Alumni Outi Ohtosen mietteitä

Esittelemme blogissamme lukiomme entisiä opiskelijoita ja heidän elämäänsä/opiskeluaan lukion jälkeen. Nyt vuorossa on Outi Ohtonen, joka antaa nykyisille lukiolaisille paljon hyödyllisiä vinkkejä. Outi kertoo seuraavaa:

Kirjoitin ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta keväällä 2006. Olen ollut aina kiinnostunut monista, erilaisistakin asioista, eikä minulla ollut vielä abivuonnakaan selkeää ajatusta siitä, mitä haluaisin opiskella tai tehdä tulevaisuudessa työkseni. Kuitenkin jo peruskoulussa erityisesti kansainväliset asiat ja toiminta olivat kiinnostaneet minua, ja suosikkioppiaineisiini kuuluivat muun muassa kielet, maantieto ja uskonto.

Opiskelin lukiossa kaikkia tarjolla olleita vieraita kieliä – pitkän oppimäärän englantia ja saksaa, keskipitkän ruotsia sekä lyhyen ranskaa ja venäjää. Toisen lukiovuoden keväällä vietin muutaman viikon Pohjola-Nordenin stipendiaattina Ahvenanmaalla sekä Ruotsissa ja kesällä Lions Clubin nuorisovaihdossa Saksassa. Molemmat matkat olivat mukavia kokemuksia, jotka myötävaikuttivat mielenkiinnonkohteitteni vahvistumiseen. Vieraat kulttuurit kiinnostivat minua, ja viihdyin monikansallisessa toimintaympäristössä.

Kiinnostuksenkohteeni ja ainevalintani johtivat siihen, että minusta tuntui lukion jälkeen luonnolliselta hakea opiskelemaan kieliä. Halusin kokeilla yliopisto-opintoja ja ajattelin, että kielitaidon kartuttaminen ei menisi hukkaan, vaikka myöhemmin vaihtaisin alaa. Sain opiskelupaikan muutamasta eri yliopistosta ja oppiaineesta, joista valitsin venäjän kielen ja kirjallisuuden Helsingin yliopistossa. Olin opiskellut kieltä vain kaksi vuotta ja halusin oppia sitä lisää. Venäjä kiehtoi minua yhteiskuntana ja kulttuurina, ja tiedostin itänaapurin ja sen kielen osaamisen merkityksen Suomelle. Vaikka pidin valintaani aluksi väliaikaisena, nyt reilu kuusi vuotta myöhemmin takanani on viides työrupeama Venäjällä ja "virallistamista" vaille valmis filosofian maisterin tutkinto.    

Kaiken kaikkiaan olen viettänyt Venäjällä opiskeluajastani vähän yli vuoden. Keväällä 2007 suoritin pääaineen opintoihin kuuluvan pakollisen kieliharjoittelun Pietarin ja kesällä 2009 vapaaehtoisen Tverin valtiollisessa yliopistossa. Kieliharjoittelujen lisäksi olen työskennellyt useaan otteeseen Suomen Moskovan-suurlähetystön kansalaispalveluyksikössä. Kansalaispalveluyksikkö palvelee passi- ja viisumiasiakkaita, ja yksikön kausiapulaisena toimenkuvaani on kuulunut muun muassa erilaisia asiakaspalvelutehtäviä vastaanotossa ja puhelimitse. Suurlähetystö Moskovassa on Suomen ulkomaan edustustoista suurimpia, ja työni kautta olen päässyt seuraamaan myös talon muiden yksiköiden toimintaa, joka on isossa ja merkittävässä edustustossa monipuolista.          

Moskovanjoen rantaa lähetystön läheltä

Työt Moskovassa ja sivuaineopintoni veivät minut kesällä 2011 Varsovaan, missä työskentelin Suomen Varsovan-suurlähetystön korkeakouluharjoittelijana. On tavallista, että venäjän kielen opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan myös muita slaavilaisia kieliä. Slaavilaiset kielet muistuttavat toisiaan siinä määrin, että yhden pohjalta on verrattain helppo oppia toista. Tällä perusteella ensimmäiseksi kandidaatin tutkintoni sivuaineeksi valikoitui länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien oppiaine, jonka linjavaihtoehdoista valitsin puolan kielen ja kulttuurin. Puola kuuluu länsislaavilaisiin kieliin eikä ole kaikkein läheisintä sukua itäslaavilaiselle venäjälle, mutta kielten rakenteessa ja sanastossa on paljon samankaltaisuuksia.  Puolalla on noin 40 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, ja tuolloin tuoreehko EU:n jäsenvaltio kiinnosti minua ennen muuta historialtaan ja kulttuurielämältään rikkaana maana.

Varsovan kulttuuri- ja tiedepalatsi

Opintojen edetessä ehdin jo miettiä, tarvitsisinkohan puolaa koskaan mihinkään, mutta loppujen lopuksi sain kielitaidon kautta mieluisan harjoittelupaikan ja arvokasta työkokemusta. Lähetystöharjoittelijana pääsin hyödyntämään paitsi puolan osaamista myös yhdistämään sitä monipuolisesti muihin sivuaineisiini, yleiseen valtio-oppiin sekä alue- ja kulttuurintutkimukseen, jota olen opiskellut Venäjä ja Itä-Eurooppa suuntautumisena. Harjoittelu Varsovassa kokosi kivasti koko tutkintoni, ja siitä tuli osa maisterivaiheen työelämäopintojani.

Korkeakouluharjoittelijana päätehtäväni oli puolalaisen median seuranta. Osallistuin Puolan sisä- ja ulkopolitiikasta sekä EU-asioista raportointiin. Kirjoitin mediakatsauksia ja taustamuistioita ja edustin Suomea erilaisissa kokouksissa ja konferensseissa. Moskovaan verrattuna muutaman virkamiehen suurlähetystö Varsovassa on pieni, ja satuin harjoitteluun ajankohtana, jolloin Puolassa tapahtui paljon ja maa oli monestakin näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen. Kaikki tämä teki harjoittelustani mielekkään. 

Pietarissa Gribojedovin kanavalla.

Ulkoasianhallinnossa työskenteleminen on kartuttanut paitsi oman alan työkokemusta myös mahdollistanut opintojeni kohdealueiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin tutustumisen sekä kielitaidon käyttämisen ja kehittämisen autenttisessa ympäristössä. Ulkosuomalaisten puitteet ovat poikkeukselliset ja työyhteisöt tiiviitä. Itselleni ulkomailla työskentelyn suurimpia rikkauksia ovatkin ehdottomasti olleet tapaamani mielenkiintoiset ihmiset ja ihmissuhteet, joita olen heidän kanssaan solminut.

Vaikka ulkomaille lähteminen tai siellä oleminen ei ole aina helppoa, suosittelen hakeutumaan opiskelijavaihtoon tai ulkomaanharjoitteluun opintojen aikana. Vieraassa yhteiskunnassa eläminen rikastuttaa ajattelua ja on mahdollisuus kielitaidon hankkimiseen tai kehittämiseen varsin tehokkaalla tavalla. Kieliä ei todellakaan tarvitse opiskella päätoimisesti tai osata täydellisesti, jotta niistä voisi olla konkreettista hyötyä myös työelämässä. Mikäli minulta kysyttäisiin, kehottaisin kielistä ja niiden opiskelusta (missä tahansa muodossa tai laajuudessa) kiinnostuneita panostamaan suomalaisesta näkökulmasta eksoottisten ja puhujamäärältään suurien kielten kuten kiinan tai venäjän opintoihin. Niiden lisäksi muiden maailman puhutuimpien ja niin ikään YK:n virallisten kielten − englannin, ranskan, espanjan tai arabian − hyvä taito ja toisen kotimaisen osaaminen on varmasti hyödyksi ja keino erottua työmarkkinoilla monella alalla.

Juhannuksena Tverin Karjalassa

Vieraista kielistä ja niiden osaamisen merkityksestä puhuttaessa on syytä muistaa, että kansainvälistyminen ja globalisaatio eivät ole vähentäneet äidinkielen osaamisen merkitystä. Itse pidän äidinkielen taitoa yhtenä merkittävimmistä kaikista peruskoulussa ja lukiossa hankkimistani. Sitä tarvitaan jo opinnoissa, ja äidinkielen osaamista arvostavat myös työnantajat.

Monia työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja ei opi tunneilla tai voi osoittaa koulutodistuksin. Minulle erityistä iloa ja hyötyä onkin ollut etenkin luottamustehtävistä, joissa toimin jo peruskoulu- ja lukiovuosinani. Osin niiden ansiosta pääsin mukaan myös yliopiston tutortoimintaan, mikä taas edesauttoi sitä, että tulin myöhemmin valituksi venäjän oppiaineen ja nykykielten laitoksen hallinnollisiin tehtäviin. Harrastus- ja järjestötoiminta sekä luottamustoimet ovat kaikki meriittejä, jotka voivat olla avuksi myös työnhaussa.    

Valmistun kuluvan kuun lopussa. Tällä hetkellä haluaisin asua ja työskennellä Suomessa, mutta on hyvin mahdollista, että päädyn vielä tulevaisuudessa töihin ulkomaille. Ulkoministeriön lisäksi työtehtävät muualla valtionhallinnossa kiinnostavat. Olen myös haaveillut opintojen jatkamisesta. Haluaisin jossain vaiheessa monipuolistaa osaamistani jollain "yleisemmällä", mikä voisi olla esimerkiksi oikeustieteellisiä opintoja. Aika näyttää, miten käy − unelmia saa ja pitää aina olla!

Uskon, että opintoja ja ammattia koskevissa valinnoissa kannattaa seurata eniten sitä, mikä tuntuu kiinnostavalta. Mielenkiinto tekee tyytyväiseksi ja sen avulla jaksaa myös pyrkiä eteenpäin. Mielestäni elämässä ei ylipäätään kannata liikaa laskelmoida, vaikka opiskelupaikkaa ja oppiaineita valitessa on luonnollisesti tärkeää ottaa selvää, millaisiin tehtäviin tutkinnolla voi työllistyä ja onko mahdollisella aineyhdistelmällä kysyntää työmarkkinoilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että valinnat ovat harvoin pysyvästi toisensa poissulkevia ja tuskin mitkään opinnot menevät koskaan täysin hukkaan, vaikka huomaisi päätyneensä väärältä tuntuvalle alalle. Työelämässäkin yllättävien asioiden ja tehtävien välille voi löytyä yhteyksiä, ja vaikuttaa siltä, että harva omasta (ja voisin olettaa, että myöskään harva nykyisten lukiolaisten) ikäluokasta sijoittuu valmistuttuaan loppuelämäksi yhteen tehtävään tai edes yhden alan tehtäviin.

Toivon kaikille Kuhmon lukiolaisille onnea ja menestystä opintoihin ja erityisesti abeille tsemppiä opiskelupaikan valintaan ja hakemiseen. Liekö aika kullannut muistot, mutta ainakin minä muistelen lukiovuosia suhteellisen huolettomana aikana, jona oli mahdollista opiskella eri aineita monipuolisesti eikä kaikkia valintoja ollut tarvetta ottaa yhtä vakavasti kuin myöhemmin. Nauttikaa lukioajasta, kun sitä vielä on!

Outi Ohtonen

Alla muutama linkki, joista voi lukea lisää venäjän kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa ja kokemuksistani kieli- ja korkeakouluharjoitteluissa.

http://www.helsinki.fi/venaja/

http://www.helsinki.fi/humanistilehti/arkisto/lehti12/tver.htm

http://www.finland.pl/public/default.aspx?contentid=226507&nodeid=40900&contentlan=1&culture=fi-FI

Wanhojen tanssit, valmistautuminen osa 2

Kolmannen jakson alussa aloitettiin Wanhojen tanssien harjoittelu Tuupalan koululla. Kaikille löytyi parit ja tanssijoina on monen ikäluokan oppilaita. Melkein kaikki kakkoset osallistuvat tansseihin ja pareja onkin hieman yli 20. Lisäksi Wanhojen tiimoilta on kaikenlaisia muitakin järjestelyitä tehtävänä, joista vastuussa ovat oppilaat. Näihin sisältyy esim. tanssijoiden vierailu kouluilla ja muissa paikoissa.

Tanssia harjoitellaan samaan aikaan kuin muitakin kursseja samassa palkissa ja myöhemmin on tulossa lisäharjoituksia. Kuitenkin kurssi on hauska ja erilainen kuin normaalit oppiaineet, eli suht helposti saa kurssinkin. Ja tietenkin opitut tanssit saa esittää sitten hienosti Kuhmo-talolla. Opettajanamme toimii Maija Palsio.

Maija näyttää mallia Helin kanssa

Tanssiminen on ollut todella hauskaa ja mielenkiintoista, harjoituksetkin ovat sujuneet hyvin. Ja vaikka joittekin tanssien harjoittelussa alku olisi ollut kankea, näyttää kaikilla oppilailla kuitenkin tanssi sujuvan. Tansseja kertaillaan ja hiotaan monta kertaa ennen itse esitystä, joten ei tarvitse panikoida etteikö niitä oppisi. On kaikki ne ennenkin oppinut. 

Oman tanssin suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suunnittelua ja opettelua jatketaan edelleen. Oppilaat siis itse tekevät oman tanssin koreografian, joten tanssissa on tilaa omaperäisyydelle. Harjoittelu tapahtuu osittain kurssiaikataulun ulkopuolella. Tanssista onkin tulossa mahtava!

Itse Wanhojen tanssit pidetään 15.2.2013 illalla. Lisäksi oppilaille järjestetään erillinen päivänäytös. Tansseista lisää infoa lähempänä tapahtumaa.

Tässä vielä muutamia kuvia viime vuoden tansseista.

Punainen oli suosittu mekon väri.

Wanhat 2012

Lukion Facebook-sivulla on muutamia videoita aiempien vuosien tansseista. Tästä linkistä voi esim. katsella viimevuotisen tanssin nimeltään Cicapo

Abien urakka loppusuoralla

Suurimmalla osalla abeista lukiokurssit ovat jo kokonaan tai aivan muutamaa kurssia vaille koossa. Lukion kurssien minimimäärähän on 75, joka tulee suoritetuksi, mikäli jokaisessa jaksossa on keskimäärin 6 kurssia. Monet ovat kuitenkin urakoineet kahden ensimmäisen vuoden aikana niin paljon, että abivuoden lukujärjestys voi jossakin jaksossa olla hyvinkin helppo, esimerkiksi vain kolme kurssia. Toki joukkoon mahtuu myös niitä, jolla on vielä *hieman* kirittävää myös lukulomalla, jotta kurssit olisivat suoritettuna ennen lopullista deadlinea, eli toukokuun alkua.

Monella abilla lukujärjestys näyttää tältä (3 kurssia, tiistai vapaa).

Ryhmänohjaajan ominaisuudessa pääsee keskustelemaan opiskelijoiden kanssa jokaisessa jaksossa henkilökohtaisesti 5-15 minuutin ajan. Tässä kolmannessa jaksossa näitä tapaamisia on viimeisen kerran, sillä lukulomalla tapaamisia ei järjestetä. Ryhmänohjaaja kuitenkin seuraa jokaisen opiskelijan opintojen ja kirjoitusten etenemistä myös 4. jakson aikana ja lakittaa oman ryhmänsä ylioppilaat lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä. Lakkien ojentaminen on aina ryhmänohjaajan vuoden kohokohta! :)

Martti ojensi lakit kevään 2012 ylioppilaille.

Viimeisissä ohjaustuokioissa kyselin hieman abien kokonaistunnelmia lukion suhteen, ja tässä joitain kommentteja:

"Aika on mennyt tosi nopeasti. Olen ollut tyytyväinen"
"Tulee ikävä kavereita, jotka haajaantuvat ympäri Suomea, kun lukio loppuu."
"Lukiossa saa kolme vuotta aikaa miettiä, jos ei tiedä mihin haluaa mennä opiskelemaan. Saa laajan yleissivistyksen."
"Olen viihtynyt hyvin lukiossa."
"Lukiossa kannattaa valmistautua lukemaan läksyjä." 
"Lukio on ollut tähän mennessä elämäni parasta aikaa! On ollut paljon hauskoja tapahtumia, kavereita eikä juuri koskaan tylsää."
"Lukio on mukavampi kuin peruskoulu! On vapaampaa ja yhteisöllistä."
"Alussa lukiossa oli vähän raskasta, mutta kun pääsi systeemiin mukaan, opiskelu muuttui paljon helpommaksi."
"Kyllä lukio kannattaa käydä, sillä se avaa paljon mahdollisuuksia tulevaisuutta varten."
"Lukiossa on ollut mukavaa, on ollut kavereita. Lukioon opiskelemaan tulemisen pitää tosin olla vapaaehtoista eikä pelkkää pakkopullaa."
"On hyvä kun lukio on ollut lähellä ja ihan positiivinen kuva on jäänyt. Ei ole stressannut liikaa!"

Kohta abien urakka on kuitenkin siis ohi ja penkkarit odottavat.

Viime vuoden penkkaritunnelmia: pulpetin poltto ja opettajien saapuminen.

Penkkariohjelmaa salissa.

Penkkariajelulle lähdössä joukko iloisia abeja.

Ja penkkareiden jälkeen ohjelmassa on lukuloma, kirjoitukset ja ylioppilasjuhla.

"Julistan teidät ylioppilaiksi. Painakaa sen merkiksi ylioppilaslakki päähänne!"

Ylioppilasjuhlan jälkeen "the world is your oyster". :)

Tekstin kirjoitti 10A:n ryhmänohjaaja.

MuTa ja muuta mukavaa

Blogi on ollut muutaman viikon joulutauolla, mutta postauksia alkaa nyt kevätlukukauden käynnistyttyä tulla normaaliin tahtiin. Vuoden 2013 ensimmäisessä postauksessa on hyvä käsitellä joitakin tulevien viiden kuukauden tapahtumia.

Heti tässä tammikuussa (13.1-17.1) saamme Comenius-projektin puitteissa vieraita Puolasta. Vieraaksi tulee englannin opettaja ja muutamia opiskelijoita.

Helmikuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset, on penkkarit ja Wanhojen Tanssit. Yksi viikko kuluu siis kokonaan poikkeavan ohjelman parissa, sillä esimerkiksi penkkaripäivänä varsinaista opetusta ei ole laisinkaan (hauskanpitoa sitäkin enemmän). Penkkariohjelman suunnittelu on luultavasti ollut jo pidemmän aikaa työn alla.

Kuva viime vuoden Wanhojen Tansseista (taitavasti kuvatut varjot!).

Maaliskuun alussa ohjelmassa on mahdollisesti talvivirkistäytymistapahtuma ja loman jälkeen kirjoitukset jatkuvat parin viikon ajan.

Tämän lukuvuoden yksi kohokohdista lienee musiikki-tanssiprojekti, joka kulkee toistaiseksi työnimellä MuTa. Projektissa yhdistyvät siis musiikki ja tanssi, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan tavallinen musikaali. MuTa-projektin esityspäivä on keskiviikko 17.4.2013 ja se esitetään Kuhmo-talolla. Päivänäytös on perusopetukselle ja mahdollisesti kutsuvieraille, iltapäivällä on näytös lukion omalle väelle ja kutsuvieraille ja illalla on kaikille avoin näytös klo 19.00.

Kevätlukukauden aikana Comenius-projektin osallistujia lähtee myös käymään toistamiseen Saksassa ja eräkurssilaiset seikkailevat jossain erämaassa (?) kurssin toista osioita suorittamassa.

Lukukauden päättää luonnollisesti ylioppilasjuhla Kuhmo-talolla.

Monenlaisia tapahtumia on siis tiedossa eikä tässä suinkaan ollut kaikki, mitä lukiolla tämän kevään aikana tapahtuu. Sen voi kuitenkin todeta, että ainakaan kuolettavan tylsää ei tule olemaan! :)

PS. Kannattaa seurata blogia ja Facebook-sivua, niin pysyy kärryillä eri tapahtumista.

Tanssia, tanssia...

Tanssilla on usein ollut näkyvä rooli lukiomme eri juhlissa. Näin oli myös tämän syksyn yhdistetyssä itsenäisyyspäivä- ja yo-juhlassa.

Vaikka Kuhmo onkin pienehkö paikkakunta, tanssinopetus on laadukasta ja tanssitarjonnasta löytyy kaikkea mahdollista satubaletista hip hopin kautta tanhuun. Varsinkin nykytanssi on suosittu harrastus lukiolaisten keskuudessa.

Tässä muutamia kuvia parin-kolmen viime vuoden ajalta.

kevään yo-juhla

 

Lukion 55-vuotisjuhla

Tanssin ilta muutama vuosi sitten Kuhmo-talolla

yo-juhla

Wanhat 2012

Wanhat 2012

Filippiiniläisen Cristinan työharjoittelu

Koulullamme vieraili 20.11. Filippiineiltä Suomeen tullut Cristina Ohtonen. Hän tuli myös meidän ykkösten englannintunnille kertomaan kotimaastaan ja sen historiasta kulttuureineen ja nykyisine erikoisuuksineen. Mielestäni sitä oli mielenkiintoista seurata, vaikka sanasto olikin vähän haastavaa.

Christina on valmistunut tietotekniikan insinööriksi Manillan yliopistosta. Manilla on Filippiinien pääkaupunki, joka sijaitsee Filippiinien suurimmalla saarella, Luzonilla. Hänestä olemme onnekkaita, kun saamme ilmaista ja laadukasta opetusta pienissä ryhmissä sekä ilmaisen kouluruoan. Filippiineillä koulutus on perustasolla ilmaista, mutta kouluruoka täytyy ostaa tai sitten tuoda itse kotoa. Lisäksi ryhmäkoot ovat todella isot. Hänestä lukiomme vaikutti todella mukavalta koululta.

Koska alue on laaja ja koostuu saarista, on Filippiineillä hyvät kulkuyhteydet niin maa-, meri- kuin vesiteitsekin. Yli 7000 saarta kuuluu Filippiineihin, mutta asutusta ei ole läheskään kaikilla. Lentokenttiä on pitkälti toistasataa, ja niistä osa liikennöi ulkomaille. Ulkomaista perintöä näkyy myös katukuvassa niin puheessa, ruoissa kuin uskonnossakin, koska Filippiinit on ollut Espanjan roomalaiskatolisuuden alla vuoteen 1898 asti ja sen jälkeen USA:n omistuksessa vuoteen 1947.

Christinan perheeseen Filippiineillä kuuluu vanhempien lisäksi kaksi siskoa, jotka asuvat tällä hetkellä Dubaissa. Vanhemmat asuvat Manilan liepeillä. Vapaa-ajallaan hän lukee paljon kirjoja, katsoo elokuvia, taittelee origameja ja juttelee netin kautta vanhemmilleen. Vapaa-ajallaan hän on myös jonkin verran tekemisissä muiden Suomeen muuttaneiden ihmisten kanssa, mutta tällä hetkellä Kuhmossa asuu hänen lisäkseen vain yksi filippiiniläinen perheineen.

35-vuotias Christina on tullut Kuhmoon yli vuosi sitten, kun hänen aviomiehensä sai täältä töitä. Hän on pitänyt Kuhmosta kovasti. Hiljaisuus on ollut hänelle Kuhmossa henkilökohtaisesti lempiasiansa, koska hän on asunut koko ikänsä keskellä meteliä valtiossa, jossa asuu noin 95 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi pääkaupungista on tullut suuri asutuskeskus, joten ero Kuhmoon on huimaava. Luonto täällä on hänestä hyvin kaunista ja erilaista verrattuna Filippiineihin. Sauna on tullut myös tutuksi, ja se muistuttaa häntä Filippiinien lämpimänkosteasta ilmastosta.Suomen omaa erikoisuutta salmiakkia hän ei ole vielä koskaan oppinut syömään, mutta ruoasta hän pääasiassa on pitänyt.

-Kaisa

Hyppytunneilla tapahtuu

Lukio ei ole aina yhtä opiskelua oppitunnista toiseen, vaan eri jaksot ja eri päivät ovat hyvin vaihtelevia lukujärjestyksiltään.

Useamman opiskelijan lukujärjestyksestä voi löytyä tyhjiä palkkeja, jolloin ei ole oppituntia, vaan vapaata aikaa, jonka voi käyttää hyvin hyödyksi vaikkapa tekemällä päivän aikana tulleita kotitehtäviä tai sitten vain yksinkertaisesti rentoutumalla. Mitä olisi lukio-opiskelu ilman hyppytunteja? - Ajoittain ehkä väsyttävää ja rasittavaa, ei siitä tulisi mitään. Onneksi siis on hyppytunteja!

Hyppytunnit auttavat selviytymään raskaista koulupäivistä. On tärkeää rentoutua ja tehdä opiskelun ohella jotain, mikä saa unohtamaan vähäksi aikaa arjen kiireet. Koulupäivän aikana hyppytunnit ovat vastaus tähän. Läksyjen tekeminen hyppytunnilla keventää mukavasti loppupäivää eikä tarvitse käyttää niin paljoa aikaa opiskeluun koulupäivän jälkeen. Hypyllä voi kuitenkin tehdä myös paljon muuta kuin läksyjä.

Meidän lukiosta löytyy jokaiselle ajanvietettä hyppytunneille. Aulassa voit sohvalta käsin katsella televisiosta tulevia ohjelmia, lueskella lehtiä tai sitten vaikkapa päivittää facebookkia aulan koneilla. Koulustamme löytyy urheilusta ja liikunnasta pitäville ihmisille pöytäfutis, ilmakiekko sekä pingispöytä. Lisäksi liikuntasalista löytyy muut urheiluvälineet, joita voi halutessaan käyttää.

Puuttuuko kuvasta jotain? :)

Ilmakiekkoakin voi pelata lukiossamme.

Sekä pöytäfutista.

Luettavaakin löytyy.

Musiikin ystäviäkään ei ole unohdettu. Musiikkia harrastavat opiskelijat voivat käydä soittelemassa bändiluokassa ja tästä on tullut suosittu tapa käyttää hyppytunnit hyödyksi syventymällä soittomaan mielimusiikkiaan.

Hyppytunnit voi jammailla menemään.

Hyppytunnit siis kannattaa käyttää hyödyksi mieleisellään tavalla. Niin helpotat opiskeluasi ja selviytymistäsi lukiosta.