Glögijuhla 2017

Joulukirkon jälkeen lukiollamme vietettiin tänään glögijuhlaa mukavien ohjelmanumeroiden merkeissä. Joimme samalla glögiä ja söimme pipareita. 

Glögiä!

Oppilaskunta järjesti Quizizz-tietovisan, jossa oli jouluaiheisia kysymyksiä.

Lauloimme yhdessä Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Jouluyö, juhlayö.

Tutorit pitivät Kahoot-tietokilpailun!

Tietovisojen jälkeen katsoimme opettajien kuvaamaa Joulupukin kuumalinjaa.

Opettajien videon jälkeen katsoimme 2 OPKH:n tekemää videota.

 Joulupukki tuli vierailulle, ja toi mukanaan pari lahjaa.

Syyslukukausi on ollut varmasti meille kaikille välillä raskasta ja on pitänyt tehdä paljon töitä koulun eteen. Onneksi normaalin kouluarjen keskellä on ollut kuitenkin muutamia virkistäytymis- ja vapaapäiviä, jotka ovat auttaneet jaksamaan. Nyt on siis hyvä hetki rauhoittua joulunviettoon, olla läheisten kanssa ja syödä hyvää jouluruokaa. Muistetaan rentoutua, nukkua hyvin ja kerätä voimia, jotta keväällä taas jaksetaan ahertaa!

Mukavaa joulua kaikille!

Teksti ja kuvat Veera

Tavanomainen koulupäivä

Useimmiten koulupäivät alkavat kahdeksalta, tosin on poikkeuksiakin. Torstaisin alkaa aina 09:25, joten jos on tiukka jakso ja kaikki päivät alkavat kahdeksalta niin on edes yksi aamu viikossa, jolloin saa nukkua hieman pidempään.

Jos menen kahdeksaksi kouluun niin herään puoli seitsemältä tai seitsemältä ja valmistaudun kouluun. Yleensä pyöräilen koulumatkat.

Oppitunti kestää 75 minuuttia ja kuluu yleensä tosi nopeasti. Tuntien välillä on yleensä 5-10 minuutin tauot, jolloin saa hengähtää ennen seuraavaa tuntia. Tauot saa viettää sisällä esimerkiksi sohvilla istuen tai odottaen luokan ulkopuolella.

Normaalisti ruokailu on 11:30 aikoihin. Siihen mennessä on jo tosi kova nälkä kun aamulla syö jo joskus seitsemän aikaa aamupalaa. Me käymme tällä hetkellä syömässä oppimiskeskuksella kun Tuupalan koulun ruokala on remontissa. Syömiseen on aikaa n. 35 minuuttia, joka on ihan riittävästi.

Jos on koko päivä koulua (8:00-15:30), niin kannattaa ottaa mukaan jotain välipalaa sillä iltapäivällä alkaa olemaan jo kova nälkä viimeisien tuntien aikana. Itse olen huomannut, että erityisen tärkeä on myös vesipullo. Keho tarvitsee vettä ja tuntuu että pääkin toimii paremmin kun juo vettä ja ei tule nestehukkaa.

Hyppytunteja on lähes päivittäin, jos ei ole tiukka jakso menossa. Niitä saa viettää ihan missä itse haluaa. Voi joko mennä kuntosalille tai tehdä läksyjä ja muita kouluhommia koululla tai voi vaikka mennä kotiin. Itse yleensä olen kotona tai koululla.

Koulun jälkeen syön heti ruokaa ja juon kahvia niin jaksan paremmin tehdä kouluhommia. Illat menee viikolla pitkälti koulutöiden parissa.

Jotta aivot ei mene ihan solmuun kouluhommista ja yöllä nukuttaisi paremmin, niin käyn lenkillä iltaisin koirien kanssa. Tärkeää on muistaa mennä aikaisin nukkumaan, että jaksaa koulussa. Muistakaa siis nukkua tarpeeksi. Into näyttää tässä teille mallia!

Teksti ja kuvat Kaisa 

Opettajan työpäivä

Millainen on lukion opettajan työpäivä? Onko hyppytunneilla aikaa rentoutua ja juoruta kollegoiden kanssa vai painetaanko töitä koko ajan? Monesti koulun ulkopuolisilla ei ole juurikaan käsitystä siitä, mitä kaikkea tavallinen työpäivä pitää sisällään, siksipä tämä blogikirjoitus koettaa valaista juuri sitä.

Postauksen esimerkkipäivä on kuitenkin siinä mielessä epätyypillinen työpäivä, että pidettäviä oppitunteja on vain yksi, iltapäivällä klo 14.15. Aamulla olisi siis mahdollisuus nukkua pitkään ja käydä harrastamassa jotain, minkä jälkeen voisi tulla koululle kaksi minuuttia ennen tunnin alkua ja poistua heti sen jälkeen. Itselleni tämä tyyli ei kuitenkaan ole se sopivin, vaan saavun koululle joka päivä viimeistään noin klo 8.40 ja aloitan työnteon. Yleensä olen vilkaissut sitä ennen sähköpostin ja Wilman kotonani.

Tänään on ensin ohjelmassa mediaryhmän asioita, kuten blogikirjoituksia ja ohjeistuksia opiskelijoille. Havaitsen, että blogi on ollut taas pitkähkön aikaa ilman uusia postauksia ja päätän siksi kirjoittaa itse tällaisen opettajan työpäivästä kertovan postauksen.

Seuraavaksi lasken edellisenä iltana korjaamieni sanakokeiden pisteet ja merkitsen ne muistiin. Lasken myös neljän parhaan sanakokeen keskiarvot samalle ryhmälle. Joillakin opiskelijoilla puuttuu sanakokeita, joten en voi laskea heille vielä keskiarvoa. Monistan vielä ryhmälle erään paperin, jota tarvitaan seuraavalla tunnilla. Kurssit ovat jo loppusuoralla, joten oppitunnit ovat aikalailla valmiiksi suunniteltuja ja ohjelmakin tavanomaista leppoisampaa.




Tässä välissä käyn opettajainhuoneessa 5 minuuttia vesi- ja kahvitauolla, minkä jälkeen onkin aika siirtyä seuraavan kurssin suunnittelun pariin. Tulostan kurssin kertausmateriaalin ja havaitsen, että olinkin suunnitellut huomisen oppitunnin jo aikaisemmin. Helpottaa elämää kummasti! :)




Koetan seuraavaksi varata ATK-vaunut sanakoetta varten ja havaitsen, että kolme vaunua neljästä on jo varattu silloin kun tarvisin niitä. Haemme siis koneet ehkä alakerran ainoasta vapaana olevasta vaunusta.

Seuraavaan tuntiin sisältyy yo-juhlan käsiohjelman oikolukua, Wilma-viestejä, sähköpostia, kirjoitelmien korjausta, ääntämisnäytteiden kuuntelua ja arviointia ja kaikkea muuta mahdollista. Pyrkimys olisi hoitaa yksi asia kerrallaan, jotta tehokkuus olisi parempi kuin montaa asiaa tekemällä. Monesti tämä ei onnistu vaan aina joku toinen asia keskeyttää sen, mitä oli juuri tekemässä.



Klo 11.30 on lounastauon vuoro. Opettajainhuoneessa on kuhinaa, sillä paikalla on opettajien lisäksi myös terveydenhoitaja ja kaksi entistä opiskelijaamme. Samalla kun syömme, suunnittelemme kyydityksiä lauantaina olevaan superveso-tapahtumaan (http://kainutlaatuinenope.blogspot.fi/). Noin 25 minuutin päästä on aika jatkaa hommia.

Tarkoitus oli korjata kirjoitelmia, mutta en saa kaikkia korjattua, sillä niitä ei ollut palautettu annetun ohjeen mukaisesti muokkausoikeuksilla. Siispä siirryn laatimaan sähköisiä kokeita ensi viikolla alkavalle koeviikolle. Kokeiden lisäksi tulostan rästisanakokeita sellaisille, joilla on jäänyt sanakokeet tekemättä. Välissä lähetän pari Wilma-viestiä ja kirjoitan tätä postausta.

Saan kokeet valmiiksi ja kello on 13.40. Vielä olisi 35 minuuttia aikaa ennen oppituntia, mutta aivot alkavat olla jo niin jumissa, että on varmaankin viisasta pitää hieman taukoa paperihommista.

Klo 14.15 alkaa oppitunti ja päättyy klo 15.30. Taas tuli lisää korjattavaa, viimeiset sanakokeet tältä kurssilta. Ehkä korjaan ne tänään illalla tai sitten huomisella hyppytunnilla. Työpäivä alkaa nyt olla paketissa. Näpyttelen tämän postauksen loppuun ja julkaisen sen koulun eri kanavilla.

Tällaiset päivät, jolloin voi keskittyä paperihommiin ovat välillä todella tarpeen. Kun saa korjaukset ja suunnittelut ajan tasalle (edes suurin piirtein), stressitaso putoaa merkittävästi.

Edit 17.01: Tätä työpäivää tavanomaisempi päivä on sellainen, jolloin on paperihommien lisäksi 2-4 75 minuutin mittaista oppituntia.

Teksti ja kuvat SJ

Kieltenopiskelua aikuisena lukiossa

Lukiossamme on tänä syksynä useita aikuisopiskelijoita. Aikuiset opiskelevat yleensä yksittäisiä aineita ns. aineopiskelijoina joko tenttimällä kursseja tai osallistumalla opetukseen nuorten kanssa samoilla oppitunneilla. Haastattelimme kolmea aikuisopiskelijaa, Pirkkoa, Marjaa ja Sirpaa, jotka kaikki osallistuvat ranskan oppitunneille. Tällä hetkellä heillä on meneillään on ranskan kurssi 2. 

Pirkko Mähönen, Marja Palviainen ja Sirpa Nieminen

1. Miten innostuit opiskelemaan ranskaa lukiolaisten mukana? Mistä kuulit tästä mahdollisuudesta?

Pirkko: Olin kyllä aikaisemminkin miettinyt ranskan alkeiden opiskelua uudelleen. Minulla oli yläasteella ranska valinnaisaineena, mutta vuosikymmenien saatossa asiat ovat unohtuneet. Kun kuulin Marjan jo kulkeneen ekan jakson lukion tunneilla, uskaltauduin mukaan.

Marja: Olen aina halunnut osata ranskaa, omassa lukiossani olisi ollut ranskaa kielilinjalla, mutta kävin matikkalinjan, jossa pystyi ottamaan vain lyhyen saksan. Ylioppilaaksi päästyäni suoritin kuitenkin venäjän lukiokurssin toisen paikkakunnan lukiossa ja kirjoitin sen seuraavana keväänä. Joten tiesin, että on mahdollista suorittaa yksittäisiä aineita lukiossa. Sain maisterintutkintoni valmiiksi vuosi sitten ja siitä jäi opiskeluinto päälle, joten ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus toteuttaa tämä haave.

Sirpa: Kuulin tästä mahdollisuudesta Marjalta. Ajattelin että opiskelu lukiossa olisi tehokkaampaa kuin kansalaisopistossa.

2. Mitä muita kieliä osaat?

Pirkko: Ne tavalliset, eli englanti ja ruotsi, sekä lukiossa valitsin saksan sen sijaan että olisin jatkanut ranskaa.

Marja: Käytän töissä päivittäin englantia ja ruotsia, saksaa opiskelin siis lukiokurssien verran ja menin opiskelemaan alunperin venäjää yliopistoon. Siellä innostuin myös unkarin kielestä, jota osasin aikoinaan hyvin. Olen opiskellut myös italiaa ja pärjään sillä turistina.

Sirpa: Osaan englantia, ruotsia, venäjää ja ranskaa sekä auttavasti saksaa.

3. Oletko työelämässä? Miten oppitunneille osallistuminen onnistuu työn ohella?

Pirkko: Tällä hetkellä teen lyhyempää työaikaa, joka on toistaiseksi mahdollistanut ne 3 oppituntia viikossa keskellä päivää.

Marja: Käyn puolipäivätöissä neljä tuntia/pvä, koska minulla on ollut koko ajan tällaisia "sivuprojekteja". Työnantaja on ollut todella joustava, kun on tarvinnut muuttaa työaikoja. Työpaikka on onneksi niin lähellä lukiota, että ehdin käydä pyörällä lukiolla, kun nyt esimerkiksi on yksi tunneista keskellä päivää. Siinä on vielä ruokatauko keskellä, tulen vasta sen jälkeen. Teen sitten poissaolotunnit töissä sisään pidempinä päivinä.

Sirpa: Olen työelämässä, mutta osa-aikaisesti ja pystyn järjestelemään aikatauluni.

Ranskan ryhmä on pieni (kaikki eivät näy kuvassa)

4. Miltä opiskelu on tuntunut? Läksyt? Opiskelutahti?

Pirkko: Minun on pitänyt yrittää kuroa kiinni ensimmäisen jakson asioita, mutta toivottavasti pikkuhiljaa alan "saavuttaa" tämän hetken asioita. Opiskelutahti on reipas, ja se tuntuu todella innostavalta. Vaikka asiaa tulee hetkittäin enemmän kuin ehtii omaksumaan, niin jotain myös jää takataskuun. Se, että tunteja on enemmän kuin yksi viikossa sekä tehtävät ja kuuntelut päälle, on todella tehokas tapa opiskella. Silloin vuosikymmeniä sitten koulujen kuullunymmärtämistehtäviä ei tehty kotona. Nykytekniikalla sitä voi harrastaa vaikka autossa tai ruokaa laittaessa.

Marja: Opiskelu on tuntunut todella ihanalta! Opiskelutahti on kova, mutta haluan oppia tehokkaasti ja tunti viikossa olisi liian hidastahtista. Läksyjä täytyy tehdä kotona, että pysyy mukana ja varsinkin kuunnella äänitteitä, koska oikea ääntäminen on niin oleellista ranskassa. Minusta on todella hyvä, että opettaja panostaa nimenomaan siihen. Erona aiempiin opiskelukokemuksiin on tietysti aineiston digitaalisuus, monimuotoisuus ja kielen käyttämisen painottaminen. Omina lukioaikoina päntättiin enemmän kielioppia ja tekstejä kirjasta.

Sirpa: Opiskelu vastaa odotuksia eli on riittävän tehokasta. Koska itsellä ei ole varsinaisia "tulostavoitteita", itsestä on kiinni, paljonko aikaa uhraan opiskeluun.

5. Kannattaako opiskella aikuisena? Kenelle suosittelisit opintoja?

Pirkko: Tottakai jokaisen kannattaa opiskella, ikärajaa ei ole! Kaikki, joilla on jokin salainen haave oppia jotain tiettyä ainetta. Ei tarvitse osoittaa harrastuneisuutta johonkin aineeseen, silkka kiinnostus antaa pontta opiskelulle. Kielten lisäksi esim. historia, matematiikka, psykologia, filosofia ovat yleissivistäviä aineita, joista on paljon iloa ja hyötyä. Lisäksi niistä voi olla hyötyä työssä. Eri elämäntilanteissa voi jäädä aikaa opiskelulle: osa-aikatyö, eläkeikä, välivuosi töistä tai opiskeluista jne. Ja vielä miten hienoa onkaan saada opiskella nuorten joukossa!

Marja: Ehdottomasti! Motivaatio on ihan toinen ja aiempi tausta helpottaa opiskelua. Kieltä on myös päässyt heti käyttämään, kun tapaa ranskaa puhuvia. Suosittelisin opintoja kaikille muillekin, jotka ovat haaveilleet jonkin kielen oppimisesta tai kertaamisesta.

Sirpa: Aikuisena kannattaa ehdottomasti opiskella ja suosittelen sitä kaikille. Itse halusin verestää aiempia ranskan opintoja. Olen lukenut aikoinani lukiossa lyhyen ranskan ja jatkanut opintoja yliopistossa muutaman kurssin. Oli aivan mahtavaa huomata kuinka paljon on muistunut mieleen. Aivot ovat mukava kapine!

6. Haluaisitko opiskella vielä jotain muuta lukiossa? Mitä toiveita sinulla on lukiolle?

Pirkko: Olen vähän miettinyt venäjän opiskelua, mutta katsotaan sitten tulevaisuudessa. Kynnys opiskelun aloittamiseen ei ole enää korkea.

Marja: Katsotaan nyt ensin, kun on kirjoitettu ranska yo-kokeissa! ;) Venäjää voisi tietysti kerrata. Opiskelun suhteen kaikki on sujunut tosi hyvin, lukiolaiset ovat ottaneet "tädit" hyvin vastaan. Oppimateriaali on tosin kyllä suunnattu meitä huomattavasti nuoremmille.. Jos muutkin aikuiset innostuvat, meillehän voisi perustaa oman ryhmän, jonka tunnit olisivat joko aamulla tai sitten iltapäivällä, koska keskellä päivää olevat tunnit ovat vähän haasteellisia työpäivän kannalta. 

Sirpa: Tämä riittää minulle tällä erää.

 

Yksittäisen kurssin suorittaminen lukiossa maksaa 45 €. Mikäli täma mahdollisuus kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä rehtoriin tai lukion kansliaan ja hakea aineopiskelijan oikeutta. Opiskeltu aine on mahdollista kirjoittaa myös ylioppilaskokeessa, kunhan pakolliset kurssit tai lyhyissä (lukiossa alkavissa) kielissä vähintään kolme kurssia on suoritettu.

Teksti ja kuvat: Sanna

Kuhmo kuvissa

Millainen paikka Kuhmo on? Mitä nähtävää ja tekemistä siellä oikein on? Monelle ulkopaikkakuntalaiselle Kuhmo voi olla mystinen rajakaupunki, josta ei oikein tiedetä mitään muuta kuin ehkä kamarimusiikki. Tässä postauksessa esitellään muutamia Kuhmon kiinnostavia paikkoja.

Kuhmo-talo on Kuhmon kulttuuritalo, joka sijaitsee aivan Kuhmon keskustassa ja on oikein näyttävä rakennus sekä sisältä että ulkoa. Kuhmo-talossa järjestetään joka kesä todella suuri ja suosittu kamarimusiikkifestivaali, joka vetää Kuhmoon väkeä kiitettävästi ympäri maailmaa.

 

Kuhmon taajaman laidalla kuohuu Pajakkakoski, joka on Kuhmossa tunnettu kalastus- ja retkeilypaikka. Taustalla sillan yllä näkyvä Kuhmon kirkko näkyy kauas.

 Pajakkakoski kesällä.

Pajakkakoski talvella

Kuhmossa on oikein kaunis puukirkko.

Kuhmossa on hyvät mahdollisuudet päästä katsomaan ja kuvaamaan Suomen luonnon petoja mm. karhuja, ahmoja ja susia.

Myös Kuhmon luontokeskus Petola tarjoaa monipuoliset tiedot karhusta, sudesta, ahmasta, ilveksestä ja metsäpeurasta. Lisäksi Petolasta saa ihania matkamuistoja ja retkivinkit koko Kainuun luontoon.

 

Kuhmo on hyvin luonnonläheinen kaupunki ja noin 7 km päästä löytyy oikein hyvä Kämärän lintutorni lintuharrastelijoille ja muillekin kävijöille.

 Minun käydessäni lintutornilla paikalla oli ruokailevia joutsenia.

Kalevalan liikuntakeskus tarjoaa monipuolisia urheilulaji vaihtoehtoja. Mm. hyvät lenkkeilymaastot, talvella hyvät hiihtomaastot, tenniskentät, ampumaradan, kuntosalin ja frisbeegolfradan. Lisäksi liikuntakeskuksesta löytyy makkaranpaistopaikka.

Kuhmon urheilukeskuksessa voi myös harrastaa monipuolisesti. Urheilukeskuksen läheisyydestä löytyy urheilu-, jalkapallo-, lentopallo- ja tenniskentät lisäksi jää- ja uimahalli, kuntosali ja Unskin uran lenkkipolku.

Teksti ja kuvat: Sini 17B

Ykkösten tunnelmia

Koulun jatkuessa syksyllä me tämänhetkiset kakkoset luovutimme roolimme lukion nuorimpina seuraaville. Lukioomme tuli n. 50 uutta opiskelijaa, joista haastattelimme neljää tyttöä, Anna-Maria, Teeaa, Neaa ja Elnaa.

Nea Eronen, Elna Huotari, Anna-Mari Kyllönen ja Teea Kampman

Miksi tulitte Kuhmon lukioon?

A: En halunnut lähteä muualle
T: En jaksanut lähteä muualle
N: En tiedä, mille alalle menisin, joten lukio oli hyvä vaihtoehto
E: En tiennyt myöskään mille alalle ja lukio oli lähellä

Miltä lukio on tuntunut?

A: Joskus kivalta ja joskus ärsyttävältä
T: Muuten ollut mukavaa, mutta koeviikko ei
N: Ihan mukavaa, mutta paljon raskaampaa kuin yläasteella
E: Sama kuin Nealla

Mitä eroja olette huomanneet peruskoulun ja lukion välillä?

A: Raskaampaa, mutta lepposampaa
T: Rentoa, mutta itse täytyy tehdä enemmän töitä
N: Jos haluaa saada hyviä numeroita, niin täytyy tehdä enemmän töitä
E: Samaa mieltä muiden kanssa

Oletteko saaneet uusia kavereita lukiossa?

A: Olen paremmin tutustunut entisiin kavereihin
T: Kaveriporukka ei ole paljoa muuttunut
N: Olen tutustunut muihin paremmin
E: No silleen joo

Miten ensimmäinen koeviikko on sujunut?

A: Ihan hyvin
T: Ei mielipidettä
N: No silleen ihan hyvin
E: Ajattelin, että olisin ollut enemmän ahdistunut

Mikä fiilis jäi nahkiaisista?

A: Oli kivaa. Luulin, että se on ihan hirveätä, mutta se oli ihan mukavaa.
T: Sama kuin Anna-Marilla
N: Oli myös mukavaa
E: Ajattelin, että se olisi ollut paljon hirveämpää

Mitä odotatte eniten tulevilta lukio vuosilta?

A: Että saisin hyviä numeroita ja valmistuisin lukiosta
T: Pääsisin kaikista kursseista läpi
N: Tutustuisin uusiin ihmisiin ja saisin ihan okei numeroita
E: Että pääsisin yo-kirjoituksista läpi

Jos saisitte olla yhden päivän joku eläin, mikä olisitte?

A: Kissa, koska se saa nukkua päivät pitkät ja sille ei huudeta mistään
T: Koira
N: Laiskiainen
E: Kissa, saisin nukkua koko päivän

Tässä vielä muutama kuva nahkiaisista, jotka pidettiin torstaina 31. elokuuta.

Haastattelu: Leena Malinen 16B
Kuvat: Noora Komulainen 16A