Ruotsi edelleen suosittu yo-kirjoitusaine

Syyslukukausi alkoi vasta muutama viikko sitten, mutta abiturienteilla on jo edessään syksyn yo-kirjoitukset. Monet valitsevat syksyllä kirjoitettavaksi ruotsin keskipitkänä oppimääränä. Näin ovat tehneet myös Kuhmon yhteislukion opiskelijat Erika Kampman, Heli Komulainen ja Jaakko Väisänen. 

Erika, Heli ja Jaakko ovat kerranneet ruotsia kahdella kurssilla lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana.

Ruotsin kieli on lukiossa pakollinen oppiaine, jota opiskellaan vähintään viisi kurssia. Kuhmon yhteislukiossa on lisäksi tarjolla viisi valinnaista kurssia, joilla joko kerrataan tai syvennetään kielitaitoa. Ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen ei ole kuitenkaan pakko osallistua. 

- Mielestäni pakkoruotsin voisi poistaa, jolloin ainoastaan halukkaat opiskelisivat ruotsia. Tai sitten olisi hyvä jos voisi valita ruotsin ja venäjän välillä täällä itäisemmässä Suomessa, Jaakko kommentoi ajankohtaista ns. pakkoruotsikeskustelua.

Jaakko kirjoittaa ensimmäisiä aineitaan ruotsia ja biologiaa nyt syksyllä, kun taas Erika ja Heli jatkavat jo keväällä aloitettua tutkintoa. Erika kirjoitti keväällä terveystiedon, kuten monet muutkin lukiossamme. Heli kirjoitti keväällä maantieteen ja saksan.

- Hieman jännittää millaista yo-kokeen tekeminen on, kun ei aiemmin ole kirjoittanut, toteaa Jaakko.

Heli vietti lukuvuoden 2011-2012 vaihdossa Saksassa. Siellä hän oppi kaiken tarvittavan kielestä kevään saksan yo-kirjoituksia varten, eikä hänen tarvinnut enää itse kirjoituksia stressata.

- Luulin ennen matkaan lähtöä, että saksan kielen oppiminen vaikeuttaisi ruotsin opiskelua kielten erilaisuuden takia. Huomasin kuitenkin, että ruotsin kielessä on paljon samankaltaisia sanoja kuin saksassa, joten ruotsin opiskelu enemmänkin helpottui, Heli kertoo.

Helillä ja Erikalla on monenlaisia tekniikoita ruotsin opiskeluun. He keskittyvät enemmänkin ruotsin oppimiseen elokuvista ja kirjallisuudesta, kuten esimerkiksi Henning Mankellin tuotannosta. Kuitenkin oppikirjojen kappaleitakin luetaan ahkerasti ja kielioppia kerrataan. Vanhojen yo-kokeiden tekeminen tuo hyvää harjoitusta.

- Yle Fem kanavan katsominen on hyödyllistä, kuten myöskin kavereiden kanssa yhdessä opiskelu, kertoo Erika.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat näillä abeilla vielä hieman mietinnän alaisena. Erika miettii yliopistossa opiskelua. Helikin miettii yliopistossa opiskelua, alanaan mahdollisesti kehitysmaatutkimusta tai logopediaa. Ulkomaillekaan lähtö ei ole poissuljettu. Jaakko ei vielä tiedä mitä mahdollisesti haluaisi opiskella.

Abit aloittivat viimeisen vuotensa Kuhmon yhteislukiossa hyvissä mielin ja penkkareita odotellen.

Syksyn ylioppilaskokeet alkavat tänään ruotsin kuuntelulla ja jatkuvat kolmen viikon ajan. Lycka till!

Kuhmosta YLE:n urheiluselostajaksi

Entisistä opiskelijoistamme esittelemme seuraavaksi Johannes Oikarisen, joka toimii urheiluselostajana YLE:ssä.

27000 katsojaa on pakkautunut katsomoon, kun ampumahiihdon MM-kisojen avausmatka sekaviesti on alkamassa. Tshekkiyleisöllä riittää jännitettävää, koska kisaisännillä on mahdollisuus mitaliin. Suomi on myös mukana, mutta odotukset eivät ole kovin korkealla.

Kuhmon yhteislukion tiloista on aika pitkä matka melko lailla keskellä Tshekkiä sijaitsevaan Nove Mesto na Moraveen. Itse asiassa 2256 kilometriä. Täällä järjestetään tämän vuoden ampumahiihdon MM-kisat. Töitä pitäisi seuraavan parin viikon aikana täällä paiskia. Jutuntekoa ja urheilijoiden haastatteluja Yle Urheilun lähetyksiin. En kyllä olisi yksitoista vuotta sitten Kuhmo-talolla ylioppilaslakin päähän painaessani arvannut, että olen joskus Suomen merkittävimmässä urheilutoimituksessa töissä.

Suoran tv-lähetyksen alkuun on muutama minuutti. Jännittää. Jutut ovat valmiina odottamassa, mutta muut höpinät pitäisi vielä hoitaa. Lähetys alkaa. Korvakuulokkeesta kuuluu ohjelman alkutunnus, ja sitten ohjaajalta tulee korviin: ole hyvä. Oma ääni tulee paluuna korvaan sekunnin viivellä - ajatus karkaa ja sekoiluksi menee.

Vähän taustaa. Pääsin ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta muistaakseni vuonna 2002. Sen jälkeen vuoden varusmiespalvelus alta pois. Sitten merkittävin muutos eli muutto Helsinkiin. Vuosi HEO Mediapajassa ja työharjoittelu sekä kesätöitä Ylen Radiourheilussa. Seuraavana syksynä Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun (hyvä koulu) viestinnän koulutusohjelmaan. Kolmen vuoden jälkeen taas takaisin Helsinkiin ja työharjoitteluun Yle Urheiluun (tv, radio ja online nykyään samassa). Sillä tiellä olen vieläkin. Tosin asuinpaikka on vaihtunut Vantaaseen.

Sekaviestissä on yksi ylitse muiden, kun Norja ottaa kultaa. Tshekki ylittää odotukset ja ottaa pronssin. Mitali heti avausmatkalta kotikisoissa Nove Mestossa. Ei huono alku ollenkaan. Suomella ei kulje. Sijoitus vasta 19:s.

Uskaltaako lähteä vai ei? Muutto omien unelmien perään voi olla iso askel. Pääkaupunkiseudulla voi olla vähän ikävä asustella, mutta ei se aina niin kauheata ole. Suurin osa asukkaista on muualta muuttaneita, joten samanlaisen taustan ihmisiä löytyy varmasti. Onneksi on kuitenkin paikkakuntavaihtoehtoja myös lähempänä, jos etelään muutto ei kiinnosta.

Suomalaishaastattelu on kisan jälkeen menossa. Muutaman kymmenen metrin päässä alkaa palkintojenjako. Katsojat huutavat sydämensä kyllyydestä tshekkijoukkueen otettua mitalin. Haastateltavan puheesta ei saa mitään selvää. Pitää vaan arvata mitä toinen puhuu, ja yrittää jatkaa loogisesti eteenpäin. Ilmeestä näkee, että kommenttien lateleminen heti hieman pieleen menneen kilpailun jälkeen ei pahemmin kiinnosta.

Lukion jälkeen on edessä jatko-opiskelupaikan tai töiden etsintä. Sitä olen tuuminut, että kannattaa tehdä sellaista mistä oikeasti pitää. Tai ainakin yrittää tavoittaa sen mistä haaveilee. Eipähän tarvitse sitten jälkikäteen murehtia, että en yrittänyt. Elämä eletään vain kerran, joten sitä ei kannata tuhlata. Menipäs korkealentoiseksi.

Haastattelut ovat takana ja lähetys päättynyt. Jäljellä on vielä huomisen läpikäynti. Vaikka kilpailu on ohi, on yleisö yhä paikalla. Tshekkijoukkue juhlii pääkatsomon edessä. 27000 ihmistä laulaa ja tanssii. Kylmät väreet menevät läpi. On se vaan hienoa.

Johannes Oikarinen

Opettajat Sotkamossa

Samaan aikaan kun opiskelijat viettivät taksvärkkipäivää maanantaina 29.10.2012, Kainuun lukioiden opettajat kokoontuivat Sotkamoon yhteiseen koulutustilaisuuteen. Tällä kertaa keskeisin aihe oli ArtTavis-projekti, johon Kuhmon yhteislukion opiskelijat osallistuivat maalaamalla matematiikkaan liittyviä tauluja sekä valmistamalla liikuntaan liittyneen tanssiproduktion.

Opettajat saivat pienen lahjan.

Sotkamon lukion liikuntasali oli koristeltu aiheeseen littyen persoonallisella ja piristävällä tavalla. Opettajat saivat seurata projektiin liittyneen kyselyn tulosten läpikäymistä sekä sitä seurannutta esiintymiskoulutusta.

Maarit, Risto ja Martti kuuntelevat ensimmäistä esitystä

Ruokailun jälkeen oli aikaa tutustua näyttelyyn ja sen jälkeen oli vuorossa aineryhmätyöskentelyä.

Kuhmon yhteislukion matemaattiset taulut alavasemmalla.

Koulutuspäivän parasta antia on yleensä muiden lukioiden opettajien kanssa käydyt keskustelut, joille toivoisi aina enemmän aikaa. Yhteistyö lukioiden kesken jatkuu, vaikka Kainuun maakunta -kuntayhtymä lakkaakin joulukuun viimeisenä päivänä.

Nurmeksesta Kuhmoon opiskelemaan

Tänä lukuvuonna lukiossamme on tavallista enemmän muilta paikkakunnilta tulleita opiskelijoita. Näin itsestään kertoo Nurmeksesta Kuhmoon opiskelemaan tullut Sofia.

- Hain yhteishaussa Kuhmoon musiikkilinjan takia. Nurmeksessa ei ollut mahdollisuutta painottaa musiikinopiskelua yhtä monipuolisesti kuin Kuhmon lukiossa. Olin harkinnut monia hakuvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Lieksan lukiota, jossa myöskin on musiikkilinja. Ajattelin lopulta pitkän miettimisen jälkeen jäädä Nurmekseen, mutta tuttavani kuitenkin ehdotti Kuhmoa, joka ei ollut tullut mieleenikään aikaisemmin. Innostuin ajatuksesta, ja vähän sen jälkeen Kuhmosta tultiin esittelemään lukiota. Ideaa lähteä muualle opiskelemaan tuki sen lisäksi myös KAO:n asuntola. Joukkoliikenne Nurmeksen ja Kuhmon välillä on nykyään melkein olematonta, mutta olen useimmiten päässyt erään Nurmeksessa asuvan opettajan kyydissä kouluviikoksi Kuhmoon.

- Asun asuntolassa, joten minulla on lyhyt matka kouluun ja harrastuksiin. Asuntola-asuminen on erilaista kuin mihin kotona on tottunut, on enemmän vastuuta, mutta myös vapauksia. Pitää itse pitää huolta yhteisten tilojen siisteydestä, ja arkisin ei ruoka odota valmiina pöydässä, vaan se täytyy itse valmistaa ja ostaa. Olen kuitenkin voinut päättää ajankäytöstäni enemmän kuin kotona asuessani, vaikka sääntöjä ja kotiintuloaikoja täytyykin edelleen noudattaa.

Lukio-opiskelijan arkea.

- Uskon viihtyväni Kuhmossa koko lukioajan, mahdollista vaihto-oppilasvuotta Saksassa lukuun ottamatta. Olen asunut siellä pienenä, mutta kielitaito alkaa unohtua, ja toivoisin sen taas paranevan. Lukion jälkeen haluaisinkin Saksaan opiskelemaan musiikkia tai psykologiaa.

- Musiikkilinjalaisena lukujärjestyksessäni on ollut paljon musiikkia. Koulun tarjoamien musiikkikurssien lisäksi harrastan pianonsoittoa musiikkiopistossa ja tanssia. Muutenkin Kuhmon kaupungissa on runsaasti harrastusmahdollisuuksia. En siis ole katunut päätöstäni; lukiossamme on todella hyvä ilmapiiri ja päteviä opettajia. Ensimmäisistä kursseistakin on jäänyt hyvä olo, ja odotan mielenkiinnolla seuraavassa jaksossa alkavia kursseja.

Nuorisovaalit

Itsenäisyyspäivänä moni katsoi viimeisen kerran kun Tarja Halonen emmänöi Linnan juhlia, ja viimeistään silloin ihmiset havahtuivat, että uusi presidentti isännöi seuraavan kerran. Niinpä OPKH virkeänä järjesti nuorisovaalit lukiolle.

Presidenttiehdokkaitten vaaliesittely/paneeli järjestettiin 10. tammikuuta. Opiskelijat tulivat kuuntelemaan millaisia ihmisiä ehdokkaat ovat. Valitettavasti emme saaneet oikeita ehdokkaita, mutta OPKH:n ihmiset toimivat loistavasti varaehdokkaina.

Akvaario ja presidenttiehdokkaat.

12. tammikuuta koitti jännittävä vaalipäivä. Akvaarion ikkuna oli peitetty ehdokasesittelyillä, joista äänestäjät saivat lukea ehdokkaista vielä pikakertauksen. Koska kyseessä oli nuorisovaalit, täysikäiset eivät voineet äänestää "leikkivaaleissa", koska pystyivät vaikuttamaan ihan oikeasti, mutta järjestimme silti täysikäisille oman uurnan. Ensimmäinen kierros meni oikein mukavasti. Moni oppilas kävi äänestämässä ja uskaltautuipa muutama opettajakin. Ensimmäisen kierroksen voittajaksi tuli Sauli Niinistö ja toiseksi Paavo Arhinmäki, mutta koko Suomen nuorisovaaleissa toiselle kierrokselle pääsi Saulin lisäksi Timo Soini.

Toinen kierros järjestettiin 24. tammikuuta ja ehdokkaina olivat Sauli Niinistö ja Timo Soini. Äänestäminen ei ollut yhtä aktiivista kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta ääniä tuli silti ihan kiitettävästi. Monia ei tuntunut ehdokkaat miellyttävän, sillä kun OPKH laski ääniä, oli ääniä saaneet muutkin kuin Soini ja Niinistö. Ääniä vaaleissa hylättiin 21 kappaletta. Kuitenkin voittajaksi ainakin lukiolla selvisi Sauli Niinistö.

Sunnuntaina ratkeaa kuka on Suomen presidentti seuraavat 6 vuotta.

Innokkaat äänestäjät.

- Jonna

Kohti valkolakkia

Kuhmolaisessa oli tänään juttu koulumme abeista. Tässä lyhennetty versio niille, joilla ei ole mahdollisuutta lukea painettua lehteä. Nettiversiossa ei ole mainittu henkilöiden sukunimiä.

"Abiturienttien, vuosimallia 2012, viimeinen lukiovuosi on alkanut kovan työn parissa. Muutaman suht tavallisen opiskeluviikon jälkeen on alkanut jälleen pelätty aikajakso, nimittäin syksyn ylioppilaskokeet. Noora, Jaakko ja Janne kirjoittavat nyt syksyllä ruotsin kielen keskipitkänä oppimääränä. Maanantaina 12.9. olikin ruotsin kuuntelukoe ja ensi viikon perjantaina on vuorossa kirjallinen osuus.

- Jonkin verran olen lukenut. Tässä jaksossa on kaksi ruotsinkurssia joilla olen. Lisäksi olen oppikirjoja selaillut ja kertaillut asioita, kertoo Jaakko. Myös Janne kertoo selailleensa kirjoja ja käyneensä kertauskurssilla. Kuunteluakin on tullut harjoiteltua jonkin verran.

- FST5-kanavaa on tullut katsottua aina välillä, pojat naureskelevat.

Noora on panostanut ruotsiin myös. Hän on mm. lukenut oppikirjoja ja käynyt harjoituskuunteluissa. Nooralla, kuin myös Jaakolla ja Jannella ruotsi on pakollisena aineena.

- Mukavin tapa harjoitella ruotsia on, kun katsoo muumeja ruotsiksi, sanoo Noora hymyillen.

Suhtautuminen ylioppilaskokeisiin näillä abeilla on yllättävän rauhallinen. Turhaa stressiä ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ilmene.

- Nyt ei vielä stressaa pahasti. Pieniä paniikkipuuskia on silloin tällöin, mutta ei mitään vakavaa. Luultavasti sitten pari päivää ennen varsinaista koetta alkaa tuntua, että pää räjähtää, arvelee Noora. Jaakko istuu sohvalla tyynen näköisenä.

- Ei jaksa stressata. Sen verran riittävästi on homma hallussa, että ei jaksa turhia murehtia.

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä hieman mietinnän alla. Janne aikoo lukion jälkeen armeijaan, mutta opiskelusta hän ei vielä osaa sanoa. Jaakko taas miettii Helsingin maanpuolustuskorkeakoulua jatko-opintopaikkana. Nooraa taas kiinnostaisi ulkomaille lähtö, mutta tulevaisuus on vielä aika lailla auki.

- Tämä ei vain vielä tunnu todelliselta, että on jo itse tässä tilanteessa. Vastahan sitä aloitti lukion ja nyt pitää jo kirjoittaa ja tehdä valintoja, kertoo Noora.

Opiskelu Kuhmon lukiossa on ollut niin Nooran, kuin Jaakon ja Jannenkin mielestä mukavaa. Ilmapiiri ja koulun yhteishenki on hyvä ja opettajat ovat olleet ihan mukavia. Vaikka opiskelu on ollut välillä rankkaakin, niin on se onnistunut olemaan välillä vähän rennompaa. Opetus ja opiskelu ovat kuitenkin olleet hyvää ja tavoitteiden mukaista. Viimeisen lukiovuoden tavoitteet ovatkin selvät Nooralle, Jaakolle ja Jannelle:

- Se hattu olisi ihan kiva saada."