Kahvilla ykkösen kanssa

Kävin Kaesan kahvilassa lukion ekaluokkalaisen Emmin kanssa. On kivaa, kun Kuhmossakin on jokin paikka, missä voi käydä kavereiden kanssa. Uusi kahvila on kodikas ja viihtyisä, ja sieltä saa maukkaita leivonnaisia ja suolaisia herkkuja. Ainut miinuspuoli on, että kahvila on vain viiteen asti auki, joten jos koulu loppuu puoli neljältä, on sinne suorastaan juostava.
 

Kahvila on erittäin kivasti sisustettu. Sisustamiseen on käytetty kaikkia pieniä yksityiskohtia, esimerkkinä lampunvarjostimena toimivat sankot! Nerokasta! Itse ainakin viihdyn Kaesan kahvilassa  hyvässä seurassa ja nauttien hyvistä herkuista.

Kahvilan yhteydessä on myös Kaesan kotileipomo, eli tuotteet ovat aina tuoreita.

Kaesassa on myynnissä kaikenlaista söpöä: luomutuotteita, koristeita ja niin edelleen. Niitä on helppo antaa lahjaksi tai viedä tuliaisiksi ystäville ja sukulaisille!

Kaesassa on aina hieman hankaluuksia, itsellä ainakin, valita mitä haluaa. Tarjolla on niin monenlaista hyvää. Iso plussa kahvilassa on, että siellä hinnat ovat kivan kohtuullisia, ja näin opiskelijabudjetillakin kakkuihin "tuhlaaminen" ei ole niin kamalaa. Tosin - eihän kakkuihin voi tuhlata huonosti.

Emmi otti lopulta appelsiinijuustokakkua ja itse otin vähän perinteisemmän porkkanakakun ja karamellilaten. Nam. Ja hyvää oli. Ainiin.. oli meillä Jonikin mukana, ja poika söi unelmakääretorttua, joka oli kans kuulemma hyvää. Täydet pisteet siis Kaesalle!

Tuomio: Kaesan kahvila on erinomainen paikka esimerkiksi hyppytunnin viettoon!

Kahvittelun lomassa minulle oli annettu tehtävä haastatella Emmiä. Emmi on siis yksi meidän lukion uusista pikku ykkösistä. Hän tuli tänne Kuhmon lukioon jopa Sotkamosta asti.

Emmi ei luvannut laittaa omaa kuvaansa isommin näkyville, mutta ainakin te, jotka kouluamme käytte, varmaankin tiedätte, kenestä on kyse.

~Haastettelu

1. Miksi Kuhmon lukioon?

- Halusin lukioon ja nimenomaan musiikkilukioon. En ollut vielä valmis lähtemään toiselle puolelle Suomea enkä halunnut Kajaaniin. Minulle oltiin myös suositeltu Kuhmon lukiota.

2. Millaista on nyt asua Kuhmossa?

-Tuntuu ihan hyvältä ja on ollut mukavaa. Olen sopeutunut hyvin tähän kaupunkilaiselämään!

3. Mitä tykkäät lukion käynnistä?

- Olen kyllä tykännyt

4. Entä erityisesti Kuhmon lukiosta?

- Täällä on mukava henki ja ihmiset on mukavia! Tuntuu, että lukio-opiskelu sopii hyvin.

5. Mitkä ovat lempiaineitasi?

- No se musiikki tietenkin. Ja sitten psykologia ja tanssikurssit.

6. Ensimmäinen koeviikko on ohi. Miltä nyt tuntuu?

- Huh.. stressasin tosi paljon sitä.

7. Miksi suosittelisit muille Kuhmon lukiota? - Vai suosittelisitko?

- Kyllä suosittelen! Tämä on mukava paikka ja on kivasti myös taidepuolta valittavana. Täällä saa myös hyvin muokattua opiskelun itselle sopivaksi.

- Roosa

Alumniteksti: Miksi opiskelen venäjän kieltä?

Jens Hattuniemi, Kuhmon yhteislukion ylioppilas vuodelta 2007, opiskelee venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Hän on saanut Leo ja Anna-Liisa Virran säätiöltä avustuksen opiskeluun liittyvää kieliharjoittelua varten ja kertoo blogimme lukijoille harjoittelusta näin:



Monesti kuulee kysyttävän, että voiko Venäjää ymmärtää. Vielä useammin me suomalaiset mietimme, että mitä venäläiset meistä ajattelevat. Voin vastata hyvällä omalla tunnolla, että suurin osa venäläisistä ei tiedä Suomesta yhtään mitään tai jos tietävät, niin he rakastavat meitä. Ainoastaan Venäjällä on kaupan kassajonossa vanhempi herrasmies ylpeänä esittänyt, että hän osaa sanoa ”Joulupukki” suomeksi, kun venäjäksi vastaava hahmo on ”Дед Мороз”.

Tämä tapahtui viime kesänä Tverissä, jossa olin kieliharjoittelussa kaksi kuukautta. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja kieliharjoittelua suositellaan hyvin paljon meille, jotka opiskelemme venäjää vieraana kielenä emmekä ole kaksikielisiä.

Tver sijaitsee Pietarin ja Moskovan välissä, lähempänä Moskovaa. Venäläisittäin se on pienehkö maakuntakaupunki, jossa asuu 404 000 asukasta eli se on kuitenkin lähes Helsingin kokoinen. Kaupungin keskusta on kooltaan verrattavissa esimerkiksi Ouluun tai Joensuuhun tai jopa Kajaaniin.



Kieliharjoittelussa opetusta oli kahden luennon verran, noin kolme tuntia arkipäivän aikana. Se voi tuntua vähältä, mutta opetus on venäjäksi ja luentojen aiheet käsittelivät muun muassa Venäjän yhteiskuntaa ja venäläistä kirjallisuutta, unohtamatta sanastoa ja kielioppia. Meidän täytyi tehdä suullisia esitelmiä usein ja tunneilla keskusteltiin paljon venäjäksi. Juuri tämä oli parasta kieliharjoittelussa. Oman kokemukseni perusteella suurinta osaa aloittelijoista jännittää käyttää venäjän kieltä, jos luulee, ettei osaa sitä tarpeeksi hyvin. Luentojen keskustelut lisäsivät itseluottamusta suunnattomasti unohtamatta keskusteluita kaupoissa, ravintoloissa, kaduilla tai Volgan rannalla kalastavan viiksekkään Boriksen kanssa.

Venäjä on Kuhmon naapuri ja ainakin itse suhtauduin nuorempana Venäjään itsestäänselvyytenä. He ovat Kuhmossa läsnä ja näkyvät katukuvassa. Suurimmalla osalla kuhmolaisista on kosketus Kostamukseen ja ehkä Pietariinkin. Venäjän kielen opiskelu ja kieliharjoittelu ulkomailla avaa kuitenkin toisenlaisen maailman, jota ei voi saavuttaa lukemalla iltapäivälehtien yksipuolisia uutisia Venäjästä. Venäjän kieli on haastava, mutta juuri sen takia se on niin mielenkiintoinen aina virallisesta kieliopista nuorisoslangiin. Opiskelemalla sitä ymmärrät rakkaasta naapuristamme enemmän kuin 99 prosenttia suomalaisista.

Jens Hattuniemi

Abihaastattelu

Lukion kolmosilla, tai tuttavallisemmin abeilla, on normaalin koulunkäynnin lisäksi nyt ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen. Haastattelin kahta abia, Millaa ja Elizaa, jotka saivat kertoa ajatuksiaan ja valmistautumisestaan ylioppilaskokeisiin.

1. Millaista lukio-opiskelu on ollut edellisinä vuosina?

Milla: Minun osalta se on ollut helpompaa kuin mitä odotin, verrattuna siihen mitä lukio-opiskelusta sanotaan. Mielestäni lukiossa pärjää, jos jaksaa opiskella.
Eliza: Opiskeleminen on ollut vaikeampaa kuin yläasteella oli. Onneksi lukion ilmapiiri on kuitenkin hyvä, joten lukioon on ollut aina kiva tulla.

2. Miten opiskelu kolmannella vuodella eroaa toisista vuosista?

Milla: Nyt on henkisesti raskaampaa, koska pitää lukea enemmän YO-kokeiden takia.
Eliza: Itse koulunkäynti on rennompaa ja helpompaa. YO-kokeet stressaavat ja lisäävät työtä, koska pitää lukea.

3. Mitä kirjoitat nyt syksyllä?

Milla: Terveystiedon
Eliza: Historian

4. Miten olet valmistautunut YO-kirjoituksiin?

Milla: Olen lukenut oppikirjoja ja muistiinpanoja. Opettajalta voi saada materiaaleja, jos haluaa ja tietysti netissä on erilaisia abitreenejä.
Eliza: Samaa oon minäki tehnyt ja sitten esimerkiksi historiaa olen opiskellut katsomalla dokumentteja. Kielien kirjoittamiseen voi valmistautua myös katsomalla TV-sarjoja.

5. Mitä tavoitteita sinulla on YO-kirjoituksissa?

Milla: Pyrin saamaan mahdollisimman hyvän, mihin pystyn.
Eliza: Eri tavoitteita eri aineissa, mutta teen parhaani.

6. Miten stressiä voi helpottaa?

Milla: Pitää muistaa tehdä muutakin kuin lukea. Yrittää ylläpitää normaalia elämää, vaikka tapaamalla kavereita. Helpottaa, jos ei koko ajan mieti vain kirjoituksia.
Eliza: Lukusuunnitelma on hyvä tehdä, että ei sitten käy niin, että on kiire ja koko ajan nenä kirjassa. Itse olen irroittautunut lukemisesta lenkkeilemällä ja tapaamalla kavereita.

Välillä on hyvä hieman hassutella, jotta opiskelu ja elämä ei käy liian synkäksi! :)

7. Neuvoja muille opiskelijoille?

Milla: Pyri siihen, mihin omasta mielestäsi pystyt. Älä rankaise itseäsi, jos epäonnistut.
Eliza: Suhtaudu lukio-opiskeluun vakavasti, mutta muista ottaa myös rennosti. Muista palauttaa esseet ja muut sellaiset ajoissa, niin ei tarvitse niistä turhaan stressata.

Juttu: Christina Piirainen

Nahkiaiset 2015

Taas ovat nahkiaiset takana päin ja ainakin kuulemani perusteella uhreillakin (=ykkösilläkin) oli hauskaa!

Voisin kertoa, millaista oli järjestää nahkiaisia ja miltä nahkiaiset näyttivät järjestäjän näkökulmasta.

Meillä nahkiaissuunnitteluporukalla suunnittelun aloittaminen taisi mennä hieman täpärälle, mutta saimme kuin saimmekin suunnitelmat kuntoon ajoissa, ja keskiviikon ja torstain vietimme tuomalla suunnitelmat paperilta käytäntöön. Nahkiaispäivänä, siis torstaina, ensimmäiset aloittivat salin koristelun jo yhdeltä ja puolet porukasta tuli neljältä järjestelemään asiat loppuun, jolloin ensimmäinen ryhmä pääsi levähtämään ennen varsinaisen tapahtuman alkua torilla klo 18.



Saavuimme torille ottamaan ykköset vastaan jo hyvissä ajoin ja ehdimme tehdä toisillemme sotamaalauksetkin. Puimme itsemme kruunuin, hatuin ja serpentiinein.

Pikku hiljaa ykkösiäkin alkoi ilmestyä paikalle ja he saivat ylleen jätesäkit ja vaipat sekä punaiset viirut poskiinsa. Kun kaikki olivat saapuneet ja puettu, käskimme heidät riviin ja aloitimme varsinaisen nahkiaisohjelman. Lukiossahan tarvitaan hyvää peruskuntoa, joten ykköset saivat tehdä aluksi punnerruksia, hyppiä X-hyppyjä sekä kyykätä. Tietysti kakkoset jakelivat virkistäviä vesisuihkuja, jottei kenellekään tulisi liian kuuma.

Sitten ykköset saivat palvoa kakkosia sekä lausua nahkiaisvalan. Juhlavan valan jälkeen tanssittiin vielä letkajenkkaa. Tai ainakin yritettiin.

Letkajenkan jälkeen ykköset jaettiin pareihin ja heidän jalkansa teipattiin yhteen. Heille jaettiin kakkosten kehittelemän laulun sanat, jota laulettiin Tuiki, tuiki tähtösen sävelellä. Sitten ykköset järjestettiin parijonoon ja lähdimme etenemään kohti lukiota samalla kun ykköset saivat laulaa laulua.

Välillä pysähdyimme tanssimaan vanhaa kunnon Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat. Saavuimme lukiolle, ja ykköset otettiin sisälle suorittamaan tehtäviä neljän hengen ryhmissä.

Tehtäviin kuului mm.:
-5 sentin kolikon etsiminen ammeesta, jossa oli vaikka mitä
-portaiden konttaaminen ja esteradan ylittäminen vaipat silmillä
-jauhokuorrutuksen saaminen naamalle

Kun kaikki ryhmät olivat suorittaneet tehtävät mallikkaasti, pääsimme saliin saliohjelman pariin, mutta jääköön se osallistujien muistoihin! ;)

Haastattelin vielä kahta ykköstä heidän mietteistään nahkiaisista.

Hanna, 15B: "Ennen nahkiaisia mua jännitti ja vähän pelottikin. Torilla oli aluksi vähän epätietoinen olo, ettei ihan tiennyt mitä pitäisi tehdä, mutta sitten osallistuin kuitenkin kaikkeen. Varsinkin lukiolle kävelystä jäi mieleen, kun pysähdeltiin välillä. Mä pääsin aika nopeesti sisälle (tekemään tehtäviä), niin ei tarvinnu oottaa kauheesti. Sisältä jäi erityisesti mieleen se kauhee mönjä. Nahkiaisten jälkeen väsytti ja olisi harmittanut, jos en olisi osallistunut. Mulla oli tosi kivaa! Kakkosille suuri kiitos, kun järjestitte!"

Emmi, 15B: "Muakin jännitti ennen nahkiaisia, ku ei oikein tienny, mitä oottaa. Torilla oli just vähä tollanen epätietoisuus, mutta sitte kyllä osallistuin kaikkeen. Mieleen jäi selvästi, kun Krista (kakkonen) karjui siihen megafoniin. Kakkoset muutenki oli aika kivoja. Mä olin samassa ryhmässä Hannan kanssa (sisällä suorittamassa tehtäviä), niin ei paljoa kerinny jännittää, mutta vähän kuitenki jännitti, kun ei tiennyt, mitä tulee eteen. Nahkiaisten jälkeen väsytti ja nauratti. Ainakin sai hauskoja muistoja! Eli kannattaa osallistua! Kiitos kakkosille järjestämisestä!"

Juttu: Christina Piirainen

Uusi opettaja: Pekka

Musiikinopettajamme Risto on tämän lukuvuoden vuorotteluvapaalla ja hänen tilallaan opettajana on Pekka Mikkola. Tässä hänen vastauksiaan perinteisiin haastattelukysymyksiimme:

Nimi, ikä ja opettamasi aine/aineet?
- Pekka Mikkola, 28, musiikki (myös musiikkilinja)

Miksi valitsit juuri ko. aineet?
- Elämäni on perustunut aina enemmän tai vähemmän musiikille ja se on se "mun juttu". Opettaminen on myös kiehtonut pitkään!

Mistä olet kotoisin?
- Sotkamosta

Miksi tulit Kuhmon yhteislukioon ja mitä mieltä olet lukiostamme?
- Sain tietää vuoden sijaisuus-"pestistä" ja innostuin asiasta välittömästi. Yksi asia johti toiseen ja nyt olen täällä. Kuhmon yhteislukio on aivan huippupaikka! Siitä suurin kiitos kuuluu oppilaille ja hlökunnalle!

Mikä sana kuvailee sinua parhaiten?
-Tango-mies

Mikä on helpointa työssäsi? Entä vaikeinta?
- Jaa, vaikea sanoa, ei se niin helppoa ole mitenkään päin ... Haastavinta vois olla opin perille vienti ja oppilaiden mielenkiinnon säilyttäminen musiikkia kohtaan.

Oletko koskaan lintsannut oppitunnilta?
- Abivuonna tuli vähän lintsailtua (ja yliopistossa joskus), mutta en ole mikään mestari siinä.

Montako kertaa olet ollut jälki-istunnossa?
- Yläasteella yhden kerran. Heitin lumipallon välitunnilla ja opettaja näki, joten nakki napsahti.

Paljonko keskiarvosi oli koulussa?
- Keskiarvo oli lukiosta päästessä muistaakseni jotain 8.7-8.9 luokkaa.

Mitä harrastat?
- Harrastan frisbeegolfia ja rullaluisteluhiihtoa

Mikä on suurin paheesi?
- No en osaa kyllä sanoa... Joskus oon jääny hieman koukkuun Candy Crush -peliin.

Jos voisit olla joku julkkis yhden päivän ajan, kuka olisit ja miksi?
- Quentin Tarantino. Kova sana elokuvapuolella ja ois mukava tutustua elokuvaelämään hänen roolissaan.

Mikä on viimeksi katsomasi elokuva ja mitä tykkäsit?
- Joku kauhuelokuva, jota en nyt muista nimeltä... Hyvä oli! Kauhuleffat on kova juttu mulle.

Paras tv-ohjelma?
- Paras tv-ohjelma on "poliisit".

Mitä mieltä olet Sotkamosta?
- Sotkamo on mukava ja viihtyisä paikka, sieltähän olen kotoisin. Sotkamoa voi kuvata myös yhdellä sanalla: "Pesäpallo". Itsekin olen syntynyt räpylä toisessa ja maila toisessa kädessä.

Entä mitä mieltä olet Facebookista?
- Facebook on edelleenkin mun mielestä some:n yks parhaista välineistä.

Tiedätkö Kuhmon pilisringin reitin?
- En

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
- Musiikinopettajana. Oishan se mukava olla vaikka täällä Kuhmossa opettamassa!

Kerro yksi vitsi!
- Miten ukosta saa nopeasti akan. Lisää E-kirjaimen eteen... hehheh.

Terveisiä?
- Terveisiä kaikille, olkaa kiltisti!

Toivotamme Pekan tervetulleeksi joukkoomme!

Vesopäivä ja abittikokeilu

Lauantaina 16.5. opettajat viettivät veso-päivää, jonka pääaiheena oli valmistautuminen sähköistä yo-koetta varten.

Harjoittelimme ensin laatimaan kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Tällä hetkellä sillä on mahdollista tehdä kolmenlaisia tehtäviä: esseitä, monivalintatehtäviä ja aukkomonivalintoja. Kurssikokeen laatiminen on helppoa, mutta hieman enemmän tietokonetaitoja tarvitaan, mikäli kokeeseen aikoo laittaa kuuntelutehtäviä tai kuvia/matemaattisia kaavoja. Näitä ei voi laittaa suoraan, vaan editorin kautta. Äänitiedostot tulee myös muokata tiettyyn muotoon, mikä vie aikaa.

Kun olimme laatineet harjoituskokeet, kytkimme tietokoneet luokan sisäiseen verkkoon kaapeleilla ja kokeilimme koneiden käynnistämistä usb-tikuilta. Suurin osa koneista oli laitettu käynnistymään automaattisesti suoraan tikulta, mutta osan kanssa oli ongelmia. Kun näpyttelimme aikamme F9-näppäintä, myös ne koneet saatiin käynnistymään oikein. Yksi koneista oli siis palvelinkone (kuvassa) ja loput opiskelijoiden koneita.

Saimme kokeiltua muutamaa laatimaamme koetta onnistuneesti ja päätimme harjoittelun tyytyväisenä. Seuraavana oli vuorossa kokeilu opiskelijoiden kanssa maantieteen kokeessa parhaillaan menossa olevan koeviikon ensimmäisenä päivänä.

Näin Heli kertoo kokeen sujumisesta:

Ensimmäinen virallinen Abitti-koejärjestelmän testaus meni hyvin – niin hyvin, että ajattelin pitää muitakin tämän koeviikon kokeita sähköisesti tuolla järjestelmällä. Itse koe sujui täysin teknisittä ongelmitta, vaikka Tommin ja Sannan numero odotteli jo valmiina minun puhelimen näytöllä, jos hätä tulee :)

Koekaniineina olivat siis GE1-kurssilaiset ja 11 opiskelijan ryhmä. Tommi oli asentanut 8 konetta, eli suurin osa pääsi heti tekemään sähköistä koetta. Kun nämä kahdeksan opiskelijaa olivat kokeen tehneet, he sammuttivat järjestelmän kokonaan, jolloin loput pääsivät tekemään sähköisen kokeen. Muut siis tekivät sillä aikaa perinteistä paperikoetta, pitihän minulla olla varasuunnitelma, jos vastaukset katoavat jonnekin bittiavaruuteen…

Kaikki vastaukset löytyivät palvelinkoneelta ja sain tallennettua ne onnellisesti koneelle, yhtä onnellisesti tarkistin ne samana iltana. Tarkistaminen Abitilla oli itse asiassa mielestäni sujuvaa, koska teksteissä oli se kommentointiosuus. Suurin osa opiskelijoista oli laittanut sähköpostiosoitteensa, jonne arvioidut vastaukset sitten saapuvat.

Kyselin opiskelijoiden kommentit aiheesta: kaikkien mielestä koejärjestelmä oli helppokäyttöinen. Tehtävätyypit (eli monivalinnat ja pienesseet) olivat oppilaiden mielestä sujuvia. Puolet oli sitä mieltä, että sähköiseen kokeeseen oli helpompi vastata kuin paperiselle. Perusteluina esitettiin, että koneella on helpompi kirjoittaa pitempiä vastauksia ja käsialaa ei tarvitse miettiä koneella kirjoittaessa. Muutama vastasi, että ei ole merkitystä, kirjoittaako käsin vai koneella. Osa oli sitä mieltä, että käsin kirjoittaminen on helpompaa, koska esseen pituutta ei hahmota koneella kirjoittaessa. Kysyin myös sitä, oliko mukavampi tehdä koe sähköisesti kuin käsin paperille. Tässä vastauksia:

- mukavaa vaihtelua tehdä koneella
- ei merkitystä/samanlaista
- joo/sähköinen parempi

Valmistautuminen sähköistä yo-koetta varten on siis hyvällä mallilla ja syksyllä jatkamme 2.10.2015 valtakunnallisella harjoituskokeella. Keväällä 2016 on vuorossa valtakunnallinen kenraaliharjoitus (6.4.).

Teksti ja kuvat: Sanna ja Heli

Virkistäytymispäivä

Perjantaina 8.5. vietimme koko päivän kestävän virkistäytymispäivän. Osalla porukasta päivä alkoi elokuvateatterilla, jossa ohjelmassa oli (opiskelijoiden toiveesta) muumielokuva.
 

 

Osa opiskelijoista puolestaan osallistui Kiteen lukion järjestämään steelpan-työpajaan, jossa opeteltiin soittamaan näitä kuvassa näkyviä hieman eksoottisempia lyömäsoittimia. Täytyy todeta, että koulumme opiskelijat olivat todella nopeita oppimaan ja he ehtivätkin harjoitella peräti neljä kappaletta hyvin lyhyessä ajassa! Jokaisella oli toki oma "tutori", joka opetti soittamisen kädestä pitäen. Samoin koko työpajaa johtanut opettaja oli hyvin mukava ja pätevä.

Steelpan-työpajan, konsertin ja lounaan jälkeen oli ohjelmassa Nuorisopalvelu Balanssin järjestämä luento stressinhallinnasta. Aihe oli varmasti ajankohtainen sekä opiskelijoille että opettajille.

 Luennon jälkeen oli keskusteluja ja harjoituksia stressiin ja rentoutumiseen liittyen.

Sillä aikaa kun osa porukasta oli rentoutumassa, toiset olivat pikatreffeillä! Ajatuksena oli, että kaikki pääsisivät jutustelemaan hetkeksi kaikkien kanssa, joten opiskelijat istuivat pareittain ja kyselivät toisiltaan ennalta kirjoitettuja kysymyksiä, jonka jälkeen vaihdettiin pareja. Musiikkiluokan täytti iloinen puheensorina ja nauru, joten tämä oli ilmeisen hauska harjoitus!

Iltapäivällä paistettiin myös makkaraa ja nautittiin pillimehua. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tällainen virkistäytymispäivä on välillä todellakin tarpeen ja tämän voimalla jaksamme toivottavasti vielä lukuvuoden viimeiset päivät ja kokeet kunnialla. Sitten odottaakin kesäloma!

Teksti ja kuvat Sanna