Homberg |
Koulu rakennuksena näytti ulkoa katsoen ihan Tylypahkalta. Siellä oli yli tuhat opiskelijaa ja me suomalaiset eksyimmekin usein mutkaisiin käytäviin ja portaikkoihin, joita muuten tosiaankin riitti! Saksalaisilla oli myös erikoinen fiksaatio oviin: Niitä nimittäin oli tarpeettomissa paikoissa ja liika. Se ärsytti meidän naispuolista opettajaamme paljon. Ihmettelimme kovasti saksalaisten tapaa tuoda kakkua pääaineidensa tunnille, kukin vuorotellen. Mekin saimme maistiaisia. Nam! Oli myös yleistä, että oppilaat kävivät hakemassa kahvia kahvilasta kesken tunnin. Kahvilasta sai herkkuja, joita pystyi ostamaan jos nälkä sattui yllättämään kesken koulupäivän, sillä Saksassa ei tarjoilla ilmaista kouluruokaa.
Musiikinopettaja K. Kochin tyylinäyte |
Oppilaat kutsuivat opettajiaan tittelillä ja sukunimellä ja meidän etunimimenetelmämme kuulosti heistä erikoiselta. Koulun vieressä sijaitsi ihana italialainen jäätelöbaari, josta sai toinen toistaan upeampia jäätelöannoksia mm. spagettijäätelöä!
Me kaikki viihdyimme isäntäperheissämme mainiosti. Heidän aamiaistapansa vain vähän hämmensivät. He nimittäin laittoivat leivän päälle (joka oli suurilta osin vain sämpylää) Nutellaa ja muuta imelää kuten marmeladeja. Saksan tiet olivat hyvin kapeita, mutkaisia ja mäkisiä, mutta se ei nuoria (tai vanhoja!) kuskeja haitannut. He kirjaimellisesti ajoivat mutkat suoriksi! Saara oli peurakolarissa, mutta se on kuulemma sielläpäin ihan normaalia.
Saksalaista perusmaisemaa |
Luonto oli kaunista: Kylät olivat muutaman kilometkin päässä toisistaan ja melkein joka kylällä oli oma linna. Me vierailimme Hombergin linnassa, joka oli valtavan mäen päällä. Sinne oli erittäin vaivalloista kivuta, mutta näkymä monienkymmenien kilometrien päähän oli hyvä vaivan palkka.
Voitte käydä katsomassa lisää kuvia meidän matkasta lukion FB-sivulta. Matkamme oli ihana ja kaikkien mielestä erittäin onnistunut!
PS. Keväällä ilmestyvään Korpirojektiin tulee laajempi matkakertomus.
aivan upeita kuvia ja mukavasti kirjoitettu juttu! :)
VastaaPoista