Nahkiaiset ovat nyt ohi ja me ykköset voidaan huokaista helpotuksesta, eihän se niin paha ollut, vai mitä? Itse asiassa, minulla ainakin oli todella hauskaa ! Antaa Kaisan kuitenkin aluksi kertoa, millaista oli järjestellä nahkiaisia, niin ehkä pääsen sitten kertomaan millaista se oli meidän ykkösten kantilta!
 |
| Huomatkaa lavalla verhon takaa kurkisteleva hahmo :) |
Sovimme nahkiaistoimikunnan kanssa tapaavamme puoli neljältä. Kävin kotona syömässä ja löysinkin kasan ihmisiä jo työn touhussa. Pääsin heti mukaan järjestelemään asioita ja valmistelemaan salia, vessoja sekä yläkerran käytävää. Tässä muovipussioimme hienoa catwalkkia ja kulkureittiä ulos, etteivät tahmatassuiset ja -jalkaiset pikkuiset ystävämme sotkisi aivan täydellisesti kyseistä huonetta. Myönnettäköön, että meinasi aikaisesta kellonajasta huolimatta tulla hieman kiire. Asialle omistautumisesta kertoo myös se määrä kotoa tuotua tavaraa, ruokaa, valmiita/valmistamattomia "herkkuannoksia", kuluneita tunteja/hetkiä/palavereja/mitä ikinä ja *******käyrän kohoilu aina silloin tällöin.
^ Saliohjelman oli tarkoitus alkaa noin kyseisen kellonajan jälkeen, mutta luulen, ettemme ihan täydellisesti pysyneet aikataulussa. Emme onneksi myöhästyneet niin paljoa, että katsomossa istuvat abit ja kakkoset olisivat kyllästyneet odotteluun ja lähteneet... Abeja varsinkin oli paikalla tosi hyvin. :)
Kiire lähinnä syntyi siinä, että olimme luvanneet ykkösille tulla hakemaan heitä edellisen koulunsa Tuupalan pihalta kuuden aikoihin. Ensimmäiset ilmestyisivät paikalle jo parikymmentä minuuttia ennen sitä, joten ajoissaolo oli tärkeää. Onneksi väkeä pystyi jakamaan porukoihin. Ylläolevassa kuvassa näkyy hyvin "kyykytysvälineet" joita meillä oli; megafoneja, vesipyssyjä (joiden edustus Aleksin kokoon nähden tässä kuvassa on vähintäänkin valtaisa!) sekä aimo joukko ihmisiä jotka paloivat halusta nähdä uutta ikäluokkaa suojavarusteissa ja nöyrtymässä siihen, että olemme vain yksinkertaisesti parempia kuin he c:< No ei sentään, mutta melkein ainakin.. Lisäksi olimme valmistelleet pikkuisia varten rauhoittavan ylistysvirren, jolla musiikkilinjaisen lukion uudet kasvatit saivat osoittaa oppineensa jotakin sekä uskonnon- että musiikintunneilla. Kappalehan kuului Kuule isä taivaan- virren sävelellä.
Minä olen pieni ykkönen
heikompi kuin hieno kakkonen
nyt ne täällä mulle nauraa vaan
kouluun olen tullut taas
uuteen kouluun parempaan
Nyt Riikka, ole hyvä ja jatka niin minä pääsen jatkamaan elämääni hyppytuntiani tavallista öllöämistäni koulunkäyntiäni normaaliin tapaan. :)
Aluksi meidät puettiin jätesäkkeihin...
... ja vaippoihin sekä kumihanskoihin! Hymy ei siltikään hyytynyt, vaikka jätesäkit ja vaipat olivat harvinaisen hiostavia kun aurinko paistoi lämpimästi!
Noh, tämähän olikin vasta alkua! Kun kaikille meille ykkösille oltiin saatu ''suojavarustus'' päälle, niin pääsi ohjelma vasta alkamaan!
Jalot kakkoset halusivat pitää huolta meidän kunnostamme, joten pääsimme hyppimään sekä X-hyppyjä ja kyykkyhyppyjä! Lisäksi pääsimme kumartamaan kakkosia aina maahan asti.
Kakkoset halusivat myös kehittää musiikillisialahjojamme ja koordinaatiokykyämme, joten samalla kun urheilimme, saimme laulaa laulua, jonka kakkoset olivat meille väsänneet (sanat kerrottu jo postauksen alkupuolella).
Onneksi kakkoset huomasivat ahdinkomme, joka aiheutui kuumasta ilmasta ja hiostavista jätesäkeistä ja saimme jokaine oman osamme virkistävästä vedestä, jota sai päällensä joko vesipyssystä, pullosta tai suoraan ämpäristä!
Kun kakkoset olivat tyytyväisiä suoritukseemme, pääsimme etenemään nahkiaisohjelmassa! Meidät teipattiin kauniiseen letkaan siten, että kädet ristittiin edessä olevan mahan päälle ja kakkoset kävivät ystävällisesti teippaamassa (tai vaikeampien tapauksien kohdalla laittamassa nippusiteillä) meidät kiinni toisiimme ja sitten pääsimme jatkamaan matkaa!
Lukiota kohti kävelimme tottakai metsän halki, sillä ystävälliset kakkoset halusivat suojella meitä liikenteen vaaroilta! Samalla saimme edelleen laulaa meitä varta vasten tehtyä laulua!
Lukiolla meitä odotti niinkin iloinen yllätys kuin vesi-ilmapallot! Rankan kävelymatkan jälkeen oli ihanaa saada viileää vettä päällensä, olihan siinä kerennyt tulla jo sen verran hiki! Onneksi kaikki pallot eivät räjähtäneet meidän päällemme, vaan muutama kakkonenkin taisi saada palloista oman osansa ;) !
 |
| Saliohjelma jääköön salaisuudeksi :) |
Lukiolla meidän päämääränämme oli sali, mutta päästäksemme sinne meidän täytyi...
... kaivaa kolme kolikkoa koiranruokaseoksesta
... kontata esterata vaipat silmillä
... pelata keksinsyönti peliä, jossa oli aivan mahtavat palkinnot!
... saada ensin vettä naamalle ja sitten jauhoja päälle!
Salissa meidät päästettiin tanssimaan meille varatulle alueelle, joka oli sitten höystetty sinapilla! Ah meidän kaikkien ykkösten unelma onkin ollut päästä tanssimaan sinappiin! Kun kaikki olivat päässeet saliin, pääsimme aloittamaan saliohjelman, mutta se pysyköön meidän oppilaitten muistoissa!
Hahaa, hymy ei hyytynyt edes nahkiaisten lopulla! Kiitti kakkoset, mulla ainakin oli hauskaa! :)
Rakkaudella Riikka
(Nahkiaistoimikunnan puolesta Kaisa)
PS. FB-sivulla runsaasti kuvia nahkiaisista (saa käydä tykkäämässä)! Ja blogipostausten kommentointi on sallittua! (t. SJ)
Rakkaudella Riikka
(Nahkiaistoimikunnan puolesta Kaisa)
PS. FB-sivulla runsaasti kuvia nahkiaisista (saa käydä tykkäämässä)! Ja blogipostausten kommentointi on sallittua! (t. SJ)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti