Lukio sai vuonna 2020 Opetushallitukselta kansainvälisyysavustuksen hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tuoda näkyvyyttä Kuhmon statukselle Unescon kirjallisuuskaupunkina. Hankkeessa suunniteltiin kirjallisuuteen liittyvää pakohuonetta, jota varten opiskelijat laativat tekstejä äidinkielen ja englannin tunneilla lukuvuonna 2020 - 2021. Lisäksi vierailtiin pakohuoneissa, hankittiin rekvisiittaa pakohuonetta varten ja vierailtiin toisessa Unescon kirjallisuuskaupungissa.
Lukuvuonna 2021- 2022 pakohuoneideaa työstettiin yhdessä Kuhmon Rotaryklubin ja Kuhmon evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Yhteistyö Rotaryklubin kanssa mahdollisti sen, että kaikki lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat pääsivät kevätvirkistäytymispäivänä vierailemaan Sotkamon pakohuoneissa. Seurakunnan kanssa taas pohdittiin, mihin seurakunnan tilaan pakohuoneen voisi rakentaa. Yhteistyö molempien tahojen kanssa oli erittäin hyvää, josta vielä kerran suuret kiitokset heille!
Syyslukukaudella 2022 kaikki lukion opiskelijat pääsivät tutustumaan joko Joensuun tai Sotkamon pakohuoneisiin tavoitteenaan ratkoa kysymyksiä englanninkielisin ohjein.
Koronan vuoksi avustuksen käyttöaika oli epätavallisen pitkä, mutta joulukuussa 2022 hanke saatiin päätökseen ja sen huipennuksena oli matka toiseen Unescon kirjallisuuskaupunkiin eli Dubliniin. Matkalle osallistui viisi lukion opiskelijaa ja kaksi opettajaa.
Ensimmäinen matkapäivä eli maanantai 12.12. kului Helsinkiin siirtyessä, sillä emme halunneet ottaa riskiä, että liian tiukan aikataulun vuoksi esimerkiksi sääolosuhteet voisivat aiheuttaa lennolta myöhästymisen. Ohjelmaamme kuuluvan kouluvierailun järjestäminen oli epätavallisen haasteellinen, mutta lopulta, Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtajan Jukka O. Mattilan ystävällisellä avulla, saimme maanantaina tietää, missä koulussa meidät otettaisiin vastaan.
Maanantain ja tiistain välisen yön vietimme terminaalin viereisessä hotellissa ja olimme valmiita nousemaan koneeseen tiistaina hieman ennen aamuseitsemää, mutta lumipyrystä johtuen alkuperäinen lentomme peruttiin ja meidät siirrettiin toiselle lennolle, joka puolestaan pääsi lähtemään noin kolme tuntia myöhässä. Lähtöä odotellessa oli aikaa miettiä, ennätämmekö jatkolennolle Tukholmassa, mutta onneksi sielläkin olivat samanlaiset sääolosuhteet ja saavuimme Dubliniin tiistaina 13.12., tosin huomattavasti alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Majoituimme hotelliin, kävimme syömässä intialaisessa ravintolassa ja tutustuimme paikalliseen joulukatuun. Moni seurueestamme osti adapterin, jota ilman ei voi ladata puhelimia, sillä Irlannissa pistorasiat ovat erilaiset kuin Suomessa.
Vaikka hotellimme oli hyvätasoinen ja erinomaisella paikalla, huoneiden lämpötila oli huomattavasti alhaisempi kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Onneksi huoneissa oli termostaatit, joita pystyimme itse säätämään ja kylmyysongelmakin ratkesi. Ensimmäinen illallinen oli kuitenkin ravintolassa, jossa tarkeni syödä vain takki päällä. Myöhemmin kuulimme Dublinissa työskentelevältä nuorelta suomalaiselta mieheltä, että Irlannissa sisälämpötilat ovat pääsääntöisesti matalammat kuin Suomessa.
Keskiviikon 14.12. ensimmäinen ohjelmanumero aamiaisen jälkeen oli kaupunkikiertoajelu, jolla bussinkuljettaja toimi samalla oppaana. On tunnustettava, että hänellä oli niin voimakas paikallinen aksentti, että osa selostuksesta jäi ymmärtämättä, vaikka Irlannin englanti onkin pääsääntöisesti selkeää. Kiertoajelun reitti kulki monien tunnettujen nähtävyyksien kautta, joita olivat mm. Trinity College, Kilmainham Gaol, Guinness Storehouse ja Dublinin eläintarha. Kilmainhamin vankilaan liittyvät monet Irlannin itsenäistymiseen kuuluvat tapahtumat ja siellä on kuvattu useita kuuluisia vankila-aiheisia elokuvia. Eläintarhassa on puolestaan asustanut leijona, joka karjuu amerikkalaisen MGM-elokuvayhtiön tunnuksessa. Guinness puolestaan on läsnä kaikkialla Dublinissa ja sen mainonta alkaa heti lentoasemalta.
Kiertoajelun jälkeen kävimme pikaisesti hotellilla, josta jatkoimme jalan Trinity Collegeen ihailemaan Irlannin kansallisaarretta, Book of Kellsiä, kirjaa, jonka valmistamiseen tarvittiin noin 185 vasikannahkaa. Teos sisältää upeasti kuvitetut Uuden Testamentin neljä evankeliumia ja sen tarina on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Koska Book of Kells oli nähtävillä yliopistokampuksella, päätimme syödä lounaan yliopiston ruokalassa. Trinity Collegessa käynnin jälkeen ohjelmassa oli Grafton Street, Irlannin pääostoskatu, jossa riitti kyllä vilskettä. Illallisen söimme hotellin ravintolassa.
Torstaina 15.12. oli matkan kohokohta, vierailu koululla, jonka nimi on St Joseph´s Secondary School. Se sijaitsee 30 kilometrin päästä Dublinin keskustasta, mutta matka linja-autolla kesti ruuhkasta johtuen noin 1,5 tuntia suuntaansa.
Sekä koulun oppilaat että henkilöstö olivat ystävällisiä, välittömiä ja keskusteltavaa riitti. Pääsimme tutustumaan juuri sinä päivänä järjestettyihin markkinoihin, joille opiskelijat olivat suunnitelleet ja valmistaneet itse erilaisia tuotteita, joita he sitten myivät muille oppilaille ja koulun henkilöstölle. Saimme myös seurata koulun joulukantaatin harjoituksia, jotka kuulostivat kerrassaan upeilta. Ei ole ihme, että Irlanti on menestynyt hyvin Euroviisuissa. Vaikka olimme koululla useita tunteja, aika kului kuin siivillä. Tämän koulun kanssa haluaisimme ehdottomasti tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa!
Hotellille palattuamme meillä oli vielä virtaa kävellä Trinity Collegen lähellä sijaitsevaan Irlannin kansallismuseoon, jossa mm. ihailimme upeita koruja ja tutustuimme viikinkiajan Dubliniin. Illallisen söimme hotellin lähettyvillä olevassa pubissa, jossa hyvän ruoan lisäksi nautimme lähellämme istuvien seniori-ikäisten herrojen upeasta yhteislaulusta. Irlantilaiset ovat todellakin laulajakansaa.
Perjantaina 16.12. lähdimme kotimatkalle, jonka arvelimme sujuvan mutkattomasti, olihan meillä suora lento Helsinkiin, josta vaihtaisimme näppärästi Kajaanin koneeseen. Kävi kuitenkin niin, että Dublin-Helsinki lento pääsi lähtemään tunnin myöhässä ja Kajaanin kone joutui odottamaan meitä puoli tuntia. Mutta onneksi se odotti.
Vaikka matkaamme sisältyikin erilaisia yllätystekijöitä, uskon, että kaikki ryhmämme jäsenet olivat siihen tyytyväisiä. Meille opettajille vahvistui entisestään tunne siitä, että Irlanti on se maa, jonka oppilaitosten kanssa haluamme jatkossakin tehdä yhteistyötä.
Haluan kiittää opiskelijoitamme esimerkillisestä käytöksestä ja hyvästä asenteesta, jonka ansiosta matkamme onnistui niin hyvin. Ja ihailen edelleen heidän kovaa kävelyvauhtiaan ja haluaan liikkua kävellen paikasta toiseen, vaikka tarjolla olisi ollut bussikyytikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti