keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Sähköinen kurssikoe, kokeilukerta 3

Tämän kevään aikana olen kokeillut sähköisiä kurssikokeita kaksi kertaa ja päätin kokeilla vielä kerran. Tällä kertaa vuorossa oli ENA13-kurssin koe. Kokeessa oli yksi erilainen tehtävä aiempiin verrattuna: kuullunymmärtäminen nettivideon perusteella.

Kun kyselin kurssin aikana, kuinka moni haluaisi kokeilla sähköistä koetta, halukkaita kokeentekijöitä ilmoittautui runsaasti (kannustimena olisi mahdollisuus saada 10 lisäpistettä paperikokeeseen verrattuna). Kun koepäivä sitten koetti ja koetilaan oli viritelty valmiiksi 10 konetta, vain viisi rohkeaa opiskelijaa lopulta teki kokeen tietokoneella.

Tyhjennetty läppärivaunu

Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, tavalliseen paperilla tehtävään kokeeseen verrattuna sähköinen kurssikoe työllistää opettajaa jonkin verran enemmän: kokeen tekeminen mille tahansa alustalle (tässä tapauksessa jälleen Edmodoon) vie enemmän aikaa kuin normaalin kurssikokeen tekeminen; harjoittelu toki nopeuttaa toimintaa. Kokeen tekemisen lisäksi opettaja viritteli tässä tapauksessa tietokoneet valmiiksi koetilaan, jotta kokeen aloitus olisi nopeampaa. Opiskelijat voisivat jatkossa hakea itse läppärit vaunusta ja laittaa ne valmiiksi koetta varten jo hyvissä ajoin ennen kokeen alkamista.


Koe suoritettiin jälleen kielistudiossa, jossa on nostettavat väliseinät (kuvassa ei vielä ylösnostettuina). Väliin jääneissä tyhjissä tiloissa istui tavallisen paperisen kokeen tekijöitä. Ulkona oli aurinkoinen, lämmin sää ja kielistudiossa istui 31 henkilöä. Tunnelma oli lievästi sanottuna tiivis ja tukala. Opettaja istui valvomassa koetta takarivissä kahden opiskelijan välissä.


Koululla on kuuloke + mikrofoni -yhdistelmiä, joita nyt kokeiltiin uusien läppäreiden kanssa. Kuulokkeet olivat miellyttävät käyttää ja myös suulliset tehtävät onnistuisivat niillä varmaankin mainiosti, sillä ne vaimensivat myös ympäriltä kuuluvia ääniä. Jatkossa, kun yo-kokeisiin on tulossa suullinen osuus, on tärkeää, että ylioppilaskokelaiden suoritus ei häiriintyisi toisten opiskelijoiden puheesta tai että heikommat kokelaat eivät saisi apua vieressä puhuvalta taitavammalta opiskelijalta.


Kokeen suorittamisessa ei ilmennyt teknisiä ongelmia, kunhan kaikki saivat ensin kirjauduttua oikeilla tunnuksilla Edmodoon. Ohjelma valvoo kokeen suoritusaikaa ja kun aika on täynnä, yhtään tehtävää ei voi enää tehdä. Osa opiskelijoista, jotka kokeilivat sähköistä koetta tekivät kokeen nopeammin kuin tavallisen kokeen, osalla aika ei meinannut riittää ja lisätehtäväkin jäi tekemättä. Opiskelijoiden vastauksissa oli huomattavan paljon sellaisia kirjoitusvirheitä, joita he eivät paperissa kokeessa tekisi. Esimerkiksi puuttui heittomerkkejä tai englannin kielen sana "minä" eli I oli kirjoitettu pienellä kirjaimella (monissa nuorison nettikeskusteluissa se kirjoitetaan pienellä, koska ei vaivauduta painamaan näppäinyhdistelmää ison kirjaimen saamiseksi).


Kokeen tarkistaminen oli taas hidasta, sillä ohjelma ei anna automaattisesti puolikkaita pisteitä, joita kielissä usein annetaan, jos tehtävä on osittain oikein. Opettaja joutuu siis joka tapauksessa käymään kaikki tehtävät läpi myös itse. Ei ole järkevää eikä millään lailla perusteltua laittaa kokeeseen pelkästään monivalintatehtäviä, vaikka nämä ohjelma tarkistaisikin automaattisesti. Myös kirjoitelmien tarkistaminen kokeessa oli siitä hankalaa, että tekstiin ei voi tehdä minkäänlaisia merkintöjä (en teettänyt tehtävää pdf-muodossa, kuten kotikirjoitelmat). Tämän takia kirjoitelmat oli pakko siirtää tekstinkäsittelyohjelmaan ja tulostaa.

Sähköistä koetta on nyt kokeiltu kolme kertaa ja muutenkin tietotekniikan käyttö opetuksessa ja kurssikokeissa on mennyt tämän lukuvuoden aikana harppauksin eteenpäin. Jatkamme tästä monissa oppiaineissa ensi lukuvuonna.

Blogi hiljenee nyt kesätauolle ja "herää eloon" taas elokuun alkupuolella. Vielä tämän postauksen jälkeen tulee kuvia kevään ylioppilasjuhlasta lukiomme FB-sivulle.

Mukavaa kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...