Abien haastattelu

Ylioppilaskirjoitukset lähestyvät. Jatko-opiskelupaikan haku on jo alkanut. Penkkarien suunnittelukin lienee jo vauhdissa. Seesteisiltä koulumme käytäviltä ei tuota kiirettä aisti; oppitunneilta ylioppilaskirjoitusten lähestymisen ehkä huomaa. Vai huomaako? Mitä ajatuksia nämä kevään kohokohdat, ylioppilaskirjoitukset ja penkkarit, herättävät lukiomme abeissa? Joko jatko-opiskelusuunnitelmat ovat valmiita ja katse kohti tulevaisuutta?

Haastattelemme kolmea koulumme abiturienttia Essi Komulaista, Johanna Malista ja Laura Pikkaraista.

Laura Pikkarainen, Essi Komulainen ja Johanna Malinen

Miltä lähestyvät ylioppilaskirjoitukset tuntuvat?

Johanna: Vähän jännittää.
Essi: Ahdistavalta.
Laura: Vähän jännittää.

Milloin ja miten olette valmistautuneet ylioppilaskirjoituksiin?

Johanna: Aloitin joululomalla lukemisen ja lukulomalla tavoitteena lukea loppuun.
Essi: Pikkuhiljaa koulussa kertauskursseilla. Lukuloman alkaessa aloitan lukemisen.
Laura: Pikku hiljaa alkulukukaudesta aloitellut ja lisännyt vähitellen. Lukulomalla voi keskittyä lukemiseen paremmin.

Mitä aineita kirjoitatte? Voiko ylioppilaskirjoituksia hajauttaa? Kannattaako se?

Johanna: Terveystieto, ruotsi, maantieto, äidinkieli, englanti ja biologia. Hajauttaminen kannattaa.
Essi: Englanti, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, yhteiskuntaoppi ja filosofia. Hajauttaminen kannattaa.
Laura: Äidinkieli, psykologia, matematiikka, englanti, terveystieto ja biologia. Voi ja kannattaa hajauttaa.

Mitä penkkarit merkitsevät teille?

Johanna: Penkkarit on kolmannen vuoden huipennus.
Essi: Viiminen kerta yhdessä kun ollaan koulussa porukalla. Ei ole niin vakavaa ja virallista. ”Lukion lopettajaiset”.
Laura: Periaate ja mukava perinne. Kuuluu lukioon, niin kuin vanhojen tanssitkin.

Oletteko suunnitelleet jatko-opintojanne?

Johanna: Olen miettinyt jonkun verran.
Essi: Olen miettinyt eri vaihtoehtoja.
Laura: Olen miettinyt myös eri vaihtoehtoja.

Mitä suunnitelmia teillä on lukion jälkeen?

Johanna: Ammattikorkeakouluun, mutta jos en pääse niin ei haittaa jos tulee välivuosi.
Essi: Olen vain miettinyt eri vaihtoehtoja. Todennäköisesti haen yliopistoon, mutta vaihtoehdot ovat vielä auki.
Laura: Jatko-opiskelemaan yliopistoon, mutta myös ammattikorkeakoulu on vaihtoehtona.

Neuvoja muille opiskelijoille?

Opiskelu kannattaa ottaa tosissaan, mutta ei liian vakavasti. Pitää jättää aikaa muullekin kuin lukemiselle. Kolme vuotta menee todella nopeasti, joten kannattaa nauttia siitä ajasta.

Haastattelu ja kuvat Noora 16A

Abihaastattelu

Lukion kolmosilla, tai tuttavallisemmin abeilla, on normaalin koulunkäynnin lisäksi nyt ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen. Haastattelin kahta abia, Millaa ja Elizaa, jotka saivat kertoa ajatuksiaan ja valmistautumisestaan ylioppilaskokeisiin.

1. Millaista lukio-opiskelu on ollut edellisinä vuosina?

Milla: Minun osalta se on ollut helpompaa kuin mitä odotin, verrattuna siihen mitä lukio-opiskelusta sanotaan. Mielestäni lukiossa pärjää, jos jaksaa opiskella.
Eliza: Opiskeleminen on ollut vaikeampaa kuin yläasteella oli. Onneksi lukion ilmapiiri on kuitenkin hyvä, joten lukioon on ollut aina kiva tulla.

2. Miten opiskelu kolmannella vuodella eroaa toisista vuosista?

Milla: Nyt on henkisesti raskaampaa, koska pitää lukea enemmän YO-kokeiden takia.
Eliza: Itse koulunkäynti on rennompaa ja helpompaa. YO-kokeet stressaavat ja lisäävät työtä, koska pitää lukea.

3. Mitä kirjoitat nyt syksyllä?

Milla: Terveystiedon
Eliza: Historian

4. Miten olet valmistautunut YO-kirjoituksiin?

Milla: Olen lukenut oppikirjoja ja muistiinpanoja. Opettajalta voi saada materiaaleja, jos haluaa ja tietysti netissä on erilaisia abitreenejä.
Eliza: Samaa oon minäki tehnyt ja sitten esimerkiksi historiaa olen opiskellut katsomalla dokumentteja. Kielien kirjoittamiseen voi valmistautua myös katsomalla TV-sarjoja.

5. Mitä tavoitteita sinulla on YO-kirjoituksissa?

Milla: Pyrin saamaan mahdollisimman hyvän, mihin pystyn.
Eliza: Eri tavoitteita eri aineissa, mutta teen parhaani.

6. Miten stressiä voi helpottaa?

Milla: Pitää muistaa tehdä muutakin kuin lukea. Yrittää ylläpitää normaalia elämää, vaikka tapaamalla kavereita. Helpottaa, jos ei koko ajan mieti vain kirjoituksia.
Eliza: Lukusuunnitelma on hyvä tehdä, että ei sitten käy niin, että on kiire ja koko ajan nenä kirjassa. Itse olen irroittautunut lukemisesta lenkkeilemällä ja tapaamalla kavereita.

Välillä on hyvä hieman hassutella, jotta opiskelu ja elämä ei käy liian synkäksi! :)

7. Neuvoja muille opiskelijoille?

Milla: Pyri siihen, mihin omasta mielestäsi pystyt. Älä rankaise itseäsi, jos epäonnistut.
Eliza: Suhtaudu lukio-opiskeluun vakavasti, mutta muista ottaa myös rennosti. Muista palauttaa esseet ja muut sellaiset ajoissa, niin ei tarvitse niistä turhaan stressata.

Juttu: Christina Piirainen

ABI-15!

Kesä oli kuuma ja ihana, mutta loppui kovin aikaisin tänä vuonna. Noin kuukausi sitten meidän vuoden 2015 abiturienttienkin piti palata viimeiseksi kouluvuodeksi penkkiä kuluttamaan. Ennen kuin huomasimme, meille annettiin nivaska papereita ja viimeisillekin tietämättömille kirjoituksiin ilmoittautuneille lahjoitettiin ”tuomiopäivien” päivämäärät.

Hurjaa huomata, että aikaa on kulunut niin paljon, että meillä 2012 lukion aloittaneilla on näytön paikka edessä. Kuuntelut alkavat jo ensi viikolla. Minua ainakin keskipitkän ruotsin ylioppilaskokelaana hirvittää tiistai-aamun koetus. Seuraavana päivänä onkin sitten saksan, erään suosikkiaineeni lyhyen oppimäärän korotusyritys. Koulun ainoana lyhyen kielen koetta tekevänä jännittää aika paljon enemmän, kun ei ole vertaistukea muista oppilaista. Kokonaisuudessa kirjoitan siis syksyllä kaksi kieltä ja yhden reaaliaineen.

En onneksi ole ainoa reaalin kirjoittaja. Ja vaikka aine ei olisikaan sama tai edes koe samana päivänä, on luokkakavereiden kanssa helpottavaa kriiseillä lähestyvistä päivistä, lukemattomuudesta ja/tai lukemisen määrästä, läksyistä tai no… ihan mistä tahansa. :)

Abiturienteilta kysytään usein, mitä he miettivät ja miltä heistä tuntuu. Sain nakitettua muutaman ikätoverini pieneen tenttiin paljastamaan jos ei nyt synkimmät, niin ainakin yleiset tuntemuksensa.

Lauri, Heidi ja Margareta odottavat kirjoituksia kohtalaisen rauhallisina.

Lauri kirjoittaa tänä syksynä historian ja yhteiskuntaopin, koska on pitänyt niistä aineista. Vaikka hän on yrittänyt valmistautua koettelemuksiinsa hyvin, myöntää hän, että toisinaan hapottaa. Kirjoituksia ajatellen olisi voinut tehdä jo kurssien aikana enemmän töitä, ja kun koulun tuomat läksyt ja kurssityöt ilmestyvät pitkin jaksoa, tuntuu työmäärä vähän turhan isolta. Keväällä lukulomaa vauhdittavat pakollisen äidinkielen lisäksi pitkä matematiikka ja englanti kera fysiikan. Jatkosta Lauri ei vielä osaa sanoa varmaksi, mutta armeijan jälkeen hän voisi hakea pelastuspuolen ammattikorkeakouluun.

Myös Heidi kirjoittaa kaksi suosikkiaan, historian ja kemian. Hän on astumassa kemian koetilaan jo toista kertaa, koska kevään arvosana jäi turhan kauas halutusta. Se ei kuitenkaan estä häntä tavoittelemasta ansaitsemiaan arvosanoja. Historia sen sijaan on ollut tähän mennessä mukava ja mielenkiintoinen aine, eikä hän siksi nähnyt syytä olla kirjoittamatta sitä. Kirjoitettaviksi keväälle jäävät fysiikka, pitkä englanti ja laaja oppimäärä matematiikasta sekä äidinkieli, joista mikään ei hirveitä määriä pelota. Kirjoituksien läheneminen vain stressaa, mikä ei yllätä ketään. Suunnitelmat ovat korkealla, fysiikkaa yliopistossa, kenties jopa tähtitiedettä tai matemaattisten aineiden opettaja.

Margareta sen sijaan suuntautuu luonnontieteisiin. Hän on jo kerran kirjoittanut terveystiedon, koska se on häntä itseään kiinnostava aine ja melko tärkeä aine arkielämässäkin. Syksy rytmittyy siis korotusterveystiedon, ruotsia vahvemman matematiikan ja biologian mukaan. Biologia on Margaretasta erittäin mielenkiintoista, ja hän toivoo voivansa opiskella sitä myös jatkossa yliopistossa. Myös luonnon merkitys hänen elämässään kiinnostavana asiana on vaikuttanut aineen valintaan. Ensi vuoden puolella hän aikoo näillä näkymin kirjoittaa maantiedon, äidinkielen ja pitkän englannin. Margaretan mielestä abivuosi on tähän mennessä tuntunut mukavan kevyeltä ja leppoisalta, vaikka kirjoitukset alkavatkin jo ensiviikolla.

Kaikkien mielestä lukiossa on paljon hyviä puolia. Vaikka lukio on vaihtelevasti ollut haastavaa, kuten näin abivuoden ensimmäisessä jaksossakin, he ovat pitäneet koulusta. Kirjoituksista heräävät tunteet vaihtelevat, mutta ainakin tämä kolmikko niistä uskoo selviävänsä. Lukiomme pienuus on ollut edukseen, meillä on hyvä ilmapiiri ja pienehköissä ryhmissä on helpompi opiskella. Kun lukiota on alle sata koulupäivää jäljellä, saa myöntää, että sen päättyminen herättää haikeutta. Vaikka toisinaan kiukuttaa, on lukio jättämässä meihin muistoja, joita vaalitaan varmaan vielä vuosikymmentenkin päästä. Erään viimevuoden abin sanoin ”Nauti vielä kun voit!”

Vaikka kirjoitukset saattavat pelottaa hieman tahi ehkä jopa paljon, uskon, että tästä tulee vielä mahtava vuosi.

PS. ABI-15!!

Teksti ja kuva: Kaisa

Sähköinen yo-koe tulee: digabi-koulutustilaisuus

Tiistaina 21.1.2014 järjestettiin koulutustilaisuus sähköistä yo-koetta varten. Koulumme rehtori, kanslisti, pari opettajaa ja kolme ict-tukihenkilöä matkustivat naapuripitäjään Suomussalmelle kuulemaan uusinta tietoa ja kokeilemaan sähköistä koejärjestelmää.

Mukaan pakkasimme omat läppärimme ja tietenkin järkkärin, jota ilman ei nykyään käydä juuri missään tilaisuudessa (terveisin nimim. "patologinen valokuvaaja")! Matka Suomussalmen lukiolle sujui mukavasti ja naisten autokuski Sinikka osasi suoraan oikeaan osoitteeseen toisin kuin ict-porukka, joka taisi käydä yhden ylimääräisen lenkin Suomussalmen kirkonkylällä päin...

Olimme paikalla hyvissä ajoin ja veimme läppärit ja muut tavarat koulutustilaan. Samassa salissa Suomussalmen lukiolaiset tekevät ylioppilaskokeensa ja tila onkin jo varusteltu sähköistä koetta varten vetämällä yläpuolisiin kiskoihin sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä hommaamalla tarpeelliset palvelimet yms.

Abit olivat kiinnittäneet tällaisia kylttejä vähän joka paikkaan.

Ensin kahville

Broilerpiirakka ja mokkapala

Salin katossa olevissa kiskoissa kulkee runsaasti johtoja ja kaapeleita

Tuolit olivat mukavan tuntoisia, mutta jäi epäselväksi käytetäänkö näitä yo-kokeissa?

Tervetulokahvien jälkeen rehtori Timo Pullianen puhui lyhyesti Suomussalmen lukion tietoteknisestä tilanteesta ja sen jälkeen kuulimme yleistietoa Digabi-projektista. Pienen tauon jälkeen pääsimme konkreettisiin harjoituksiin: ensin piti kasata sähköistys ja verkkokaapelointi kuviteltua yo-koetta varten.

Johtojen kytkeminen sujui hyvässä yhteisymmärryksessä, ainakin melkein...

Ööh tarviikohan tässä näin monta jatkoroikkaa?

Kaapeloinnin jälkeen harjoittelimme sähköisen yo-kokeen tekemistä kokelaan näkökulmasta. Ensin kone täytyi buutata käyntiin Linux-pohjaiselta tikulta ja sen jälkeen pääsi testaamaan erilaisia tehtäviä. Varsinaisia oikeita mallikokeita ei vielä esitelty, vaan tehtävät olivat vanhoja yo-kokeita, jotka oli muutettu sähköisen kokeen näköiseksi. Esim. reaaliaineissa vastauksille oli ruutu, johon vastaukset kirjoitettiin. Kielissä monivalintatehtävät olivat alasvetovalikkoina.

Opettaja ei osannut buutata konetta oikein, koska työpöytä näyttää samalta kuin ennenkin.

Kone piti siis buutata tältä tikulta painamalla esc heti kun näytöllä lukee niin.

Nyt taisi onnistua...?

Hyvältä näyttää toistaiseksi!

Voi ei, mikä tälle nyt tuli? Näin voi sähköisessä yo-kokeessa käydä.

Lopultakin itse tehtäväesimerkkejä. Tässä tällainen monivalintatehtävä biologiasta.

Tilaisuuden lopuksi kävimme vielä läpi muutamia sähköiseen kokeeseen liittyviä seikkoja. Kaiken kaikkiaan koulutus oli melko antoisa ja nyt koetamme soveltaa oppimaamme tietoa käytäntöön, mm. kokeilemalla sähköisiä kokeita mahdollisimman monissa aineissa.

Sähköinen yo-koe tulee vaiheittain käyttöön siten, että syksyllä 2014 lukion aloittavat tekevät jo osan yo-kokeistaan tietokoneilla.
 
- S

Ruotsi edelleen suosittu yo-kirjoitusaine

Syyslukukausi alkoi vasta muutama viikko sitten, mutta abiturienteilla on jo edessään syksyn yo-kirjoitukset. Monet valitsevat syksyllä kirjoitettavaksi ruotsin keskipitkänä oppimääränä. Näin ovat tehneet myös Kuhmon yhteislukion opiskelijat Erika Kampman, Heli Komulainen ja Jaakko Väisänen. 

Erika, Heli ja Jaakko ovat kerranneet ruotsia kahdella kurssilla lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana.

Ruotsin kieli on lukiossa pakollinen oppiaine, jota opiskellaan vähintään viisi kurssia. Kuhmon yhteislukiossa on lisäksi tarjolla viisi valinnaista kurssia, joilla joko kerrataan tai syvennetään kielitaitoa. Ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen ei ole kuitenkaan pakko osallistua. 

- Mielestäni pakkoruotsin voisi poistaa, jolloin ainoastaan halukkaat opiskelisivat ruotsia. Tai sitten olisi hyvä jos voisi valita ruotsin ja venäjän välillä täällä itäisemmässä Suomessa, Jaakko kommentoi ajankohtaista ns. pakkoruotsikeskustelua.

Jaakko kirjoittaa ensimmäisiä aineitaan ruotsia ja biologiaa nyt syksyllä, kun taas Erika ja Heli jatkavat jo keväällä aloitettua tutkintoa. Erika kirjoitti keväällä terveystiedon, kuten monet muutkin lukiossamme. Heli kirjoitti keväällä maantieteen ja saksan.

- Hieman jännittää millaista yo-kokeen tekeminen on, kun ei aiemmin ole kirjoittanut, toteaa Jaakko.

Heli vietti lukuvuoden 2011-2012 vaihdossa Saksassa. Siellä hän oppi kaiken tarvittavan kielestä kevään saksan yo-kirjoituksia varten, eikä hänen tarvinnut enää itse kirjoituksia stressata.

- Luulin ennen matkaan lähtöä, että saksan kielen oppiminen vaikeuttaisi ruotsin opiskelua kielten erilaisuuden takia. Huomasin kuitenkin, että ruotsin kielessä on paljon samankaltaisia sanoja kuin saksassa, joten ruotsin opiskelu enemmänkin helpottui, Heli kertoo.

Helillä ja Erikalla on monenlaisia tekniikoita ruotsin opiskeluun. He keskittyvät enemmänkin ruotsin oppimiseen elokuvista ja kirjallisuudesta, kuten esimerkiksi Henning Mankellin tuotannosta. Kuitenkin oppikirjojen kappaleitakin luetaan ahkerasti ja kielioppia kerrataan. Vanhojen yo-kokeiden tekeminen tuo hyvää harjoitusta.

- Yle Fem kanavan katsominen on hyödyllistä, kuten myöskin kavereiden kanssa yhdessä opiskelu, kertoo Erika.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat näillä abeilla vielä hieman mietinnän alaisena. Erika miettii yliopistossa opiskelua. Helikin miettii yliopistossa opiskelua, alanaan mahdollisesti kehitysmaatutkimusta tai logopediaa. Ulkomaillekaan lähtö ei ole poissuljettu. Jaakko ei vielä tiedä mitä mahdollisesti haluaisi opiskella.

Abit aloittivat viimeisen vuotensa Kuhmon yhteislukiossa hyvissä mielin ja penkkareita odotellen.

Syksyn ylioppilaskokeet alkavat tänään ruotsin kuuntelulla ja jatkuvat kolmen viikon ajan. Lycka till!

Eximiaa etsimässä, magnaa metsästämässä...

...ja saattaapa tänäkin syksynä myös jokunen laudatur löytyä!

Abiturientit valmistautuvat parhaillaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelijan kannalta tämä tarkoittaa eri aineiden syventävillä ja kertauskursseilla istumista ja yksin tai kaveriporukalla pänttäämistä kotioloissa. Opettajan näkökulmasta taas on mietittävä, onko varmasti muistettu käydä läpi kaikki oleelliset asiat siten, että eri tasoiset opiskelijat olisivat saaneet kursseista mahdollisimman paljon irti. Pienen lukion etu on se, että opettaja tietää, mitä kukin osaa ja pystyy ohjaamaan jokaista henkilökohtaisesti ryhmäopetuksen ohella.

Kielioppikertausta suullisesti pareittain / ryhmissä.

Opiskelijoiden tavoitteet vaihtelevat läpipääsystä huippuarvosanoihin. On antoisaa nähdä kuinka opiskelija kehittyy kurssien edetessä. Erityisen antoisaa on huomata, että opiskelija saa kipinän johonkin tiettyyn oppiaineeseen käytyään muutaman alkupään kurssin ehkä keskinkertaisella menestyksellä. Voi olla että esimerkiksi kurssilla 6 yhtäkkiä huomaa, että "hei, minähän tajuan tätä!" ja todellinen opiskeluinnostus löytyy. Ei ole kauaakaan siitä kun eräs todella mukava ja mieleenpainunut opiskelija paransi suoritustaan loppusuoralla niin paljon, että kirjoitti ruotsista laudaturin, vaikka kurssiarvosanat eivät suoraan siihen viitanneetkaan (terveisiä vain hänelle, jos lukee tätä! :) ).  

Neljän hengen ryhmä on tehokas ja toimiva monissa tilanteissa.

Opiskelu on kovaa työtä, mutta sen ei tarvitse olla tylsää! On hyödyllistä, jos löytää sellaisen porukan, jonka kanssa kemiat pelaavat yhteen ja pystyy opiskelemaan ja oppimaan ryhmänä. Kun opettaa jonkun asian muille, varmistaa samalla, että itse osaa asian. Voisi melkein sanoa, että opettaminen on paras tapa oppia.

Taalainmaan hepan taustalla abikurssin materiaalia

Viime aikoina on ollut runsaasti keskustelua "pakkoruotsin" muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi. Kuhmon yhteislukiossa on 41 abiturienttia, joista ruotsin kirjoittavia opiskelijoita on 25. Tämä on suurin prosentuaalinen osuus moneen vuoteen. Suomalaisten kielitaidon kaventuessa tulevaisuuden työnantajat hyvin todennäköisesti arvostavat sitä, että ylioppilastodistuksessa on (englannin lisäksi) arvosana ruotsista. Se osoittaa ainakin yritteliäisyyttä, vaikka arvosana ei ihan paras mahdollinen olisikaan.

Lakki odottaa omistajaansa Kuhmo-talon lavan reunalla yo-juhlassa

Kevään 2013 ylioppilaat

Abeille voimia opiskeluun! Pitäkää tavoite mielessä: yo-juhlat Kuhmo-talossa ensi keväänä!

- SJ

Abien urakka loppusuoralla

Suurimmalla osalla abeista lukiokurssit ovat jo kokonaan tai aivan muutamaa kurssia vaille koossa. Lukion kurssien minimimäärähän on 75, joka tulee suoritetuksi, mikäli jokaisessa jaksossa on keskimäärin 6 kurssia. Monet ovat kuitenkin urakoineet kahden ensimmäisen vuoden aikana niin paljon, että abivuoden lukujärjestys voi jossakin jaksossa olla hyvinkin helppo, esimerkiksi vain kolme kurssia. Toki joukkoon mahtuu myös niitä, jolla on vielä *hieman* kirittävää myös lukulomalla, jotta kurssit olisivat suoritettuna ennen lopullista deadlinea, eli toukokuun alkua.

Monella abilla lukujärjestys näyttää tältä (3 kurssia, tiistai vapaa).

Ryhmänohjaajan ominaisuudessa pääsee keskustelemaan opiskelijoiden kanssa jokaisessa jaksossa henkilökohtaisesti 5-15 minuutin ajan. Tässä kolmannessa jaksossa näitä tapaamisia on viimeisen kerran, sillä lukulomalla tapaamisia ei järjestetä. Ryhmänohjaaja kuitenkin seuraa jokaisen opiskelijan opintojen ja kirjoitusten etenemistä myös 4. jakson aikana ja lakittaa oman ryhmänsä ylioppilaat lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä. Lakkien ojentaminen on aina ryhmänohjaajan vuoden kohokohta! :)

Martti ojensi lakit kevään 2012 ylioppilaille.

Viimeisissä ohjaustuokioissa kyselin hieman abien kokonaistunnelmia lukion suhteen, ja tässä joitain kommentteja:

"Aika on mennyt tosi nopeasti. Olen ollut tyytyväinen"
"Tulee ikävä kavereita, jotka haajaantuvat ympäri Suomea, kun lukio loppuu."
"Lukiossa saa kolme vuotta aikaa miettiä, jos ei tiedä mihin haluaa mennä opiskelemaan. Saa laajan yleissivistyksen."
"Olen viihtynyt hyvin lukiossa."
"Lukiossa kannattaa valmistautua lukemaan läksyjä." 
"Lukio on ollut tähän mennessä elämäni parasta aikaa! On ollut paljon hauskoja tapahtumia, kavereita eikä juuri koskaan tylsää."
"Lukio on mukavampi kuin peruskoulu! On vapaampaa ja yhteisöllistä."
"Alussa lukiossa oli vähän raskasta, mutta kun pääsi systeemiin mukaan, opiskelu muuttui paljon helpommaksi."
"Kyllä lukio kannattaa käydä, sillä se avaa paljon mahdollisuuksia tulevaisuutta varten."
"Lukiossa on ollut mukavaa, on ollut kavereita. Lukioon opiskelemaan tulemisen pitää tosin olla vapaaehtoista eikä pelkkää pakkopullaa."
"On hyvä kun lukio on ollut lähellä ja ihan positiivinen kuva on jäänyt. Ei ole stressannut liikaa!"

Kohta abien urakka on kuitenkin siis ohi ja penkkarit odottavat.

Viime vuoden penkkaritunnelmia: pulpetin poltto ja opettajien saapuminen.

Penkkariohjelmaa salissa.

Penkkariajelulle lähdössä joukko iloisia abeja.

Ja penkkareiden jälkeen ohjelmassa on lukuloma, kirjoitukset ja ylioppilasjuhla.

"Julistan teidät ylioppilaiksi. Painakaa sen merkiksi ylioppilaslakki päähänne!"

Ylioppilasjuhlan jälkeen "the world is your oyster". :)

Tekstin kirjoitti 10A:n ryhmänohjaaja.

MuTa ja muuta mukavaa

Blogi on ollut muutaman viikon joulutauolla, mutta postauksia alkaa nyt kevätlukukauden käynnistyttyä tulla normaaliin tahtiin. Vuoden 2013 ensimmäisessä postauksessa on hyvä käsitellä joitakin tulevien viiden kuukauden tapahtumia.

Heti tässä tammikuussa (13.1-17.1) saamme Comenius-projektin puitteissa vieraita Puolasta. Vieraaksi tulee englannin opettaja ja muutamia opiskelijoita.

Helmikuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset, on penkkarit ja Wanhojen Tanssit. Yksi viikko kuluu siis kokonaan poikkeavan ohjelman parissa, sillä esimerkiksi penkkaripäivänä varsinaista opetusta ei ole laisinkaan (hauskanpitoa sitäkin enemmän). Penkkariohjelman suunnittelu on luultavasti ollut jo pidemmän aikaa työn alla.

Kuva viime vuoden Wanhojen Tansseista (taitavasti kuvatut varjot!).

Maaliskuun alussa ohjelmassa on mahdollisesti talvivirkistäytymistapahtuma ja loman jälkeen kirjoitukset jatkuvat parin viikon ajan.

Tämän lukuvuoden yksi kohokohdista lienee musiikki-tanssiprojekti, joka kulkee toistaiseksi työnimellä MuTa. Projektissa yhdistyvät siis musiikki ja tanssi, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan tavallinen musikaali. MuTa-projektin esityspäivä on keskiviikko 17.4.2013 ja se esitetään Kuhmo-talolla. Päivänäytös on perusopetukselle ja mahdollisesti kutsuvieraille, iltapäivällä on näytös lukion omalle väelle ja kutsuvieraille ja illalla on kaikille avoin näytös klo 19.00.

Kevätlukukauden aikana Comenius-projektin osallistujia lähtee myös käymään toistamiseen Saksassa ja eräkurssilaiset seikkailevat jossain erämaassa (?) kurssin toista osioita suorittamassa.

Lukukauden päättää luonnollisesti ylioppilasjuhla Kuhmo-talolla.

Monenlaisia tapahtumia on siis tiedossa eikä tässä suinkaan ollut kaikki, mitä lukiolla tämän kevään aikana tapahtuu. Sen voi kuitenkin todeta, että ainakaan kuolettavan tylsää ei tule olemaan! :)

PS. Kannattaa seurata blogia ja Facebook-sivua, niin pysyy kärryillä eri tapahtumista.

Opettajan arkea

Vuosi on vierähtänyt ja on taas tullut maailman opettajien päivä. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa. Tänä vuonna teemana on "Take a stand for teachers! (World Teachers' Day 2012). Tässä pieni katsaus opettajan työhön (oppituntien ulkopuolella) kuvien kera.

Työpisteessä suunnitellaan tunteja, korjataan kokeita, luetaan sähköpostia ja Wilmaa...

Matemaattisten aineiden opettaja Petri kokeita korjaamassa.

Mukissa olevat vinkit ovat turhia, sillä työpäivät eivät ole koskaan tylsiä!

Syksyllä on vähän työlästä sekä opettajille että opiskelijoille, että koeviikko ja yo-kirjoitukset sattuvat olemaan yhtä aikaa. Toisaalta tämä ajanjakso on kuitenkin aika lyhyt, jonka jälkeen opiskelu ja työnteko helpottaa (melko) paljon.

Koeviikon lukemisia.

Ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin (rasittavuudestaan huolimatta) yksi lukion kohokohdista sekä opettajille että opiskelijoille. Yo-kokeet ovat mieleenpainuva, koko ikäluokkaa yhdistävä tapahtuma, ja omia yo-kokeita muistellaan vielä vuosikymmenten päästäkin. Varmasti kaikki opettajatkin muistavat vielä omilta lukioajoiltaan mihin kokeisiin osallistuivat, mihin tehtäviin vastasivat ja paljonko niistä tuli pisteitä.

Kielten kokeissa käytettävät optiset vastauslomakkeet tulevat opiskelijoille tutuiksi jo lukiokurssien aikana. Kuvassa olevat ruotsin kokeen pompulat on väritetty mallikelpoisesti ja rivikin taitaa olla suurimmaksi osaksi oikein.


yo-kokeiden monivalintapompuloita

Uutena opettajana lukiossa aloittanut Mira kommentoi lukio-opettajan työtä ensimmäisen jakson koeviikolla sanoilla "hektistä mutta hauskaa". Aiemmin Mira on ollut useamman vuoden töissä yläkoulussa, mutta opettanut sivutoimisena myös ranskaa lukiossa.

Englannin ja ranskan opettaja Mira työpisteessään.

Toki opettajan arkeen kuuluu muutakin kuin oppituntien pitämistä, kokeiden korjaamista ja tuntien suunnittelua. On esimerkiksi eri työryhmien kokouksia, ryhmänohjauskeskusteluja opiskelijoiden kanssa sekä erilaisia resurssitehtäviä kuten juhlien suunnittelua ja koulun markkinointiin liittyviä puuhia. Kommenttiboksiin voi laittaa kysymyksiä, jos joku asia opettajan työssä kiinnostaa ja mikäli esimerkiksi joku blogin lukijoista suunnittelee opettajan ammattia itselleen tulevaisuudessa. Vastaamme kysymyksiin parhaamme mukaan.

- Sanna

PS. Parasta opettajan työssä on ehdottomasti erilaisten opiskelijoiden kohtaaminen! Kuhmon yhteislukion opiskelijat ovat tosi mukavia (jokainen omalla persoonallisella tavallaan)! :)

Abit valmiita ylioppilaskirjoituksiin

Syksyn yo-kokeet ovat jo aivan nurkan takana. Abiturientit ovat valmistautuneet kirjoituksiin huolella - osa on aloittanut valmistautumisen jo varhain kesällä, kun taas viimeisimmät ovat aloittaneet lukemisen vasta viime viikkoina. Jenna Koskelo, Merika Vanninen ja Valtteri Moilanen odottavat tulevia kirjoituksia jännityksellä, mutta eivät stressaa turhaan.

Valtteri, Merika ja Jenna

- Ei kirjoitukset varsinaisesti stressaa mutta aiheuttaa jännitystä, josta on hyötyä yo-kokeisiin lukiessa, toteaa ruotsin ja yhteiskuntaopin kirjoittava Jenna Koskelo.

Kirjoituksiin lukiessa on noudatettu jo aikaisemmin hyviksi koettuja vinkkejä. Ruotsin kokeisiin valmistautuvat Merika Vanninen ja Jenna Koskelo ovat harjoitelleet mm. lukemalla kirjoja, kertaamalla sanoja ja kielioppia, sekä katsomalla ja kuuntelemalla ruotsinkielisiä ohjelmia.

- Yle Fem on ollut kätevä apu kirjoituksiin harjoitellessa. Myös ruotsinkielisten lehtien ja blogien lukemisesta on ollut hyötyä, vinkkaa Merika Vanninen.

Erityinen apu Jenna Koskelolle ruotsin kirjoituksiin harjoitellessa on ollut Pohjola-Nordenin järjestämä kymmenen päivää kestänyt stipendimatka Norrrbottenin lääniin Piteåån Framnäs Folkhögskolaniin.

Ohjelmassa oli arkipäivinä kuusi tuntia ruotsin opiskelua luokissa ruotsalaisten opettajien kanssa. Opiskelun jälkeen käytiin yleensä jossain opintomatkalla, esim. Storforsenilla, joka on Pohjoismaiden suurin valjastamaton koski ja Solanderparkissa, joka on tutkimusmatkailija Daniel Solanderin syntymäpaikka. Iltaisin ohjelmassa oli myös elokuvien katselua, shoppailua ja ”spesiaali-iltoina”, kuten pite-afton ja finsk-afton, esiteltiin eri maiden kulttuureja.

- Oli aivan ihana reissu! Främnäs oli kaunis paikka ja meille oli järjestetty paljon tekemistä. Ruotsin puhuminen onnistui sujuvasti vailla sen suurempia ongelmia, kertoo Jenna.

Valtteri Moilanen on seurannut ahkerasti uutisia, kerrannut oppikirjoja ja katsellut dokumentteja opiskellessaan yhteiskuntaopin kirjoituksia varten. Erityisen tärkeää on pysyä ajan tasalla, sillä oppikirjoissa on osittain vanhentunutta tietoa. Valtteri kirjoittaa myös matematiikan, jota varten hän on kerrannut ja laskenut oppikirjojen tehtäviä.

Haastattelemillamme abiturienteilla on jo suhteellisen selvät tulevaisuuden näkymät. Valtteri Moilanen aikoo mennä lukion jälkeen armeijan soittokuntaan, jonka jälkeen hän aikoo suunnata opiskelemaan muusikoksi, taikka yliopistoon jotain yhteiskuntaoppiin liittyvää alaa. Merika Vanninen pitää välivuotta mahdollisena ideana, jonka jälkeen hän aikoo suunnata opiskelemaan markkinointia. Jenna puolestaan haluaa opiskella jälkeen yliopistossa, mutta tiedekunnan valinta on vielä epävarma.

Kielten yo- kuuntelut ovat ma 10.9.- ke 12.9. ja kirjalliset kokeet alkavat äidinkielen tekstitaidon kokeella pe 14.9.

Lukion tyylitaiturit, osa 1

Muoti kiinnostaa monia, ja niinkin pienestä paikasta kuin Kuhmo löytyy monenlaista tyylitaituria. Lukiomme opiskelijoilta löytyy yhtä monta erilaista pukeutumistapaa kuin opiskelijaakin, joten ajattelimme haastatella opiskelijoita ja kysellä vähän heidän asuvalinnoistaan ja inspiraationlähteistään.

Ensimmäisenä ”uhrinamme” oli abi Anni Pääkkönen.

Annin mekko, neule ja kengät H&M.

Anni kuvailee tyyliään tyttömäisen kepeäksi ja kertoo ostavansa suurimman osan vaatteistaan tavallisista ketjuliikkeistä, kuten H&M ja Lindex. Pukeutumisessaan Anni käyttää mielellään maanläheisiä sävyjä ja sanoo vierastavansa kirkkaita ja räikeitä neonvärejä.  Inspiraatiota pukeutumiseensa Anni saa Colour me! -blogin Juulialta.

Annin mielestä korkokengät ovat parhaita kenkiä, sillä ne ovat nätimpiä kuin muut kengät ja kaiken lisäksi parantavat ryhtiäkin.

Anni pitää sormuksista ja kaulakoruista ja tänään asusteena ollut pupukaulakoru on yksi hänen lempikoruistaan.

Yo-kirjoitukset ovat jo nurkan takana ja valmistautuminen syksyn urakkaan alkaa jo olla loppusuoralla. Anni kirjoittaa tänä syksynä ruotsin sekä biologian ja kertoo jännittävänsä kirjoituksia hieman.  Facebookin Victorin abitreeni-tapahtumasta on ollut paljon hyötyä ruotsia lukiessa.

- Pinja ja Veera

Kokeita, kokeita...

Blogi on taas ollut vähän aikaa unohduksissa, koska yo-kokeet ovat työllistäneet sekä opiskelijoita että opettajia. Tänään on kuitenkin viimeinen yo-koepäivä meidän lukiossamme, sillä keskiviikkona olevaan saamen kielen kokeeseen ei osallistu ketään; toki hyvin ymmärrettävistä syistä :).

Huomenna alkaa puolestaan lukion koeviikko, joka tuo vaihtelua normaaliin lukujärjestykseen. Koeviikollahan on aamupäivisin kokeita ja puolen päivän jälkeen vapaaehtoinen pohjatunti (= kertaustunti) seuraavan päivän koetta varten. Pohjatunnin jälkeen opiskelijat menevät kotiinsa lukemaan kokeisiin ja opettajat alkavat korjaamaan jo pidettyjä kokeita.

Neljännen jakson koeviikko on näin ruotsinopettajan näkökulmasta hieman erilainen kuin tavallisesti, sillä puhekurssilla RUB16 ei luonnollisestikaan ole kirjallista koetta, vaan jokaisella kurssilaisella on edessään 15 minuuttia kestävä suullinen koe. Koe suoritetaan pareittain ja arvostellaan aivan normaalisti arvosanoilla 4-10. Kokeesta saa erillisen todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi kesätyöpaikkaa hakiessa.

Suullinen kurssi on tarjolla myös englannissa. Ensi lukuvuoden esivalintojen perusteella suulliset kurssit ovat suosittuja, sillä englannin kurssia on valinnut yli 30 opiskelijaa ja ruotsin kurssia yli 20 opiskelijaa. Tämä kertoo siitä ainakin siitä, että opiskelijat ovat ymmärtäneet, että suullisesta kielitaidosta on paljon hyötyä arkielämässä

Lukemisintoa kaikille tuleviin kokeisiin!

- Sanna

Talvilomaa odotellessa

Blogi on ollut pienellä hengähdystauolla, koska helmikuu on lukiossa perinteisesti kiireistä, mutta mukavaa aikaa. Helmikuuhun mahtuvat yo-kokeiden alkaminen äidinkielen kokeella sekä kielten kuunteluilla, abien penkkarit ja niiden valmistelu sekä Wanhojen tanssien harjoittelu + esittäminen Kuhmo-talolla.

Tänä vuonna penkkarit olivat jälleen hauskat ja niihin oli panostettu sekä ohjelman että pukujen puolesta. Rooliasuina olivat esim. Jani-Petteri, Kleopatra ja enkeli. Opettajat olivat harjoitelleet omaa ohjelmanumeroaan yhteensä kolmella eri kerralla ja siihen nähden soittaminen sujui (ainakin omasta mielestämme) vähintäänkin kohtalaisesti. :)

Wanhojen tanssit olivat Kainuun Sanomien mukaan "kaikkien aikojen parhaat". Johtuiko tämä tanssitaidosta, pukuloistosta vai Kuhmo-talon upeista puitteista? Luulen, että kaikista näistä yhteensä. Live-orkesteri toi myös oman upean lisänsä tansseihin.

Tässä vielä yksi kuva tansseista:

Tällä viikolla on karkauspäivä, jonka iltapäivän käytämme ulkoiluun. Ohjelmassa on mm. hiihtoa, mäenlaskua, umpihankifutista ja makkaranpaistoa. Ensi viikolla onkin sitten talviloma!

Koeviikko opettajan näkökulmasta

Tänään alkaa taas koeviikko, joka tuo mukavaa vaihtelua tavalliseen arkeen. Koeviikon aikana kalenteri saattaa näyttää kohtalaisen tyhjältä, mutta se ei tarkoita sitä, että töitä ei olisi. Mitä opettaja sitten tekee koeviikolla? No, esimerkiksi seuraavaa:

- Tekee kokeita, vastauslomakkeita ja rästisanakokeita
- Valvoo ja korjaa kokeita
- Pitää pohjatunteja, rästikuuntelukokeita ja mahdollisesti tukiopetusta
- Järjestelee menneen jakson kurssien papereita
- Suunnittelee tulevan jakson kurssiaikatauluja ja kurssisisältöjä
- Kopioi materiaalia valmiiksi
- Tekee sekalaisia tehtäviä, esimerkiksi markkinointiin liittyviä juttuja
- Istuu opettajainkokouksessa ja mahdollisissa muissa palavereissa
- Koeviikon loppupuolella palauttaa korjattuja kokeita
- Joskus (hyvällä tuurilla) saattaa olla mahdollista pitää lähestulkoon vapaapäivä!

Kokeenkorjaus on siinä mielessä mukavaa, että kun pinon on saanut korjattua ja arvosanat annettua, tuntuu, että on saanut jotain konkreettista aikaan. Toisaalta korjaamisessa on raskasta se, että yhden suuren ryhmän kokeiden korjaamiseen saa hyvin menemään yhden kokonaisen työpäivän (34*15 min = 510 min = 8,5 tuntia)...

Opettajan ilonhetkiä ovat ne, kun huomaa, että opiskelijat ovat oppineet ja onnistuvat oikealla hetkellä. Näin kävi esimerkiksi syksyn yo-kokeessa, jossa ruotsin kirjoittajat (17 kpl) venyivät kukin parhaaseen tai lähes parhaaseen suoritukseensa. Tulokset olivat keskimääräisesti mitattuna vallan mainiot, joten onnittelut vielä kaikille hyvästä suorituksesta! Ahkeruus ja positiivinen asenne palkittiin!

Tähän loppuun jääkiekkomuistoja vuodelta 1995:

http://www.youtube.com/watch?v=N22VpbOycXU

Tsemppiä opiskeluun kaikille toivottelee Sanna

PS1. Haastan oppilaskunnan hallituksen kirjoittamaan koeviikosta opiskelijan näkökulmasta!
PS2. Voitte kirjoittaa myös muista suunnitelmistanne!

Kohti valkolakkia

Kuhmolaisessa oli tänään juttu koulumme abeista. Tässä lyhennetty versio niille, joilla ei ole mahdollisuutta lukea painettua lehteä. Nettiversiossa ei ole mainittu henkilöiden sukunimiä.

"Abiturienttien, vuosimallia 2012, viimeinen lukiovuosi on alkanut kovan työn parissa. Muutaman suht tavallisen opiskeluviikon jälkeen on alkanut jälleen pelätty aikajakso, nimittäin syksyn ylioppilaskokeet. Noora, Jaakko ja Janne kirjoittavat nyt syksyllä ruotsin kielen keskipitkänä oppimääränä. Maanantaina 12.9. olikin ruotsin kuuntelukoe ja ensi viikon perjantaina on vuorossa kirjallinen osuus.

- Jonkin verran olen lukenut. Tässä jaksossa on kaksi ruotsinkurssia joilla olen. Lisäksi olen oppikirjoja selaillut ja kertaillut asioita, kertoo Jaakko. Myös Janne kertoo selailleensa kirjoja ja käyneensä kertauskurssilla. Kuunteluakin on tullut harjoiteltua jonkin verran.

- FST5-kanavaa on tullut katsottua aina välillä, pojat naureskelevat.

Noora on panostanut ruotsiin myös. Hän on mm. lukenut oppikirjoja ja käynyt harjoituskuunteluissa. Nooralla, kuin myös Jaakolla ja Jannella ruotsi on pakollisena aineena.

- Mukavin tapa harjoitella ruotsia on, kun katsoo muumeja ruotsiksi, sanoo Noora hymyillen.

Suhtautuminen ylioppilaskokeisiin näillä abeilla on yllättävän rauhallinen. Turhaa stressiä ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ilmene.

- Nyt ei vielä stressaa pahasti. Pieniä paniikkipuuskia on silloin tällöin, mutta ei mitään vakavaa. Luultavasti sitten pari päivää ennen varsinaista koetta alkaa tuntua, että pää räjähtää, arvelee Noora. Jaakko istuu sohvalla tyynen näköisenä.

- Ei jaksa stressata. Sen verran riittävästi on homma hallussa, että ei jaksa turhia murehtia.

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä hieman mietinnän alla. Janne aikoo lukion jälkeen armeijaan, mutta opiskelusta hän ei vielä osaa sanoa. Jaakko taas miettii Helsingin maanpuolustuskorkeakoulua jatko-opintopaikkana. Nooraa taas kiinnostaisi ulkomaille lähtö, mutta tulevaisuus on vielä aika lailla auki.

- Tämä ei vain vielä tunnu todelliselta, että on jo itse tässä tilanteessa. Vastahan sitä aloitti lukion ja nyt pitää jo kirjoittaa ja tehdä valintoja, kertoo Noora.

Opiskelu Kuhmon lukiossa on ollut niin Nooran, kuin Jaakon ja Jannenkin mielestä mukavaa. Ilmapiiri ja koulun yhteishenki on hyvä ja opettajat ovat olleet ihan mukavia. Vaikka opiskelu on ollut välillä rankkaakin, niin on se onnistunut olemaan välillä vähän rennompaa. Opetus ja opiskelu ovat kuitenkin olleet hyvää ja tavoitteiden mukaista. Viimeisen lukiovuoden tavoitteet ovatkin selvät Nooralle, Jaakolle ja Jannelle:

- Se hattu olisi ihan kiva saada."