Keskiviikkona 13.9. lukiossamme vietettiin syysvirkistäytymisiltapäivää mm. jalkapalloturnauksen merkeissä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla oli samaan aikaan hieman erilaista aktivitettia: kiipeilyä Vuokatin seikkailupuistossa! Mediaryhmäläinen Heini raportoi reissusta näin:
Lähtö oli kello 14.00 Kuhmon urheilukentältä, josta meitä tuli kyytiin ottamaan linja-auto. Ennen lähtöä mukaan lähteneet opettajat pitivät nimenhuudon varmistaakseen, ketkä ovat lähdössä mukaan Sotkamoon. Matka sujui moitteettomasti ja pääsimme turvallisesti perille.
Päästyämme ilmoittautumaan seikkailupuiston henkilökunnalle porukkamme jakautui. Osa lähti vaeltamaan, osa taas frisbeegolfaamaan ja loput jäivät kiipeilemään. Kiipelijöiden oli pitänyt täyttää ennalta kotona lappu, jossa oli toisen huoltajan allekirjoitus. Lapun avulla todistetaan, että seikkailupuisto ei ole vastuussa, jos kiipeilijä loukkaantuu tai kiipeilijän omaisuutta menee rikki.
Kiipeilijöiltä otettiin arvotavaroita talteen ja ylimääräiset tavarat jätettiin hyllyyn. Heitä ohjeistettiin tarkkaan valjaiden ja kypärien kanssa. Kun ykköset olivat valmiita ja valjaat ja kypärä olivat kunnolla kullakin yllään siirryimme sauraamaan, kun yksi henkilökunnan jäsenistä näytti miten harjoitusrata mennään ja ohjeisti, kuinka valjaita kuuluisi käyttää.
Ryhmä seurasi tarkkaan, kuinka tulee toimia radalla kiivetessä, jotta säästyttäisiin vahingoilta. Kun henkilökunnan jäsen poistui radalta meidät jaettiin kahteen ryhmään ja molemmat ryhmät kävivät harjoitusradan. Sitten kun harjoitusrata oli suoritettu hyväksytysti sai jatkaa omaa tahtiaan.
Ratoja oli monta erillaista. Harjoitusratoja oli kaksi, jotka oltiin merkitty numerolla 1 sen jälkeen radat etenivät numero 2 numeroon 7 asti. Rata 7 on yksi Suomen vaikeimmista ja vain yksi Kuhmon lukion ykkösistä pääsi kyseisen radan läpi. Sitten oli 2 pienille lapsille tarkoitettua rataa, joita halutessaan sai käydä koittamassa mutta valjaat piti käydä vaihtamassa, jos sinne halusi mennä.
Säästyimme tapaturmilta ja omaisuuden rikkoutumiselta. Ihmiset voittivat korkean paikan kammoaan ja auttoivat toisiaan selvittäessään ratoja. Ajan loppuessa veimme valjaat sekä kypärät pois ja otimme jättämiämme tavaroita mukaamme, jonka jälkeen suuntasimme kohti paikkaa, jonne linja-auto tuli meitä hakemaan. Opettajat tarkistivat, ettei ketään puuttunut ja antoivat linja-auton kuljettajalle luvan lähteä ajamaan kohti Kuhmoa. Linja-automatka oli hiljainen ja ykköset olivat väsyneitä pitkän päivän jälkeen. Kaikki vaikuttivat olleen tyytyväisiä reissusta ja olivat saaneet pitää kivan päivän muiden ykkösten kanssa.
Teksti ja kuvat Heini
Lähtö oli kello 14.00 Kuhmon urheilukentältä, josta meitä tuli kyytiin ottamaan linja-auto. Ennen lähtöä mukaan lähteneet opettajat pitivät nimenhuudon varmistaakseen, ketkä ovat lähdössä mukaan Sotkamoon. Matka sujui moitteettomasti ja pääsimme turvallisesti perille.
Päästyämme ilmoittautumaan seikkailupuiston henkilökunnalle porukkamme jakautui. Osa lähti vaeltamaan, osa taas frisbeegolfaamaan ja loput jäivät kiipeilemään. Kiipelijöiden oli pitänyt täyttää ennalta kotona lappu, jossa oli toisen huoltajan allekirjoitus. Lapun avulla todistetaan, että seikkailupuisto ei ole vastuussa, jos kiipeilijä loukkaantuu tai kiipeilijän omaisuutta menee rikki.
Kiipeilijöiltä otettiin arvotavaroita talteen ja ylimääräiset tavarat jätettiin hyllyyn. Heitä ohjeistettiin tarkkaan valjaiden ja kypärien kanssa. Kun ykköset olivat valmiita ja valjaat ja kypärä olivat kunnolla kullakin yllään siirryimme sauraamaan, kun yksi henkilökunnan jäsenistä näytti miten harjoitusrata mennään ja ohjeisti, kuinka valjaita kuuluisi käyttää.
Ryhmä seurasi tarkkaan, kuinka tulee toimia radalla kiivetessä, jotta säästyttäisiin vahingoilta. Kun henkilökunnan jäsen poistui radalta meidät jaettiin kahteen ryhmään ja molemmat ryhmät kävivät harjoitusradan. Sitten kun harjoitusrata oli suoritettu hyväksytysti sai jatkaa omaa tahtiaan.
Ratoja oli monta erillaista. Harjoitusratoja oli kaksi, jotka oltiin merkitty numerolla 1 sen jälkeen radat etenivät numero 2 numeroon 7 asti. Rata 7 on yksi Suomen vaikeimmista ja vain yksi Kuhmon lukion ykkösistä pääsi kyseisen radan läpi. Sitten oli 2 pienille lapsille tarkoitettua rataa, joita halutessaan sai käydä koittamassa mutta valjaat piti käydä vaihtamassa, jos sinne halusi mennä.
Säästyimme tapaturmilta ja omaisuuden rikkoutumiselta. Ihmiset voittivat korkean paikan kammoaan ja auttoivat toisiaan selvittäessään ratoja. Ajan loppuessa veimme valjaat sekä kypärät pois ja otimme jättämiämme tavaroita mukaamme, jonka jälkeen suuntasimme kohti paikkaa, jonne linja-auto tuli meitä hakemaan. Opettajat tarkistivat, ettei ketään puuttunut ja antoivat linja-auton kuljettajalle luvan lähteä ajamaan kohti Kuhmoa. Linja-automatka oli hiljainen ja ykköset olivat väsyneitä pitkän päivän jälkeen. Kaikki vaikuttivat olleen tyytyväisiä reissusta ja olivat saaneet pitää kivan päivän muiden ykkösten kanssa.
Teksti ja kuvat Heini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti