Kuvassa näkyvät vaatteet ovat käytettyinä ostettuja. Poikkeuksena äidin kutomat (Kuhmon vaakunakuvioiset!) villasukat ja uutena ostettu vyö. Muutkin vaatteeni ja tavarat ylipäänsä ovat lähes täysin käytettyinä ostettuja lukioajoiltani saakka. Uutena kaupoista tarttuu mukaan ainoastaan sukat, alusvaatteet, urheiluvaatetus ja pääosaltaan myös kengät. Huonekalut, tietokone, auto, yms. on myös käytettyä - ja maailma pelastuu.
Suosin yliopistokaupunkien kirpputoreja, koska niiden asiakkaat ovat tyylitajuisia opiskelijoita. Yleisenä ajatellaan, että kirppareilta löytyy vain kuolinpesistä jääneitä edestä keltaisia ja takaa ruskeita alusvaatteita. Kai sieltä niitäkin saa, jos tykkää, mutta itse suosin kuvan kaltaisia vaatteita.
Vaatteiden hintoja ja ostopaikkoja en tarkasti muista muuta kuin takin osalta: 5 euroa oululaisesta kirpputorista kolme vuotta sitten. Farkut ja neule ovat luultavasti Lahden Lanttila- kirpputorilta. En tosin muista, että olisin kirpputoreilta ostanut yli 5 euron vaatekappaletta, joten uskoakseni neule, farkut ja takki ovat olleet yhteishinnaltaan alle kympin. Esim. Jyväskylän Ekocenteriltä vaatteita ostetaan kiloittain. Ei siinä paljoa paita maksa.
Käytettynä ostetut vaatteet ei suinkaan ole ainoa peruste mielenterveyteni arvioimiselle: olen myös innostunut muusta minimalismiin, downsizingiin sekä slow-ajatteluun liittyvistö seikoista. Pyrin pitämään elämän suhteellisen minimaalisena. Alastomana tänne synnyttiin eikä paljoa enempää lopulta viedä mennessämme... Alla on (tarkoituksella epäselvä) kuva lähes koko omaisuudestani:
Kuten kuvasta näkee, minulla on ainoastaan lempivaatteita. Mihin tarvisin muita? Toki muutakin omaisuutta löytyy: työkaluja, perheen yhteinen auto, pari metsästysasetta, polkupyörä, suksia jne., joita en makuuhuoneen kaapissa pidä.
Vaatekappaleita ostan vain silloin, kun edellinen kuluu puhki. Puhkikuluneetkin korjaan ompelemalla (kuten kuvan neulekin on korjailtu). Mauno Koivisto parsi sukkiaan presidenttinä ollessaankin, mikä sinun esteesi on? Vaatteiden poisheittämistä ei tapahdu kovin usein: lempipaitani, New Zealand All Blacks-pelipaita, on ostettu 11 vuotta sitten ja sitä voisi edelleen käyttää vaikka auton hinausköytenä. Silloin kun ostan uuden vaatteen, luovun vastaavasta vanhasta, jottei vaatteiden määrä lisäänny. Vien poisheitettävän vaatteen Fidan kirpputorille, mikäli se on tarpeeksi hyvänlaatuinen, toivottomassa kunnossa olevat heitän roskiin.
Harrastuksia tällä hetkellä on lähinnä urheilemisen puolelta pienriistan metsästys ja hyötyliikunta sekä seurakuntatoiminta. Muuhun ei ole aikaa neljän alle kouluikäisen lapsen kanssa. Ei metsäänkään aina tarvi mennä autolla: kävin usein Kantturavaaralla reilun 16km päässä fillarilla ase selässä, kävelin lintujen perässä 6h ja poljin takaisin. Yleisempi metsästysmuoto tuntuu olevan gore-texeissä auton takakonttiin nojailu hirvipassissa, mikä ei minua sytytä. Työmatkat kuljen tätä nykyä juosten. Aikaa kuluu suuntaansa suihkun kera alle 25min, juoksua tulee viikkoa kohti 22-37km riippuen reittivalinnasta. Tuota enempää en viitsi juosta, sillä painan noin 0,09 tonnia ja nivelet ovat kovilla paljosta juoksemisesta. Hiihtäminen ja nyrkkeileminen on mukavaa silloin kun löytyy aikaa.
Lisää häiriintynyttä pohdintaa kulutukseen liittyen löydät yhdeltä opetussivustoltani: näin planeetta pelastuu! Tätä samaa saat kuulla vähintään tarpeeksi oppitunneillani, mikäli aihe liittyy vähänkään kestävään kehitykseen :)
Hyvä Aleksi!
VastaaPoista