Joulukuun tapahtumia

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2013 vietettiin perinteistä syksyn yhdistettyä itsenäisyyspäivä- ja ylioppilasjuhlaa (samat kuvat julkaistu jo aiemmin FB:ssa).

Keskiviikkona 11.12. musiikkilinjan opiskelijat esittivät yläkoulun opiskelijoiden ja Armonia-kuoron kanssa kirkossa Valon lapsi -joulukuvaelman.

Aiemmin valmistuneita opiskelijoita vieraili koulullamme kertomassa nykysistä opiskelupaikoistaan. Kuulimme Kainuun konservatoriosta, Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja viimeisenä Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisestä tiedekunnasta.



Vielä ennen joulua on tulossa varusmiesbändin keikka, glögijuhla, elokuvailtapäivä sekä taksvärkkipäivä ja tammikuussa menemme mm. katsomaan eräästä näytelmää Kuhmo-talolle. :)

Lukion tyylitaiturit, osa 7

Blogissamme on taas aika esitellä yksi lukiomme opiskelija. Eli seuraavana tyylitaiturina esittelemme lukion toista luokkaa käyvän Aleksi Kärnän.

Paita & Housut : Dressman
Kengät : Prisma

Aleksi kertoo pukeutuvansa rennosti. Hän pitää värikkäistä ja vaaleista väreistä, eikä suosi mustaa. Aleksi ostaa vaatteet yleensä Dressmannilta ja Jack&Jones:ilta.

Kuhmoon Aleksi jäi lukion takia, ja hänellä on täällä kaverit ja kaikki mitä hän tarvitsee. Aleksi valitsi lukiokoulutuksen, sillä se tukee parhaiten hänen tulevaisuuttaan. Aleksi on viihtynyt Kuhmon yhteislukiossa erittäin hyvin.

Vapaa-ajalla Aleksi käy salilla, urheilee ja viettää aikaa kavereidensa kanssa. Lukion jälkeen hän aikoo lähteä lukemaan yliopistoon psykologiaa tai terveystietoa. Aleksi toivoo tulevaisuudessa tekevänsä työtä ravitsemuksen parissa.

-A

Hallituksen ryhmäytymisilta pe 29.11

Perjantaina 29. marraskuuta oli koeviikon viimeinen päivä ja siten oivallinen päivä viettää oppilaskunnan hallituksen ryhmäytymisiltaa (ja opettajien pikkujoulua).

Hallituksen ryhmäytymisilta alkoi Millalla ja Sofialla hieman aikaisemmin n. puoli kolmen aikaan kun he Saaran ja Helin voimin kävivät katsastamassa Syväjärven mökkimme. Sofia ja Milla jäivät Syväjärvelle valmistelemaan iltaa, kun taas Saara ja Heli palasivat vielä kaupungille.

Muiden lähtö tapahtui lukiolta puoli neljän aikoihin. Saavuttuamme Syväjärvelle meitä odotti valmis ruokapöytä, jonka Milla ja Sofia olivat valmistelleet. Söimme tortilloja, jotka osoittautuivat täydelliseksi valinnaksi illan ruuaksi. Kun olimme saaneet syötyä, korkkasimme karkkipussit ja muut herkut ja aloimme suunnittelemaan glögijuhlaa ja kävimme läpi muita hallituksen sisäisiä asioita sekä tutustuimme toisiimme paremmin. Alkuillasta mukana olivat myös ohjaavat opettajat Heli ja Maarit, jotka saivat myös nauttia osansa herkuista.

 

Kun opettajat olivat lähteneet omiin pikkujouluihinsa, loppuilta sujuikin Salkkareiden katsomisen, saunomisen, kortinpelaamisen, musiikin kuuntelemisen ja yhdessäolon merkeissä. Tälläiset ryhmäytymisillat ovat tärkeä osa hallituksen tai minkä tahansa ryhmän toimintaa, sillä se parantaa ryhmän sisäistä toimintaa ja lähentää ryhmän jäseniä.

PS. Opettajien pikkujouluissa jotkut saattoivat ehkä laulaa jotain...

Lukiossa on muutakin kuin istumista ja kuuntelemista, osa 3

Viimeisenä eri oppituntien tapahtumia esittelevässä sarjassamme vuorossa ovat kielet, eli äidinkieli, toinen kotimainen ja vieraat kielet.

Äidinkieli:
Äidinkielenopettaja Maarit kuvailee toiminnallisimpien äidinkielen kurssien sisältöä seuraavasti: ÄI7:lla ei ole juuri muuta tehtykään, kuin istumisesta ja kuuntelemisesta poikkeavaa! Opiskelimme vuorovaikutuksen, kuuntelemisen ja argumentoinnin perusteet. Sitten opiskelijat kehittivät improvisaatio-keskustelun rooleissa aiheesta Kuhmon susitilanne. Paneelikeskustelu kuvattiin ja sitten tietysti ihailimme edustavaa esiintymistä.

Kävimme läpi myös kokoustamisesta. Opiskelijat kehittelevät kuvitteellista yhdistystä, jonka kokoukset pidetään ja kuvataan. Lisäksi olemme lukeneet satuja, esittäneet pöytäteatteria ja sen semmoista. Kurssiin on kuulunut myös päivänavausten laatiminen.

Eräällä tunnilla käsiteltiin "stalkkeri"-tehtävän tulokset. Opiskelijat ovat vakoilleet yleisötilaisuudessa siihen saapuvia ihmisiä ja tyypitelleet heitä. Sitten työstetään hahmoja tunnilla eli näytellään. Tulossa on tapakulttuuri ja tilannepuheet ja kurssi päättyy pieneen juhlaan, jossa puheet pidetään mehun ja popcornin siivittämänä.

AI9 kurssin sisältö jakautuu siten, että viikon 1. tunti opiskellaan teoriaa, sitten 2. tunti perehdytään suunnitelmiin ja kirjoitetaan ja 3. tunti on vertaisarviointia. Viime viikolla tehtiin sitten luovan kirjoittamisen harjoituksia, esim. "tarkkaile vieruskaverisi silmäripsien liikettä ja kirjoita siitä kuvaus".

Tässä opiskelijat suunnittelevat Ruotsinmatkan majoitusta läppärillä (uudet koneet tulossa ensi vuoden alusta!)

Toinen kotimainen kieli:
Ruotsin tunneilla pyritään siihen, että kaikkia asioita harjoiteltaisiin sekä suullisesti (tunnilla) että kirjallisesti (enimmäkseen kotona). Työskentelemme paljon pareittain tai ryhmissä. Kielistudiota olemme hyödyntäneet mm. harjoittelemalla puhelinkeskusteluja kuulokkeet päässä mikkiin puhuen.

Tulevaisuudessa oppitunnilla saa näpelöidä kännykkää.

Koska ylioppilaskokeet ovat sähköistymässä, olemme kokeilleet useammalla kurssilla tietokoneiden avulla opiskelua, esim. kirjoittamalla wikisivuja ja tekemällä sanakokeita Socrative-ohjelmalla. Jatkossa tietokoneiden ja älypuhelimien käyttöä opetuksessa on tarkoitus lisätä entisestään. Kokeilemme esim. Edmodo-alustaa myös ruotsin tunneilla sekä kirjoitelmien tekemistä, palauttamista ja korjaamista tietokoneella. Smartboardin käyttöä olisi tarkoitus lisätä siten, että opiskelijatkin pääsisivät käyttämään sitä (opettajan lisäksi).

Keväisin järjestetään ruotsin puhekurssi RUB16, jossa opettaja ei ole juurikaan äänessä, vaan kaikki tunnit puhutaan pelkästään parin kanssa tai ryhmässä. Kurssilla ei myöskään kirjoiteteta juuri mitään. Tänä lukuvuonna päästään harjoitelemaan puhumista käytännössä, koska järjestämme matkan Ruotsiin.
 

Näkymä Edmodo-alustasta

Englanti ja muut vieraat kielet:
Kieltenopettaja Mira toteaa seuraavaa: Sanoisin, että ihannetilanne olisi että pelkkään istumiseen ja opettajan kuuntelemiseen käytettäisiin maksimissaan kolmasosa tunnista, mielellään jopa alle tämän. Tämän takia tehtävät tarkistetaan ryhmissä, samoin kuin tekstit käsitellään (suomennetaan ja alleviivataan) pääsääntöisesti ryhmissä, kielioppien esimerkit ja usein säännötkin luetaan ääneen ryhmissä jne. Lisäksi on tietenkin keskustelutehtävät, kuuntelutehtävät jne. joissa istutaan ja kuunnellaan, mutta ei opettajaa :)

Tähän perustoimintaan vaihtelua yritän tuoda erilaisin pelein: esimerkiksi ranskassa kertaamme sanastoa ja kielioppia nyt kielen opiskelun alkuvaiheessa erilaisin pelein vähintään kerran kahdessa viikossa. Pelien käyttö hankaloituu kielenopiskelun edetessä, joten englantiin on jo haastavaa keksiä pelejä. Yritän kuitenkin elävöittää myös englannin tunteja esim. videonpätkillä joko yhdistäen kuuntelua ja kulttuurintuntemusta tai esim. puhekurssilla dubbasimme itse englanniksi pätkiä elokuvasta ja selitimme elokuvapätkien tapahtumia parille, joka niitä ei nähnyt.

Kieltentunnin perusnäkymä: opiskelijat työskentelevät pareittain.

Englannin puhekurssilla opettajan kuuntelu on ehkä minimissään. Siellä kuunnellaan kaverien puhetta ja tuotetaan sitä itse. Ollaan oltu kokouksessa, väittelyssä, juhlissa, lääkärillä, puhelimessa jne. Puhekurssilla jokainen pitää myös puheen ja esitelmän. Myös neloskurssilla pidimme esitelmät.

Kielten tunnilla on siis monenlaista ohjelmaa ja tulevaisuudessa oppitunnit saattavat muuttua entistä käytännönläheisemmiksi uuden teknologian myötä. Ehkäpä muutaman vuoden päästä kieliä harjoitellaan seikkailemalla kohdekielen edustajien kanssa virtuaalimaailmassa!? (Tämä on mahdollista toki jo nyt.)

Laskelmia...

Tässä eräänä päivänä keskustelin muutaman opiskelijan kanssa aiheesta "opettajan hyppytunnit ja välitunnit". Opiskelijoilla ja todella monilla koulumaailmaa tuntemattomilla aikuisillakin on opettajan ammatista sellainen kuva, että opettajien ei tarvitse muuta kuin pitää oppitunteja ja esimerkiksi hyppytunneilla voi aivan rauhassa juoda kahvia ja lukea lehtiä opettajainhuoneessa. Todellisuus on kyllä jotain ihan muuta...

Opettajan työaika koostuu oppitunneista, niiden valmistelusta, yhteistoiminta-ajasta sekä erilaisista resurssitehtävistä. Eri aineiden opettajilla on eri määrä oppitunteja, suhteutettuna paperitöiden määrään. Tässä esimerkki kieltenopettajan työjärjestyksestä ja kuvaus siitä, mitä ensisilmäyksellä vähän töitä sisältävän viikon aikana oikeasti tapahtuu (sama pätee toki myös muiden aineiden opettajiin):

Toisen jakson aikana on työjärjestyksen mukaan menossa neljä eri kurssia, joista kaksi on englantia ja kaksi ruotsia. Ruotsin kurssit ovat sellaisia, jotka olen opettanut nykyisillä materiaaleilla useamman kerran, joten alustavat tuntisuunnitelmat kursseille on olemassa. Ennen jokaista tuntia täytyy suunnitelmat kuitenkin päivittää ja oppitunneilla tarvittavat materiaalit etsiä/valmistaa/tulostaa/kopioida. Englannin kursseilla on vaihtunut oppikirja sen jälkeen, kun pidin kurssit viimeksi, joten kurssisuunnitelmat ja kaikki oppitunnit on suunniteltava uusiksi alusta lähtien. Käytännössä siis täytyy tehdä kaikki kirjan tehtävät ja tutustua siihen, mitä kaikkea kivaa opettajan materiaaleista löytyy. :) Myös kaikki sanakokeet ja kurssikokeet täytyy väsätä, joko kokonaan itse tai muokaten opettajan materiaaleista.

Maanantaina näkyy olevan kaksi hyppytuntia peräkkäin. Hyppytunnit kuluvat joko korjaten sanakokeita, kirjoitelmia tai tenttisuorituksia; tekemällä markkinointiryhmän töitä, kuten kuvankäsittelyä, Powerpointien päivitystä, blogia tai vuosikirjaa; pitämällä ryhmänohjauksia tai suunnittelemalla tiistain eri kurssien oppitunteja, jotka ovat kivasti peräkkäin, mikä tarkoittaa, että tiistaiaamuna ei ehdi tekemään muuta kuin juoksemaan oppitunnilta toiselle.

Tiistaina aamupäivä sujuu oppitunteja pitäen. Tuntien jälkeen on hyvä pitää ryhmänohjauksia tai järjestellä papereita. Eräs tiistai-iltapäivä kului yläkoululla lukiota esitellen. Koska tunnit ovat aamupäivällä, niiden jälkeen on myös mahdollisuus lähteä kotiin jatkamaan paperitöitä, sillä kotona pystyy keskittymään paremmin. Opettajan työpäivä ei todellakaan pääty silloin kun hän poistuu koululta (vaikka näin suurin osa ihmisistä kuvittelee!).

Keskiviikkona on vain kaksi oppituntia, mikä mahdollistaa sen, että torstain oppitunnit ehtii hyvin valmistella "virka-aikana" (klo 8.00-16.00 välillä).Tällainen kahden oppitunnin päivä on ihanteellinen siinä mielessä, että seuraavan päivän tunnit ehtii suunnitella kunnolla ja päivän aikana pidettävien oppituntien aikana on energiaa opettaa innokkaasti!

Torstaina keskellä päivää oleva hyppytunti saattaa mahdollistaa jopa tavallista pidemmän ruokatunnin, jolloin voi keskustella kollegoiden kanssa esim. opiskelijoiden onnistumisista tai haasteista. Normaalina päivänä ruokailulle on aikaa keskimäärin 20 minuuttia, sillä ruokatunnin aikana on yleensä aina jotain pientä paperihommaa.

Perjantai on oivallinen päivä suunnitella seuraavan viikon tunteja, sillä pidettävänä on vain yksi oppitunti. Perjantaina on myös hyvä siivota viikon aikana sotkeutunutta työpöytää ja kaappeja sekä kirjata esimerkiksi tenttijöiden arvosanoja muistiin eri kansioihin.

Kun koeviikko lähestyy, hyppytunnit täyttyvät eri puuhista: opettajien täytyy väsätä jokaiselle kurssille kokeet (ne eivät suinkaan tule jostain koepankista valmiina, kuten voisi kuvitella!). Toki tehtäviä on valmiina opettajan materiaalissa, mutta kokeet täytyy koota sieltä itse. Sitten kun itse koeviikko alkaa, opettajan täytyy korjata kaikki kokeet ja palauttaa ne antaen henkilökohtaista palautetta jokaiselle. Koeviikolla täytyy myös valmistella seuraavan jakson kurssiaikataulut yms. Jos joku kuvittelee, että koeviikko on opettajalle "lomaa", on hän täydellisen väärässä! Yhden ison ryhmän (yli 25 opiskelijaa) kokeen korjaamiseen menee keskimäärin 8 tuntia, joten opettajat todellakin huhkivat töitä myös iltamyöhällä...

Tähän loppuun vielä pientä tilastotietoa: toisen jakson aikana minulla oli yhteensä 95 opiskelijaa. Jakson aikana korjasin vähintään 475 sanakoetta, 21 portfoliota ja 169 erimittaista kirjoitelmaa. Koeviikolla korjattavana oli 95 kurssikoetta, joiden korjaamiseen kului aikaa vähintään 23,75 tuntia, jos olettaa, että yhden kokeen korjaamiseen käyttää 15 minuuttia (mikä on aika vähän ottaen huomioon, että esimerkiksi arvosanat täytyy merkata neljään paikkaan).

Vielä toisenlaiset laskelmat (tässä ei mukana ihan kaikki "puuhastelut"):

• 4 kurssia = 12 * 75 min opetusta viikossa = 15 tuntia
• yhden oppitunnin suunnittelu keskimäärin 30 min = 6 tuntia
• sanakokeiden korjaus = 4 * 60 min = 4 tuntia
• kirjoitelmien korjaus jaettuna tasaisesti koko kurssille = 2 tuntia / viikko
• papereiden järjestely = ainakin 1 tunti / viikko
• sähköposti ja Wilmaviestit + poissaolojen merkkaus/kuittaus = ainakin 2 tuntia / viikko
• tenttijöiden suoritukset = 0,5 tuntia
• ryhmänohjaus = 1 tunti / viikko
• resurssitehtävät = 2-3 tuntia / viikko
• yt-aika = ainakin 1 tunti / viikko
• koeviikon kokeenkorjaus (väh 23 h) jaettuna tasaisesti koko kurssille = 3 tuntia
• YHTEENSÄ:  37,5 h

Laskelmista päätellen tässä jaksossa olen tehnyt töitä juuri sen verran kuin "normaali" toimistotyöläinen tekisi. Entäpä sitten viime jaksossa? Töitä oli "hieman" enemmän, sillä opetettavana oli 4,5 kurssia ja ylioppilaskirjoitusten valvominen ja korjaaminen päälle. Arvelisin, että keskimääräinen työviikon pituus oli noin 41-45 tuntia? Vastaavasti neljännessä jaksossa opetusta on vähemmän, mutta resurssitehtäviä enemmän (Korpirojektin koostaminen yms.).

Eli tästä lähtien jos ihmettelet, miksi opettaja ei ole korjannut kirjoitelmaasi heti seuraavalle oppitunnille tai jos opettajallasi on joskus paperit hieman sekaisin tai ajatukset hieman harhailevat, voit ottaa huomioon sen tosiasian, että opettajalla todellakin on joskus hieman töitä. :) Silti useimmat opettajat eivät vaihtaisi ammattiaan, koska ajoittain suurelta tuntuva työmäärä ei haittaa, mikäli saa tehdä sitä, mistä nauttii (no okei, myönnettäköön, että kokeenkorjauksen voisi kyllä hoitaa joku robotti)!

PS. Onneksi on kesäloma ja muut lomat, jolloin voi (yrittää) toipua lukuvuoden urakoinnista! ;)