Vesopäivä ja abittikokeilu

Lauantaina 16.5. opettajat viettivät veso-päivää, jonka pääaiheena oli valmistautuminen sähköistä yo-koetta varten.

Harjoittelimme ensin laatimaan kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Tällä hetkellä sillä on mahdollista tehdä kolmenlaisia tehtäviä: esseitä, monivalintatehtäviä ja aukkomonivalintoja. Kurssikokeen laatiminen on helppoa, mutta hieman enemmän tietokonetaitoja tarvitaan, mikäli kokeeseen aikoo laittaa kuuntelutehtäviä tai kuvia/matemaattisia kaavoja. Näitä ei voi laittaa suoraan, vaan editorin kautta. Äänitiedostot tulee myös muokata tiettyyn muotoon, mikä vie aikaa.

Kun olimme laatineet harjoituskokeet, kytkimme tietokoneet luokan sisäiseen verkkoon kaapeleilla ja kokeilimme koneiden käynnistämistä usb-tikuilta. Suurin osa koneista oli laitettu käynnistymään automaattisesti suoraan tikulta, mutta osan kanssa oli ongelmia. Kun näpyttelimme aikamme F9-näppäintä, myös ne koneet saatiin käynnistymään oikein. Yksi koneista oli siis palvelinkone (kuvassa) ja loput opiskelijoiden koneita.

Saimme kokeiltua muutamaa laatimaamme koetta onnistuneesti ja päätimme harjoittelun tyytyväisenä. Seuraavana oli vuorossa kokeilu opiskelijoiden kanssa maantieteen kokeessa parhaillaan menossa olevan koeviikon ensimmäisenä päivänä.

Näin Heli kertoo kokeen sujumisesta:

Ensimmäinen virallinen Abitti-koejärjestelmän testaus meni hyvin – niin hyvin, että ajattelin pitää muitakin tämän koeviikon kokeita sähköisesti tuolla järjestelmällä. Itse koe sujui täysin teknisittä ongelmitta, vaikka Tommin ja Sannan numero odotteli jo valmiina minun puhelimen näytöllä, jos hätä tulee :)

Koekaniineina olivat siis GE1-kurssilaiset ja 11 opiskelijan ryhmä. Tommi oli asentanut 8 konetta, eli suurin osa pääsi heti tekemään sähköistä koetta. Kun nämä kahdeksan opiskelijaa olivat kokeen tehneet, he sammuttivat järjestelmän kokonaan, jolloin loput pääsivät tekemään sähköisen kokeen. Muut siis tekivät sillä aikaa perinteistä paperikoetta, pitihän minulla olla varasuunnitelma, jos vastaukset katoavat jonnekin bittiavaruuteen…

Kaikki vastaukset löytyivät palvelinkoneelta ja sain tallennettua ne onnellisesti koneelle, yhtä onnellisesti tarkistin ne samana iltana. Tarkistaminen Abitilla oli itse asiassa mielestäni sujuvaa, koska teksteissä oli se kommentointiosuus. Suurin osa opiskelijoista oli laittanut sähköpostiosoitteensa, jonne arvioidut vastaukset sitten saapuvat.

Kyselin opiskelijoiden kommentit aiheesta: kaikkien mielestä koejärjestelmä oli helppokäyttöinen. Tehtävätyypit (eli monivalinnat ja pienesseet) olivat oppilaiden mielestä sujuvia. Puolet oli sitä mieltä, että sähköiseen kokeeseen oli helpompi vastata kuin paperiselle. Perusteluina esitettiin, että koneella on helpompi kirjoittaa pitempiä vastauksia ja käsialaa ei tarvitse miettiä koneella kirjoittaessa. Muutama vastasi, että ei ole merkitystä, kirjoittaako käsin vai koneella. Osa oli sitä mieltä, että käsin kirjoittaminen on helpompaa, koska esseen pituutta ei hahmota koneella kirjoittaessa. Kysyin myös sitä, oliko mukavampi tehdä koe sähköisesti kuin käsin paperille. Tässä vastauksia:

- mukavaa vaihtelua tehdä koneella
- ei merkitystä/samanlaista
- joo/sähköinen parempi

Valmistautuminen sähköistä yo-koetta varten on siis hyvällä mallilla ja syksyllä jatkamme 2.10.2015 valtakunnallisella harjoituskokeella. Keväällä 2016 on vuorossa valtakunnallinen kenraaliharjoitus (6.4.).

Teksti ja kuvat: Sanna ja Heli

Uusia tuulia :)

Opettajat viettivät lauantaina 16.11. veso-päivää koulutuksen parissa. Koulutuspäivän aiheena oli "oppimista ja opetusta uusilla menetelmillä - toimintakulttuuri muuttuu" ja kouluttajina olivat Pekka Peura (fysiikan ja matematiikan opettaja Martinlaakson lukiosta) ja Kirsi Korkealehto (kielten lehtori Kajaanin ammattikorkeakoulusta).

Pekka Peura esitteli matematiikan opetukseen kehittämää menetelmäänsä varsin vakuuttavasti ja luultavasti suurin osa lukiomme opettajista innostui hänen ajatuksistaan. Voi olla, että jo heti ensi jaksossa monet opettajat kokeilevatkin aiemmasta tyylistä poikkeavaa lähestymistapaa ainakin muutamien kurssien läpikäymiseen. Vaikka Peuran menetelmä vaikuttaa sopivan parhaiten matematiikan opiskeluun ja opettamiseen, tarkoitus olisi kokeilla samaa menetelmää (hieman sovellettuna) myös esim. kieltentunnilla. Pidetäänpä blogin lukijoita kuitenkin vielä jännityksessä eikä paljasteta tulevasta vielä liikaa! :)

Kirsi Korkealehto esitteli TVT:n tarjoamia mahdollisuuksia kieltenopetuksessa, mutta toki samoja välineitä voi käyttää muidenkin aineiden opetuksessa. Oli mukava huomata, että lukiossamme ollaan ajan hermoilla, sillä totesimme, että meillä on jo tähän mennessä käytetty lähes kaikkia koulutuksessa esiinnostettuja sovelluksia/työkaluja (ja myös muitakin). Pari uutta ideaa kuitenkin saimme ja otamme ne käyttöön heti ensi jaksossa.

Teksti ja kuvat Sanna

Ensiapukoulutusta

Opettajat uurastivat VESO-päivässä lauantaina 15.9.2012. Päivän aiheena oli ensiaputaitojen ylläpitäminen ja kertaaminen.

Kouluttaja Minna Pulkkinen

Ensin kertasimme hätäpuhelun soittamiseen liittyviä asioita ja tajuttoman henkilön hoitamista. Opimme, että on tärkeintä varmistaa hengityksen kulkeminen ja sitten, mikäli mahdolllista, asettaa henkilö kylkiasentoon.  Kylkiasentoon asettamista demonstroimme pyörittelemällä toisiamme lattialla. :)

Sitten pääsimme kokeilemaan elottoman ihmisen elvytystä kolmella erikokoisella harjoitusnukella. Elottomaksi henkilön tunnistaa siitä, että hän ei hengitä (pulssin tunnustelu ei ole keskeistä). Hengityksen tarkastaminen tapahtuu parhaiten asettamalla oma poski henkilön suun eteen, jolloin poskessa tuntuu tai ei tunnu ilmavirtaa.

Elvytysnukessa ollut mittari kertoi, painoiko ja puhalsiko sopivan kovaa.

Elvytyksessä henkilön rintakehää tulee painaa alaspäin yli viisi senttiä, mikä herätti kummastusta ja jopa hieman kauhua. Mitä jos elvytettävältä katkeaa kylkiluut? Kouluttajan mielestä kylkiluiden katkeaminen ei ole lainkaan epätavallista, vaan on pikemminkin merkki siitä, että elvytys on ollut tarpeeksi tehokasta. Oikea puhallus-painelu-suhde on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Lapsilla ja hukkuneilla puhalletaan ensin viisi puhallusta ja sitten aloitetaan elvytys suhteessa 30-2.

Kuvassa oleva kolmioliina on laitettu väärin.

Lopuksi harjoittelimme erilaisten painesiteiden tekemistä, henkitorveen juuttuneen esteen poistamista ja kouristuskohtausten oikeaa hoitamista. Päivän anti oli erittäin hyödyllinen ja harjoitellessa taisi ihan muutaman kerran naurattaakin! :)

- Jutun kirjoitti alimman kuvan potilas.

PS. Muuta kuvamateriaalia koulutuksesta saattaa löytyä ensi keväänä Korpirojektin "Mitä kuvissa tapahtuu?"-osiosta. 

TVT-koulutusta

Lauantaina 14.4 opettajilla oli kuuden tunnin mittainen VESO-päivä, jonka yhtenä aiheena oli TVT (eli tieto- ja viestintätekniikka) -taitojen päivittäminen ajan tasalle.

TVT kehittyy niin nopealla tahdilla, että kehityksessä mukana pysyminen vaatii paljon oma-aloitteellisuutta ja netissä surffaamista myös vapaa-ajalla. Tällä kertaa tutustuimme sellaisiin sovelluksiin, jotka olivat täysin uusia suurimmalle osalle opettajista.

Ensin saimme kokeiltavaksi iPadit, joilla vastasimme nopeasti kyselyn Socrative-sovelluksella. Sekä iPad että Socrative vaikuttivat mielenkiintoisilta tuttavuuksilta. Osa opettajista taisi innostua iPadin kuvanmuokkausominaisuuksista vähän liikaakin...

Sitten tutustuimme Dropboxiin, joka mahdollistaa tietojen tallentaminen "pilveen". Näin omat tiedostot ovat käytettävissä missä vain ja milloin vain ja tiedostoja on myös kätevä jakaa eri käyttäjien kesken. Tämä sovellus herätti monissa vielä enemmän mielenkiintoa edelliseen verrattuna.

Joissain tapauksissa käyttökelpoinen sovellus on Bitly, jolla saa lyhennettyä monimutkaiset nettiosoitteet. Esimerkiksi kun täytyy antaa opiskelijoille linkki johonkin kyselylomakkeeseen, on helpompi kirjottaa muistiin 10 merkin pituinen osoite kuin 30 merkkiä.

Kokonaan uusi tuttavuus oli Diigo, jonka avulla voi tehdä omia merkintöjään nettidokumentteihin. Voi esimerkiksi korostaa joitain asioita eri väreillä ja lisätä muistilappuja tärkeiden asioiden yhteyteen.

Screencast-o-matic -sovelluksella voi nauhoittaa tietokoneella tekemiään asioita. Opettaja voi esimerkiksi käydä läpi kurssikokeen oikeat vastaukset kirjoittamalla ne word-dokumenttiin ja selostaa samalla, miksi kukin vastaus laitetaan juuri niin. Tätä sovellusta voisi kokeilla lähitulevaisuudessa erimerkiksi kielten kurssikokeiden läpikäymiseen. Opiskelijat voisivat sitten katsella valmista nauhoitusta esim. YouTubesta.

Tässä vielä tunnelmakuva koulutuksesta:

iPadin testausta.

Opimme koulutuksessa paljon, mutta paljon on edelleen myös opittavaa!

- Sanna

PS. Kannattaa käydä tutustumassa noihin linkitettyihin sovelluksiin!