Harjoittelimme ensin laatimaan kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Tällä hetkellä sillä on mahdollista tehdä kolmenlaisia tehtäviä: esseitä, monivalintatehtäviä ja aukkomonivalintoja. Kurssikokeen laatiminen on helppoa, mutta hieman enemmän tietokonetaitoja tarvitaan, mikäli kokeeseen aikoo laittaa kuuntelutehtäviä tai kuvia/matemaattisia kaavoja. Näitä ei voi laittaa suoraan, vaan editorin kautta. Äänitiedostot tulee myös muokata tiettyyn muotoon, mikä vie aikaa.
Kun olimme laatineet harjoituskokeet, kytkimme tietokoneet luokan sisäiseen verkkoon kaapeleilla ja kokeilimme koneiden käynnistämistä usb-tikuilta. Suurin osa koneista oli laitettu käynnistymään automaattisesti suoraan tikulta, mutta osan kanssa oli ongelmia. Kun näpyttelimme aikamme F9-näppäintä, myös ne koneet saatiin käynnistymään oikein. Yksi koneista oli siis palvelinkone (kuvassa) ja loput opiskelijoiden koneita.
Saimme kokeiltua muutamaa laatimaamme koetta onnistuneesti ja päätimme harjoittelun tyytyväisenä. Seuraavana oli vuorossa kokeilu opiskelijoiden kanssa maantieteen kokeessa parhaillaan menossa olevan koeviikon ensimmäisenä päivänä.
Näin Heli kertoo kokeen sujumisesta:
Ensimmäinen virallinen Abitti-koejärjestelmän testaus meni hyvin – niin hyvin, että ajattelin pitää muitakin tämän koeviikon kokeita sähköisesti tuolla järjestelmällä. Itse koe sujui täysin teknisittä ongelmitta, vaikka Tommin ja Sannan numero odotteli jo valmiina minun puhelimen näytöllä, jos hätä tulee :)
Koekaniineina olivat siis GE1-kurssilaiset ja 11 opiskelijan ryhmä. Tommi oli asentanut 8 konetta, eli suurin osa pääsi heti tekemään sähköistä koetta. Kun nämä kahdeksan opiskelijaa olivat kokeen tehneet, he sammuttivat järjestelmän kokonaan, jolloin loput pääsivät tekemään sähköisen kokeen. Muut siis tekivät sillä aikaa perinteistä paperikoetta, pitihän minulla olla varasuunnitelma, jos vastaukset katoavat jonnekin bittiavaruuteen…
Kaikki vastaukset löytyivät palvelinkoneelta ja sain tallennettua ne onnellisesti koneelle, yhtä onnellisesti tarkistin ne samana iltana. Tarkistaminen Abitilla oli itse asiassa mielestäni sujuvaa, koska teksteissä oli se kommentointiosuus. Suurin osa opiskelijoista oli laittanut sähköpostiosoitteensa, jonne arvioidut vastaukset sitten saapuvat.
Kyselin opiskelijoiden kommentit aiheesta: kaikkien mielestä koejärjestelmä oli helppokäyttöinen. Tehtävätyypit (eli monivalinnat ja pienesseet) olivat oppilaiden mielestä sujuvia. Puolet oli sitä mieltä, että sähköiseen kokeeseen oli helpompi vastata kuin paperiselle. Perusteluina esitettiin, että koneella on helpompi kirjoittaa pitempiä vastauksia ja käsialaa ei tarvitse miettiä koneella kirjoittaessa. Muutama vastasi, että ei ole merkitystä, kirjoittaako käsin vai koneella. Osa oli sitä mieltä, että käsin kirjoittaminen on helpompaa, koska esseen pituutta ei hahmota koneella kirjoittaessa. Kysyin myös sitä, oliko mukavampi tehdä koe sähköisesti kuin käsin paperille. Tässä vastauksia:
- mukavaa vaihtelua tehdä koneella
- ei merkitystä/samanlaista
- joo/sähköinen parempi
Valmistautuminen sähköistä yo-koetta varten on siis hyvällä mallilla ja syksyllä jatkamme 2.10.2015 valtakunnallisella harjoituskokeella. Keväällä 2016 on vuorossa valtakunnallinen kenraaliharjoitus (6.4.).
Teksti ja kuvat: Sanna ja Heli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti