Voisin kertoa, millaista oli järjestää nahkiaisia ja miltä nahkiaiset näyttivät järjestäjän näkökulmasta.
Meillä nahkiaissuunnitteluporukalla suunnittelun aloittaminen taisi mennä hieman täpärälle, mutta saimme kuin saimmekin suunnitelmat kuntoon ajoissa, ja keskiviikon ja torstain vietimme tuomalla suunnitelmat paperilta käytäntöön. Nahkiaispäivänä, siis torstaina, ensimmäiset aloittivat salin koristelun jo yhdeltä ja puolet porukasta tuli neljältä järjestelemään asiat loppuun, jolloin ensimmäinen ryhmä pääsi levähtämään ennen varsinaisen tapahtuman alkua torilla klo 18.
Saavuimme torille ottamaan ykköset vastaan jo hyvissä ajoin ja ehdimme tehdä toisillemme sotamaalauksetkin. Puimme itsemme kruunuin, hatuin ja serpentiinein.
Pikku hiljaa ykkösiäkin alkoi ilmestyä paikalle ja he saivat ylleen jätesäkit ja vaipat sekä punaiset viirut poskiinsa. Kun kaikki olivat saapuneet ja puettu, käskimme heidät riviin ja aloitimme varsinaisen nahkiaisohjelman. Lukiossahan tarvitaan hyvää peruskuntoa, joten ykköset saivat tehdä aluksi punnerruksia, hyppiä X-hyppyjä sekä kyykätä. Tietysti kakkoset jakelivat virkistäviä vesisuihkuja, jottei kenellekään tulisi liian kuuma.
Sitten ykköset saivat palvoa kakkosia sekä lausua nahkiaisvalan. Juhlavan valan jälkeen tanssittiin vielä letkajenkkaa. Tai ainakin yritettiin.
Letkajenkan jälkeen ykköset jaettiin pareihin ja heidän jalkansa teipattiin yhteen. Heille jaettiin kakkosten kehittelemän laulun sanat, jota laulettiin Tuiki, tuiki tähtösen sävelellä. Sitten ykköset järjestettiin parijonoon ja lähdimme etenemään kohti lukiota samalla kun ykköset saivat laulaa laulua.
Välillä pysähdyimme tanssimaan vanhaa kunnon Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat. Saavuimme lukiolle, ja ykköset otettiin sisälle suorittamaan tehtäviä neljän hengen ryhmissä.
Tehtäviin kuului mm.:
-5 sentin kolikon etsiminen ammeesta, jossa oli vaikka mitä
-portaiden konttaaminen ja esteradan ylittäminen vaipat silmillä
-jauhokuorrutuksen saaminen naamalle
Kun kaikki ryhmät olivat suorittaneet tehtävät mallikkaasti, pääsimme saliin saliohjelman pariin, mutta jääköön se osallistujien muistoihin! ;)
Haastattelin vielä kahta ykköstä heidän mietteistään nahkiaisista.
Hanna, 15B: "Ennen nahkiaisia mua jännitti ja vähän pelottikin. Torilla oli aluksi vähän epätietoinen olo, ettei ihan tiennyt mitä pitäisi tehdä, mutta sitten osallistuin kuitenkin kaikkeen. Varsinkin lukiolle kävelystä jäi mieleen, kun pysähdeltiin välillä. Mä pääsin aika nopeesti sisälle (tekemään tehtäviä), niin ei tarvinnu oottaa kauheesti. Sisältä jäi erityisesti mieleen se kauhee mönjä. Nahkiaisten jälkeen väsytti ja olisi harmittanut, jos en olisi osallistunut. Mulla oli tosi kivaa! Kakkosille suuri kiitos, kun järjestitte!"
Emmi, 15B: "Muakin jännitti ennen nahkiaisia, ku ei oikein tienny, mitä oottaa. Torilla oli just vähä tollanen epätietoisuus, mutta sitte kyllä osallistuin kaikkeen. Mieleen jäi selvästi, kun Krista (kakkonen) karjui siihen megafoniin. Kakkoset muutenki oli aika kivoja. Mä olin samassa ryhmässä Hannan kanssa (sisällä suorittamassa tehtäviä), niin ei paljoa kerinny jännittää, mutta vähän kuitenki jännitti, kun ei tiennyt, mitä tulee eteen. Nahkiaisten jälkeen väsytti ja nauratti. Ainakin sai hauskoja muistoja! Eli kannattaa osallistua! Kiitos kakkosille järjestämisestä!"
Juttu: Christina Piirainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti