Opintomatkalla

Maanantai-aamuna 18.4.  klo 7.15 Kuhmon yhteislukion pihalla bussi, sisältäen väsyneitä kakkosia ja pari opettajaa, valmistautui lähtöön. Kolmen päivän mittainen opintomatka Kuopioon, Jyväskylään ja Helsinkiin oli aluillaan.

Pääasiassa maanantai oli matkustuspäivä parine pysähdyksineen. Matkan ensimmäinen yliopistoesittely tapahtui Itä-Suomen yliopistolla (UEF), Kuopiossa. Vuorossa oli yleisesittely ja eri tiedekuntien esittely. Entinen lukiomme opiskelija, viime kevään ylioppilas Heidi Malinen oli esittelemässä meille sovelletun fysiikan opintoja.

Yliopistolla nautitun lounaan jälkeen matka jatkui kohti Jyväskylää. Paikan päällä saimme yleisesittelyn Jyväskylän yliopistosta ja oppiaineista. Pari,kolme opiskelijaa kävi tutustumassa musiikkipuolen opintomahdollisuuksiin. Tämän jälkeen ajelimme bussilla Helsinkiin ja saavuimme perille kahdeksan aikoihin.

Kuvassa etualalle Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät

Koitti tiistai, opintomatkamme toinen päivä. Aamulla kävelimme Helsingin Musiikkitalolle tutustumaan kyseiseen rakennukseen. Ehkä hienoin sali oli kuvassakin näkyvä viinitarhamainen konserttisali, jossa yleisö ympäröi orkesteria joka puolelta. Esittelijä kertoi paljon monipuolista tietoa esimerkiksi salin arkkitehtuurista, joka on suunniteltu erityisesti orkesterimusiikille.

Musiikkitalon esittelyn jälkeen vierailimme Suomen Pankin Rahamuseossa. Rahamuseon esittelijä puhua papatti kuin paraskin rynnäkkökivääri: tietoa tuli lyhyessä ajassa enemmän kuin ehti ottaa vastaan. Selvisimme kuitenkin ja kaipa sieltä jotain jäi myös mieleen. Varsinaisen esittelyn jälkeen saimme kuulla luennon Rahoitukriiseistä ja Suomen taloudesta. Puhuja oli nimeltään Juha Kilponen ja hän oli kotoisin täältä Kuhmosta.

Rahamuseon jälkeen kävelimme lounaalle Helsingin yliopistolle, ja on pakko kyllä todeta, että ruoka oli todella hyvää ja vaihtoehtojakin oli monia. Lounaan jälkeen järjestäydyimme jälleen ja matka jatkui Aalto-yliopiston esittelyyn. Sielläkin oli luvassa yleisesittely ja kiertokävely ympäri kampusta. Kaikkien näiden esittelyiden jälkeen koitti ehkä matkan odotetuin hetki: vapaa iltapäivä ja ilta Helsingissä. Luvassa oli siis shoppailua ja muuta vain olemista.

Ateneumissa

Keskiviikko, matkamme kolmas ja viimeinen päivä. Aamulla kävimme Helsingin yliopiston yleisesittelyssä ja siellä kerrottiin myös Pohjois-Pohjalaisesta osakunnasta. Jälleen söimme lounaan yliopistolla ja sen jälkeen osa porukasta vieraili Ateneumissa ja toinen osa Kiasmassa. Taidekierros siis matkan lopuksi. Tämän jälkeen bussi suuntasi takaisin kohti Kuhmoa ja kotia.

Opintomatka on hyvin hyödyllinen tapa tutustua ja saada ensi käden tietoa eri yliopistoista. Jos matkalta ei löydykään se unelmien jatko-opiskelupaikka, niin ainakin voi saada käsityksen siitä, mitä ei halua. Matka toimii osaltaan myös hieman ryhmäyttämiskeinona koko ikäluokalle ja sieltä saakin useita muistoja. Matka jää varmasti mieleen lukioajalta ja siellä on myös mukavaa.

Teksti: Christina Piirainen
Kuvat: Päivi Kähkönen

CelLOVE-musikaali

Kuhmon yhteislukiossa alettiin suunnitella uutta musikaalia jo viime kesänä. Tarinan luominen lähti liikkeelle, kun musiikinopettajamme Pekka antoi MyDance-tanssikoulun opettajalle Maijalle listan suomalaisista tunnetuista biiseistä, joista Maija sitten valitsi mieluisensa. Syksyllä sitten ryhmä lukiolaisia alkoi suunnitella biisien pohjalta tarinaa tälle musikaalille. Tarinan runko syntyi loppuen lopuksi aika nopeasti, mutta tarina eli ja muuttui jonkin verran matkan aikana.

Pari viikkoa sitten esitetty musikaali CelLOVE kertoi nuoresta pojasta, Tuomaksesta, joka voitti Soitix -nimisen kilpailun ja lähti maailmalle soittamaan selloa. Tuomaksella alkoi heti voiton jälkeen keikkaputket ja häntä ohjasi manageri Leppänen. Erään keikan jälkeen Tuomas tapasi bäkkärillä erään tytön, Alinan ja pian pari huomasi, että heidän välillä on pientä kipinää. Kuitenkin seurustelun ja soittamisen yhteensovittaminen oli hyvin haastavaa Tuomakselle ja Alinasta alkoi tuntua, että hän oli ulkopuolinen ja yksinäinen. Tilanne lopulta kärjistyi siihen, että Alina vaati Tuomasta valitsemaan hänen ja sellonsoiton välillä. Tuomas päätti lopulta luopua sellosta Alinan vuoksi. Pian Alina kuitenkin huomasi, kuinka onneton Tuomas oli ilman selloa ja soittamista. Tarina huipentui onnelliseen loppuun, kun Alina päätti hankkia sellon takaisin Tuomakselle.

Osan tansseista esitti tarinan luonut ryhmä lukiolaisia ja osan MyDance -tanssikoulun oppilaat. MyDancelta oli mukana kaksi tanssiryhmää, yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten ryhmät. Yhteensä esityksessä oli 12 kappaletta, joissa kaikissa oli mukana jotakin liikettä, jotka kaikki oli tarkasti suunniteltu.

Lisäksi esityksessä oli mukana muusikoita, jotka soittivat kaikki musikaalin biisit. Mielestäni oli todella hienoa saada näytellä ja tanssia livemusiikin tahtiin, koska sitä pääsee aika harvoin tekemään.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä mukana oli joukko näyttelijöitä. Näyttelijät oli tärkeä osa esitystä, koska ilman vuorosanoja olisi esityksen juoni ollut varmaan monelle aika epäselvä.

Kaiken kaikkiaan musikaalin toteuttamisen tarvittiin monen henkilön energiaa ja tahtoa saada tämä aikaan. Musikaalin harjoitukset vei todella paljon vapaa-aikaa ja välillä tuntui, ettei elämään mahdu muutakuin se musikaali. Parhaillaan harjoituksia oli viikolla joka päivä ja viikonloppuna oli lisäksi monen tunnin yhteisharjoitukset.

Itselle ja varmaan monille muillekin esiintyjälle jäi loppujen lopuksi positiivinen mieli esityksestä, vaikka se olikin kovan työn ja jopa tuskan takana.

Teksti Roosa M, kuvat Sanna

Vuosi tutorina

Lukio-opiskelun aloittaminen on aina uutta ja jännittävää, tipahtavathan uudet ykköset yläasteen vanhimmista lukion nuorimmiksi. Myös itse opiskelu voi tuntua aluksi hankalalta eikä sopeutuminenkaan välttämättä suju kuin ruusuilla tanssien. Onneksi lukiolla toimii meitä tutor-opiskelijoita.

Mikä ihme sitten on tutor? Tutor-opiskelija on lukion toisen vuosikurssin opiskelija, jonka tehtävänä on ohjata ja avustaa uusia opiskelijoita sekä tukea ja auttaa heitä opinnoissaan. Tutorit ovat itse hakeneet tehtäväänsä, joten he ovat valmiita auttamaan ongelmatilanteissa, eikä avun pyytämistä siksi kannata pelätä. Mutta millaista sitten on olla tutor-opiskelija? Ja mitä me käytännössä teemme? Tämän postauksen idea on vastata juurikin näihin kysymyksiin.

Kuten sanottu, tutorit valitaan halukkaiden ykkösten (siis tulevien kakkosten) keskuudesta ja valinnan jälkeen saamme hieman koulutusta tulevaa tehtäväämme varten. Samalla suunnittelemme jo tulevan vuoden toimintaa ohjaavan opettajan kanssa.

Syksyn ensimmäisen koulupäivän iltapäivänä pääsimme tositoimiin ja esittelemään koulua uusille ykkösille ja ryhmäyttämään heitä sekä luomaan hyvää yhteishenkeä. Tämähän onnistui käytännössä erilaisilla peleillä ja leikeillä sekä mehulla ja pullilla! Mukana toiminnassa oli myös Kuhmon seurakunta.

Seuraavana tehtävänä syyskuussa oli nahkiaisten järjestämisen päävastuu. Myös muut kakkoset saivat halutessaan osallistua järjestämiseen. Meillä olikin oikein mukava ja hyvä porukka kasassa. Ainakin tutoreiden kesken olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Järjestämistämme nahkiaisista voi lukea tarkemmin täältä.

Tutorit eivät huolehdi vain jo lukion valinneiden opiskelijoiden eli ykkösten perehdyttämisestä, vaan tehtäviimme kuuluu myös motivoida ja ohjata peruskoulun 9. luokkalaisia lukio-opiskelun pariin. Tarvitseehan lukiomme tulevaisuudessakin opiskelijoita! Näiden potentiaalisten tulevien opiskelijoiden kanssa saimme toimia kolmeen kertaan: ennen joulua kävimme Kuhmon yläasteella esittelemässä lukiotamme tietovisan avulla ja toisen kerran, tammikuussa, yläastelaiset vierailivat lukiolla. Kolmannella kerralla kävimme taas vierailulla yläasteella, tällä kertaa opastamassa ainevalintakorttien täyttämisessä. Osa tutoreista esitteli lukiotamme myös muille vierailijoille.

Takaisin lukiomaailmaan. Tutoreiden moniin tehtäviin kuuluu myös koulun juhla- ja teemapäivien järjestäminen yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa. Joulun alla osallistuimme glögijuhlan järjestämiseen omalla pienellä ohjelmallamme. Ohjelmassa siis oli jouluinen tietovisa. Myös huhtikuussa järjestetyssä simajuhlassa meillä tutoreilla oli sormemme pelissä, jälleen tietovisan muodossa. Nyt visa vain oli vappu-aiheinen.

Glögijuhla

Tässä oli aika kattava katsaus siitä, millaisia tehtäviä meillä tutor-opiskelijoilla on ollut lukuvuoden aikana. Entä millaisia mietteitä tällainen toiminta herättää meissä ja mitä siitä jää käteen? Tässä joidenkin tutoreiden ajatuksia meidän toimintakaudeltamme 2015-2016.

Laura, 14A, 15B-ryhmän tutor: "Kivaahan tää oli ja varsinki meidän (tutor)porukka oli tosi hyvä, ku yhteistyö pelasi ja saatiin kaikki annetut tehtävät tehtyä. Lisäks oli kiva, kun tehtäviä oli erilaisia ja kaikilla oli mahdollisuus olla mukana niin paljon kun vaan halusi. Tutorina toimiminen oli siis positiivinen kokemus ja tehtäviä oli just sopivasti. Hyötynä on, että oppii toimimaan ryhmässä ja vetämään isompiakin ryhmiä. Myös se, että saa kurssimerkinnän, on hyvä juttu!"

Elisa, 14B, 15B-ryhmän tutor: "Tutor-toiminta tuo mukavaa vaihtelua kouluhommiin, se on rentoa ja nahkiaisten suunnittelu niin hyvällä porukalla kuin meillä oli sujui loistavasti. Hyötynä toiminnasta oli ryhmässä työskentely ja siinä mukana oleminen sekä tietty helppo ja ilmanen kurssi."

Sami, 14B, 15A-ryhmän tutor: "Tästä on tosi helppoo saada kurssi, kun riittää, että teet muutaman pikkujutun kouluvuoden mittaan. Ja olihan se ihan kivaakin. Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa auttaa pikku ykkösiä tutustumaan lukiomaailmaan."

Elli, 14B, 15A-ryhmän tutor: "Tutorina olo oli kaiken kaikkiaan mukavaa, eikä yhtään vaikeaa. Minusta mukavaa oli ysien tutustuttaminen lukioon ja kurssivalinnoissa auttaminen. Vaikeinta/stressaavinta oli nahkiaisten järjestäminen, muuten oli kyllä helppoa hommaa."

Kuten lausunnoista huomaa, tutorointi on oikeasti kivaa ja hyödyllistä hommaa. Tutustuu uusiin ja paremmin jo tuttuihin ihmisiin ja saa toimia ihan huippuruhmässä! Lisäksi saa hyvää kokemusta ja mukavia muistoja lukioajasta. Kaiken päällä on tietenkin se kurssimerkintä. Voimme suositella lämpimästi tutor-tehtäviin lähtemistä, kun mahdollisuus tulee.

Viimeisenä tehtävänä me, kohta jo ex-tutorit, saamme jututtaa uusia, tulevia tutoreita ja tsempata heitä tämän suuren tehtävän edessä sekä kannustaa heitä olemaan yhtä mahtavia kuin me olimme. Ainahan he voivat yrittää... ;)

Teksti Christina (tutor), kuvat mediaryhmäläiset

Kuhmon yhteislukio brändinä

Kainuun pienestä kaupungista Kuhmosta metsien ja korpimaisemien keskeltä löytyy pieni mutta todella hyvä lukio. Kuhmon yhteislukio ja lukio ylipäätään on erinomainen opiskeluvaihtoehto peruskoulunsa päättävälle nuorelle. Mielestäni Kuhmon yhteislukiota pitäisi brändätä kainuulaisten ja varsinkin kuhmolaisten nuorten keskuudessa. Mutta miksi?

                         
Kuhmon yhteislukio on opiskelijamäärältään pieni, joten kaikki tuntevat tai ainakin tietävät toisensa nimeltä. Lukiossamme on mielestäni hyvä yhteishenki ja sitä voisi käyttää yhtenä mainoskeinona. Lukion yhteishenki on tärkeää, ja se myös voi parantaa opiskelun mukavuutta.

                           
Pienen opiskelijamäärän ansiosta opetusryhmät eivät paisu valtavan suureksi. Pienessä opetusryhmässä opetus pystyy olemaan yksilöllisempää, minkä ansiosta opiskelija saa tarvittaessa helposti apua opettajalta. Pienet opetusryhmät ja hyvä opetus ovat kantaneet hedelmää, sillä Kuhmon yhteislukio on saanut Kainuun parhaat tulokset ylioppilaskokeissa muutaman kerran viime vuosien aikana. Myös yksilöllinen ryhmänohjaus sekä kokeiden henkilökohtainen palauttaminen ovat pelkästään hyviä asioita.

                           
Kuhmon yhteislukio tarjoaa opiskeltavia aineita monipuolisesti kielistä aina musiikkiin saakka. Musiikista kiinnostuneelle Kuhmon yhteislukion musiikkilinja on erinomainen opiskeluvaihtoehto. Mielestäni musiikkilinja tulisi säilyttää, joten Kuhmon yhteislukion mainostaminen ja jopa brändääminen musiikkilinjan avulla on tärkeää.

Täytyy myös mainita kaikissa lukioissa järjestettävien tapahtumien, kuten vanhojen tanssien sekä ylioppilasjuhlien järjestämispaikka – Kuhmo-talo. Kuhmo-talon Lentua-sali on todella hieno paikka hienojen ja ikimuistoisten tapahtumien järjestämiselle. Lentua-sali on varmasti koko Suomen hienoin paikka tanssia vanhojen tansseja. Pakko myöntää, etten todellakaan halua tanssia jossain liikuntasalissa musiikin soidessa nauhalta, kun vaihtoehtona on tanssia Lentua-salissa orkesterin soittaessa taustalla.

                          
Mutta miten näistä lukion hyvistä puolista saisi tehtyä brändin kainuulaisten nuorten keskuudessa? Mielestäni oikeastaan ainoa tapa on saada Kuhmon yhteislukiolle näkyvyyttä. Näkyvyyden saaminen onnistuu erilaisten sosiaalisten medioiden kautta tai ihan perinteisesti kiertämällä Kainuun yläkouluja kertomassa Kuhmon yhteislukiosta.

Monet peruskoulunsa päättämässä olevat nuoret haluavat päästä opiskelemaan suurelle paikkakunnalle suureen lukioon. Itsekin olin lähdössä pois Kuhmosta, mutta päätin jäädä, enkä ole katunut sitä yhtään. Uskon, että Kuhmon pieni yhteislukio on parempi vaihtoehto kuin jokin suurempi lukio.

Miko Jalkanen

Sähköiseen yo-kokeeseen valmistautumista

Lukuvuoden aikana olemme valmistautuneet huolellisesti ensi syksynä alkaviin sähköisiin yo-kokeisiin. Tietokoneita, kaapeleita ja lisälaitteita (mm. kuulokkeita) on hankittu lisää, ohjelmistojen käyttöä (Libre Office) on harjoiteltu ja kurssikokeita tehty sekä Abitilla että muilla sähköisillä järjestelmillä.

Abittiharjoittelua ryhmänohjaustuokiossa.

Syksyllä osallistuimme valtakunnalliseen äidinkielen harjoituskokeeseen ja tällä viikolla valtakunnalliseen yo-kenraaliharjoitukseen. Abittiin on tutustuttu ja käyttöä harjoiteltu myös ryhmänohjaustuokioissa. Vaikuttaisi siltä, että voimme odotella syksyä levollisin mielin, sillä mitään suurta ongelmaa ei ole ilmaantunut yhdessäkään tilanteessa.

Ohjeita ennen äikän harjoituskoetta.

Kurssikoe Edmodolla

Ensimmäiset sähköiset yo-kokeet ovat saksassa, filosofiassa ja maantieteessä, joissa kirjoittajamäärä on suhteellisen pieni. Pienen lukion etu on se, että meillä riittää tietokoneita kaikille kirjoittajille; kenenkään ei tarvitse tuoda omaa konetta yo-kokeeseen.

Tärkeitä taitoja sähköistä yo-koetta varten ovat mm. Libre Officen käyttö, selainikkunoiden järjestely siten, että näkee kysymykset ja aineistot yhtä aikaa sekä erikoismerkkien, mm. @-merkin lisääminen. Näitä kannattaisi jokaisen lukiolaisen harjoitella ihan vapaa-ajallakin. :)

Teksti ja kuvat: Sanna