Kieltenopiskelua aikuisena lukiossa

Lukiossamme on tänä syksynä useita aikuisopiskelijoita. Aikuiset opiskelevat yleensä yksittäisiä aineita ns. aineopiskelijoina joko tenttimällä kursseja tai osallistumalla opetukseen nuorten kanssa samoilla oppitunneilla. Haastattelimme kolmea aikuisopiskelijaa, Pirkkoa, Marjaa ja Sirpaa, jotka kaikki osallistuvat ranskan oppitunneille. Tällä hetkellä heillä on meneillään on ranskan kurssi 2. 

Pirkko Mähönen, Marja Palviainen ja Sirpa Nieminen

1. Miten innostuit opiskelemaan ranskaa lukiolaisten mukana? Mistä kuulit tästä mahdollisuudesta?

Pirkko: Olin kyllä aikaisemminkin miettinyt ranskan alkeiden opiskelua uudelleen. Minulla oli yläasteella ranska valinnaisaineena, mutta vuosikymmenien saatossa asiat ovat unohtuneet. Kun kuulin Marjan jo kulkeneen ekan jakson lukion tunneilla, uskaltauduin mukaan.

Marja: Olen aina halunnut osata ranskaa, omassa lukiossani olisi ollut ranskaa kielilinjalla, mutta kävin matikkalinjan, jossa pystyi ottamaan vain lyhyen saksan. Ylioppilaaksi päästyäni suoritin kuitenkin venäjän lukiokurssin toisen paikkakunnan lukiossa ja kirjoitin sen seuraavana keväänä. Joten tiesin, että on mahdollista suorittaa yksittäisiä aineita lukiossa. Sain maisterintutkintoni valmiiksi vuosi sitten ja siitä jäi opiskeluinto päälle, joten ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus toteuttaa tämä haave.

Sirpa: Kuulin tästä mahdollisuudesta Marjalta. Ajattelin että opiskelu lukiossa olisi tehokkaampaa kuin kansalaisopistossa.

2. Mitä muita kieliä osaat?

Pirkko: Ne tavalliset, eli englanti ja ruotsi, sekä lukiossa valitsin saksan sen sijaan että olisin jatkanut ranskaa.

Marja: Käytän töissä päivittäin englantia ja ruotsia, saksaa opiskelin siis lukiokurssien verran ja menin opiskelemaan alunperin venäjää yliopistoon. Siellä innostuin myös unkarin kielestä, jota osasin aikoinaan hyvin. Olen opiskellut myös italiaa ja pärjään sillä turistina.

Sirpa: Osaan englantia, ruotsia, venäjää ja ranskaa sekä auttavasti saksaa.

3. Oletko työelämässä? Miten oppitunneille osallistuminen onnistuu työn ohella?

Pirkko: Tällä hetkellä teen lyhyempää työaikaa, joka on toistaiseksi mahdollistanut ne 3 oppituntia viikossa keskellä päivää.

Marja: Käyn puolipäivätöissä neljä tuntia/pvä, koska minulla on ollut koko ajan tällaisia "sivuprojekteja". Työnantaja on ollut todella joustava, kun on tarvinnut muuttaa työaikoja. Työpaikka on onneksi niin lähellä lukiota, että ehdin käydä pyörällä lukiolla, kun nyt esimerkiksi on yksi tunneista keskellä päivää. Siinä on vielä ruokatauko keskellä, tulen vasta sen jälkeen. Teen sitten poissaolotunnit töissä sisään pidempinä päivinä.

Sirpa: Olen työelämässä, mutta osa-aikaisesti ja pystyn järjestelemään aikatauluni.

Ranskan ryhmä on pieni (kaikki eivät näy kuvassa)

4. Miltä opiskelu on tuntunut? Läksyt? Opiskelutahti?

Pirkko: Minun on pitänyt yrittää kuroa kiinni ensimmäisen jakson asioita, mutta toivottavasti pikkuhiljaa alan "saavuttaa" tämän hetken asioita. Opiskelutahti on reipas, ja se tuntuu todella innostavalta. Vaikka asiaa tulee hetkittäin enemmän kuin ehtii omaksumaan, niin jotain myös jää takataskuun. Se, että tunteja on enemmän kuin yksi viikossa sekä tehtävät ja kuuntelut päälle, on todella tehokas tapa opiskella. Silloin vuosikymmeniä sitten koulujen kuullunymmärtämistehtäviä ei tehty kotona. Nykytekniikalla sitä voi harrastaa vaikka autossa tai ruokaa laittaessa.

Marja: Opiskelu on tuntunut todella ihanalta! Opiskelutahti on kova, mutta haluan oppia tehokkaasti ja tunti viikossa olisi liian hidastahtista. Läksyjä täytyy tehdä kotona, että pysyy mukana ja varsinkin kuunnella äänitteitä, koska oikea ääntäminen on niin oleellista ranskassa. Minusta on todella hyvä, että opettaja panostaa nimenomaan siihen. Erona aiempiin opiskelukokemuksiin on tietysti aineiston digitaalisuus, monimuotoisuus ja kielen käyttämisen painottaminen. Omina lukioaikoina päntättiin enemmän kielioppia ja tekstejä kirjasta.

Sirpa: Opiskelu vastaa odotuksia eli on riittävän tehokasta. Koska itsellä ei ole varsinaisia "tulostavoitteita", itsestä on kiinni, paljonko aikaa uhraan opiskeluun.

5. Kannattaako opiskella aikuisena? Kenelle suosittelisit opintoja?

Pirkko: Tottakai jokaisen kannattaa opiskella, ikärajaa ei ole! Kaikki, joilla on jokin salainen haave oppia jotain tiettyä ainetta. Ei tarvitse osoittaa harrastuneisuutta johonkin aineeseen, silkka kiinnostus antaa pontta opiskelulle. Kielten lisäksi esim. historia, matematiikka, psykologia, filosofia ovat yleissivistäviä aineita, joista on paljon iloa ja hyötyä. Lisäksi niistä voi olla hyötyä työssä. Eri elämäntilanteissa voi jäädä aikaa opiskelulle: osa-aikatyö, eläkeikä, välivuosi töistä tai opiskeluista jne. Ja vielä miten hienoa onkaan saada opiskella nuorten joukossa!

Marja: Ehdottomasti! Motivaatio on ihan toinen ja aiempi tausta helpottaa opiskelua. Kieltä on myös päässyt heti käyttämään, kun tapaa ranskaa puhuvia. Suosittelisin opintoja kaikille muillekin, jotka ovat haaveilleet jonkin kielen oppimisesta tai kertaamisesta.

Sirpa: Aikuisena kannattaa ehdottomasti opiskella ja suosittelen sitä kaikille. Itse halusin verestää aiempia ranskan opintoja. Olen lukenut aikoinani lukiossa lyhyen ranskan ja jatkanut opintoja yliopistossa muutaman kurssin. Oli aivan mahtavaa huomata kuinka paljon on muistunut mieleen. Aivot ovat mukava kapine!

6. Haluaisitko opiskella vielä jotain muuta lukiossa? Mitä toiveita sinulla on lukiolle?

Pirkko: Olen vähän miettinyt venäjän opiskelua, mutta katsotaan sitten tulevaisuudessa. Kynnys opiskelun aloittamiseen ei ole enää korkea.

Marja: Katsotaan nyt ensin, kun on kirjoitettu ranska yo-kokeissa! ;) Venäjää voisi tietysti kerrata. Opiskelun suhteen kaikki on sujunut tosi hyvin, lukiolaiset ovat ottaneet "tädit" hyvin vastaan. Oppimateriaali on tosin kyllä suunnattu meitä huomattavasti nuoremmille.. Jos muutkin aikuiset innostuvat, meillehän voisi perustaa oman ryhmän, jonka tunnit olisivat joko aamulla tai sitten iltapäivällä, koska keskellä päivää olevat tunnit ovat vähän haasteellisia työpäivän kannalta. 

Sirpa: Tämä riittää minulle tällä erää.

 

Yksittäisen kurssin suorittaminen lukiossa maksaa 45 €. Mikäli täma mahdollisuus kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä rehtoriin tai lukion kansliaan ja hakea aineopiskelijan oikeutta. Opiskeltu aine on mahdollista kirjoittaa myös ylioppilaskokeessa, kunhan pakolliset kurssit tai lyhyissä (lukiossa alkavissa) kielissä vähintään kolme kurssia on suoritettu.

Teksti ja kuvat: Sanna

Kuhmo kuvissa

Millainen paikka Kuhmo on? Mitä nähtävää ja tekemistä siellä oikein on? Monelle ulkopaikkakuntalaiselle Kuhmo voi olla mystinen rajakaupunki, josta ei oikein tiedetä mitään muuta kuin ehkä kamarimusiikki. Tässä postauksessa esitellään muutamia Kuhmon kiinnostavia paikkoja.

Kuhmo-talo on Kuhmon kulttuuritalo, joka sijaitsee aivan Kuhmon keskustassa ja on oikein näyttävä rakennus sekä sisältä että ulkoa. Kuhmo-talossa järjestetään joka kesä todella suuri ja suosittu kamarimusiikkifestivaali, joka vetää Kuhmoon väkeä kiitettävästi ympäri maailmaa.

 

Kuhmon taajaman laidalla kuohuu Pajakkakoski, joka on Kuhmossa tunnettu kalastus- ja retkeilypaikka. Taustalla sillan yllä näkyvä Kuhmon kirkko näkyy kauas.

 Pajakkakoski kesällä.

Pajakkakoski talvella

Kuhmossa on oikein kaunis puukirkko.

Kuhmossa on hyvät mahdollisuudet päästä katsomaan ja kuvaamaan Suomen luonnon petoja mm. karhuja, ahmoja ja susia.

Myös Kuhmon luontokeskus Petola tarjoaa monipuoliset tiedot karhusta, sudesta, ahmasta, ilveksestä ja metsäpeurasta. Lisäksi Petolasta saa ihania matkamuistoja ja retkivinkit koko Kainuun luontoon.

 

Kuhmo on hyvin luonnonläheinen kaupunki ja noin 7 km päästä löytyy oikein hyvä Kämärän lintutorni lintuharrastelijoille ja muillekin kävijöille.

 Minun käydessäni lintutornilla paikalla oli ruokailevia joutsenia.

Kalevalan liikuntakeskus tarjoaa monipuolisia urheilulaji vaihtoehtoja. Mm. hyvät lenkkeilymaastot, talvella hyvät hiihtomaastot, tenniskentät, ampumaradan, kuntosalin ja frisbeegolfradan. Lisäksi liikuntakeskuksesta löytyy makkaranpaistopaikka.

Kuhmon urheilukeskuksessa voi myös harrastaa monipuolisesti. Urheilukeskuksen läheisyydestä löytyy urheilu-, jalkapallo-, lentopallo- ja tenniskentät lisäksi jää- ja uimahalli, kuntosali ja Unskin uran lenkkipolku.

Teksti ja kuvat: Sini 17B