Joka kolmas vuosi lukiomme järjestää hieman erilaisen soveltavan liikunnan kurssin, nimittäin eräkurssin tai viralliselta nimeltään retkeilykurssin. Kurssi järjestetään kahdessa osassa: ensimmäinen retki tehdään syksyllä ja toinen keväällä. Retket järjestetään Kuhmon alueella ja yövytään teltoissa. Tämä teksti tulee kertomaan tämän vuotisen eräkurssin kevätosiosta, joka pidettiin 21.-22.5. Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueella. Osallistujina oli 12 nuorta ja kaksi aikuista. Retken vetäjinä kunnostautuivat lukion puolesta Jukka Mannermaa ja seurakunnan nuorisotyön puolelta Antti Liistokki. He olivat meillä tuttuja jo syksyn osiolta, joka muuten tehtiin Hiidenportin komeisiin maisemiin.
Teerisuon retkemme puolestaan alkoi lauantaiaamuna, jolloin kokoonnuimme lukiolle, josta bussi kyyditsi medät vaelluksen lähtöpaikalle. Siellä lähtö sujui yhden retken kokemuksella jo hieman nopsakammin kuin syksyllä: jaoimme ruuat, trangiat ja teltat telttakunnille, joissa oli kolme henkeä. Kun kaikki tavarat oli saatu sovitettua rinkkoihin ja rinkat vielä kiinni, saattoi itse vaellus alkaa. Valitettavasti pieni sade alkoi samoihin aikoihin ja jatkui koko päivän, illan ja vielä yönkin. Silti kävely sujui leppoisasti jokaisen omalla tahdilla. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että pojat menivät edellä ja tytöt tulivat hieman verkkaisemmin perässä. Ainakin ehdimme katsella hieman maisemiakin, vaikka se olikin hieman hankalaa juurakkoisen ja paikoin liukkaan maaston takia.
Yhden makkaranpaiston mittaisen pysähdyksen taktiikalla saavuimme yöpymispaikalle Teerisuon laavulle sateen kastelemina, mutta kuitenkin sopivasti virtaa täynnä. Teltan pystytyksen taito oli vielä tallella ensimmäiseltä reissulta, ja eipä aikaakaan kun telttamme olivatkin jo pystyssä. Tämän ns. virallisen osuuden jälkeen meillä oli koko iltapäivä ja ilta vapaana. Yleisesti ensimmäinen asia, joka tehtiin teltan pystytyksen jälkeen, oli ruuanlaitto. Tämän jälkeen kurssilaiset viettivät aikaa vaihtelevasti joko omassa teltassaan tai laavulla sateen takia. Tytöt innostuivat paistamaan lettuja, eikä sade tietenkään estänyt poikia pystyttämästä kisakatsomoa laavuun ja kannustamasta Leijonia. Voittohan sieltä tuli! Tämän lisäksi abipojat rakensivat oman komean laavunsa.
Mukavan illan jälkeen oli aika mennä nukkumaan väsyneenä... kovalle maalle telttaan. Yö oli osalle mukava ja toisille... noh, ei niin mukava kylmyyden takia. Kaikesta huolimatta aamu koitti ja jo ajatus kotiin pääsemisestä virkisti. Aurinkokin paistoi ja nosti mielialoja. Pikaisen aamupalan jälkeen oli aika purkaa teltat, ja sitten alkoi paluumatka sivistyksen pariin. Matka taittui nopeasti ja reitti vaihteli pitkospolkujen ja metsäpolkujen välillä. Klo 11 maissa olimme taas parkkipaikalla odottamassa bussia, joka saapui vajaa klo 12. Puoli yhden aikoihin saavuimme lukiolle ja olimme vapaita palaamaan kotiin.
Koko retki oli oikein onnistunut huolimatta pienestä vesisateesta lauantaina, mutta onnistuimme ylläpitämään hyvää fiilistä koko reissun ajan. Kokemuksenahan tämä kurssi yhteensä (molemmat retket) oli todella mahtava, kun opimme erätaitoja ja näimme noinkin hienoja maisemia. Oma kunnioitukseni luontoa kohtaan ainakin lisääntyi. Kiitos vetäjille ja kaikille osallistujille näin hyvästä kurssista!
Teksti Christina, kuvat Miina ja Jukka
Teerisuon retkemme puolestaan alkoi lauantaiaamuna, jolloin kokoonnuimme lukiolle, josta bussi kyyditsi medät vaelluksen lähtöpaikalle. Siellä lähtö sujui yhden retken kokemuksella jo hieman nopsakammin kuin syksyllä: jaoimme ruuat, trangiat ja teltat telttakunnille, joissa oli kolme henkeä. Kun kaikki tavarat oli saatu sovitettua rinkkoihin ja rinkat vielä kiinni, saattoi itse vaellus alkaa. Valitettavasti pieni sade alkoi samoihin aikoihin ja jatkui koko päivän, illan ja vielä yönkin. Silti kävely sujui leppoisasti jokaisen omalla tahdilla. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että pojat menivät edellä ja tytöt tulivat hieman verkkaisemmin perässä. Ainakin ehdimme katsella hieman maisemiakin, vaikka se olikin hieman hankalaa juurakkoisen ja paikoin liukkaan maaston takia.
Yhden makkaranpaiston mittaisen pysähdyksen taktiikalla saavuimme yöpymispaikalle Teerisuon laavulle sateen kastelemina, mutta kuitenkin sopivasti virtaa täynnä. Teltan pystytyksen taito oli vielä tallella ensimmäiseltä reissulta, ja eipä aikaakaan kun telttamme olivatkin jo pystyssä. Tämän ns. virallisen osuuden jälkeen meillä oli koko iltapäivä ja ilta vapaana. Yleisesti ensimmäinen asia, joka tehtiin teltan pystytyksen jälkeen, oli ruuanlaitto. Tämän jälkeen kurssilaiset viettivät aikaa vaihtelevasti joko omassa teltassaan tai laavulla sateen takia. Tytöt innostuivat paistamaan lettuja, eikä sade tietenkään estänyt poikia pystyttämästä kisakatsomoa laavuun ja kannustamasta Leijonia. Voittohan sieltä tuli! Tämän lisäksi abipojat rakensivat oman komean laavunsa.
Mukavan illan jälkeen oli aika mennä nukkumaan väsyneenä... kovalle maalle telttaan. Yö oli osalle mukava ja toisille... noh, ei niin mukava kylmyyden takia. Kaikesta huolimatta aamu koitti ja jo ajatus kotiin pääsemisestä virkisti. Aurinkokin paistoi ja nosti mielialoja. Pikaisen aamupalan jälkeen oli aika purkaa teltat, ja sitten alkoi paluumatka sivistyksen pariin. Matka taittui nopeasti ja reitti vaihteli pitkospolkujen ja metsäpolkujen välillä. Klo 11 maissa olimme taas parkkipaikalla odottamassa bussia, joka saapui vajaa klo 12. Puoli yhden aikoihin saavuimme lukiolle ja olimme vapaita palaamaan kotiin.
Koko retki oli oikein onnistunut huolimatta pienestä vesisateesta lauantaina, mutta onnistuimme ylläpitämään hyvää fiilistä koko reissun ajan. Kokemuksenahan tämä kurssi yhteensä (molemmat retket) oli todella mahtava, kun opimme erätaitoja ja näimme noinkin hienoja maisemia. Oma kunnioitukseni luontoa kohtaan ainakin lisääntyi. Kiitos vetäjille ja kaikille osallistujille näin hyvästä kurssista!
Teksti Christina, kuvat Miina ja Jukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti