Ensiapukoulutusta

Opettajat uurastivat VESO-päivässä lauantaina 15.9.2012. Päivän aiheena oli ensiaputaitojen ylläpitäminen ja kertaaminen.

Kouluttaja Minna Pulkkinen

Ensin kertasimme hätäpuhelun soittamiseen liittyviä asioita ja tajuttoman henkilön hoitamista. Opimme, että on tärkeintä varmistaa hengityksen kulkeminen ja sitten, mikäli mahdolllista, asettaa henkilö kylkiasentoon.  Kylkiasentoon asettamista demonstroimme pyörittelemällä toisiamme lattialla. :)

Sitten pääsimme kokeilemaan elottoman ihmisen elvytystä kolmella erikokoisella harjoitusnukella. Elottomaksi henkilön tunnistaa siitä, että hän ei hengitä (pulssin tunnustelu ei ole keskeistä). Hengityksen tarkastaminen tapahtuu parhaiten asettamalla oma poski henkilön suun eteen, jolloin poskessa tuntuu tai ei tunnu ilmavirtaa.

Elvytysnukessa ollut mittari kertoi, painoiko ja puhalsiko sopivan kovaa.

Elvytyksessä henkilön rintakehää tulee painaa alaspäin yli viisi senttiä, mikä herätti kummastusta ja jopa hieman kauhua. Mitä jos elvytettävältä katkeaa kylkiluut? Kouluttajan mielestä kylkiluiden katkeaminen ei ole lainkaan epätavallista, vaan on pikemminkin merkki siitä, että elvytys on ollut tarpeeksi tehokasta. Oikea puhallus-painelu-suhde on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Lapsilla ja hukkuneilla puhalletaan ensin viisi puhallusta ja sitten aloitetaan elvytys suhteessa 30-2.

Kuvassa oleva kolmioliina on laitettu väärin.

Lopuksi harjoittelimme erilaisten painesiteiden tekemistä, henkitorveen juuttuneen esteen poistamista ja kouristuskohtausten oikeaa hoitamista. Päivän anti oli erittäin hyödyllinen ja harjoitellessa taisi ihan muutaman kerran naurattaakin! :)

- Jutun kirjoitti alimman kuvan potilas.

PS. Muuta kuvamateriaalia koulutuksesta saattaa löytyä ensi keväänä Korpirojektin "Mitä kuvissa tapahtuu?"-osiosta.