Kieliä Pekka Peuran menetelmällä

Blogi on ollut taas hieman tauolla, mutta tästä eteenpäin mediaryhmä ryhdistäytyy ja tuottaa päivityksiä tasaiseen tahtiin...tai ainakin yritämme kovasti! :D Tällä kertaa päästämme ääneen ruotsinopettajamme Sannan, joka kertoo tämän jakson kuulumisistaan seuraavaa:

Muutama vuosi sitten kokeilin kovasti mainostettua ns. "Pekka Peura"- menetelmää eräällä ruotsin kurssilla ja ajattelin sen kurssin jälkeen, että en enää koskaan kokeile tätä toistamiseen, kahdesta syystä. Ensinnäkin kurssipalaute opiskelijoilta oli hyvin kaksijakoista: muutama tykkäsi, mutta suurin osa tyrmäsi menetelmän täysin toimimattomana. Toiseksi koin itseni ja oppitunnit lähes turhiksi, sillä tunnit etenivät lähinnä niin, että opiskelijat tekivät hiljaa tehtäviä ja itse kävelin ympyrää luokassa odottaen innokkaana, että joku kysyisi jotakin.

Nyt tänä syksynä päätin kuitenkin kokeilla samaa menetelmää uudelleen hieman erilaisen ryhmän kanssa. Ajatus tästä uudesta kokeilusta sain Facebookin eräästä ryhmästä, jossa eri koulujen kieltenopettajat jakoivat kokemuksiaan tästä menetelmästä ja vinkkejä sen toteuttamiseen. Nappasin ryhmästä mielestäni parhaat vinkit ja päätin kokeilla niitä.

Kurssin materiaalia: oppikirja ja ohje/lisämateriaalivihkonen

Millaisesta menetelmästä sitten on kyse? Ajatuksena on, että ensinnäkään kurssilla ei tule läksyjä, vaan jokainen etenee omaan tahtiin. Opiskelijoille annetaan heti kurssin alussa ohjeet koko kurssin tehtävien suorittamiseen. Tehtäviä on eritasoisia ja kaikkia niistä ei ole pakko tehdä. Oppimista mitataan pienillä välitesteillä, joita tehdään itselle sopivina aikoina. Omaa oppimista arvioidaan myös itse, ei pelkästään opettajan toimesta.

Koekaniinikurssiksi valitsin RUB14-kurssin, joka on tänä vuonna suurin opetusryhmäni, 29 opiskelijaa. Arvelin, että isossa ryhmässä opettajalle riittää tekemistä, kun joku pyytää apua tehtävien tekemiseen. Toisekseen ryhmä on suurimmaksi osaksi ahkeraa porukkaa, jolle soveltuu itsenäinen eteneminen.

Valmistelin kurssia tekemällä jokaiselle opiskelijalle jaettavan ohje- ja lisämateriaalivihkon. Lisäksi tein Edmodo-alustalle kielioppitestitehtävän jokaisesta kurssin aiheesta. Nämä kaksi vaihetta veivät melko paljon aikaa, mutta vastaavasti työmäärä on pienempi jakson aikana, kun jokaista oppituntia ei tarvitse suunnitella erikseen. Opiskelijoiden työskentely koostui oppikirjan tehtävistä, suullisista lisäharjoituksista, kahdesta kirjoitustehtävästä, Edmodo-testeistä (osattava 50%, jotta pääsee eteenpäin kieliopissa), sanakokeista ja WhatsApp-sovelluksella opelle lähetettävästä ääntämisnäytteestä. Opiskelijat tarkastivat itse tehtävänsä paperisista monistenipuista. Edmodo-tehtävät kone tarkisti automaattisesti ja opettaja nollasi tehtävän, mikäli siitä ei ollut puolet oikein. Tehtävä tehtiin sitten uudelleen.

Esimerkki Edmodo-testitehtävästä

Poikkesin Pekka Peuran menetelmästä siinä, että joka kolmas oppitunti oli ns. tavallinen tunti, joilloin testattiin sanaston hallintaa perinteisillä paperisilla sanakokeilla, tehtiin kuunteluja ja käytiin läpi kielioppirakenteita. Pidämme koeviikolla myös normaalin (sähköisen) kurssikokeen, mutta opiskelijat saavat itsekin ehdottaa itselleen sopivaa kurssiarvosanaa.

Miten kurssi on sitten sujunut? Olemme menossa jakson toiseksi viimeisellä viikolla ja kokemukset kurssista ovat ainakin opettajan kannalta positiivisemmat kuin edellisellä kerralla. Oppitunneilla on ollut paljon neuvottavaa ja muuta keskusteltavaa opiskelijoiden kanssa. Suurin osa ryhmästä on tehnyt tehtäviä ahkerasti ja huolellisesti, myös suulliset tehtävät, jotka edellisellä kerralla jäivät lähes kaikki tekemättä. Edmodo-testit ovat olleet hyvä tapa mitata opiskelijoiden oppimista ja sanakokeiden perusteella eroa ns. normaaliin kurssiin ei ole havaittavissa. Joillakin opiskelijoilla on ollut hieman keskittymisvaikeuksia tai aika on kulunut lähinnä seurustellessa kavereiden kanssa. Tämä ei tosin eroa normaalista ruotsin tunnista muuten kuin että normaalilla tunnilla saattaa oppia vahingossa jotain opettajan puhuessa taustalla! :D

Tässä vielä koottuna tämän kokeilun plussat ja miinukset:

+ Opiskelijat saavat edetä omaan tahtiin
+ Tehtäviä tulee useimmilla tehtyä enemmän kuin yleensä
+ Helpottaa opettajan tuntisuunnitelmien tekemistä (työ tehdään ennen kurssin alkua)
+ Opettaja voi antaa huomiota yhdelle opiskelijalle kerrallaan

- Kaikki eivät osaa hyödyntää oppitunteja oikein
- Joiltakin opiskelijoilta jäivät suulliset tehtävät tekemättä
- Kielioppiasiat eivät avaudu heikommille opiskelijoille pelkästään kirjasta lukemalla, vaan tarvitaan opettajan ohjausta / ns. rautalankamalli

Nähtäväksi jää, millaiset oppimistulokset kurssikoe paljastaa. Myös opiskelijoiden kokemukset ja palaute kurssista kiinnostaa. Ja aionko kokeilla menetelmää jatkossakin? Todennäköisesti, mutta edelleen hieman alkuperäistä menetelmää soveltaen.

Teksti ja kuvat: Sanna