annin mielestä korkokengät ovat parhaita kenkiä, sillä ne ovat nätimpiä kuin muut kengät ja kaiken lisäksi parantavat ryhtiäkin.


Anni pitää sormuksista ja kaulakoruista ja tänään asusteena ollut pupukaulakoru on yksi hänen lempikoruistaan.

Yo-kirjoitukset ovat jo nurkan takana ja valmistautuminen syksyn urakkaan alkaa jo olla loppusuoralla. Anni kirjoittaa tänä syksynä ruotsin sekä biologian ja kertoo jännittävänsä kirjoituksia hieman.  Facebookin Victorin abitreeni-tapahtumasta on ollut paljon hyötyä ruotsia lukiessa.

- Pinja ja Veera
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...