ABI-15

Blogi palaa syyslomalta ja postauksia alkaa taas tulla normaaliin tahtiin. Iltojen pimetessä ja syysloman ollessa ohi voi olla nihkeää aloittaa taas opiskelu (ja opettaminen), mutta aina voi piristää itseään esimerkiksi miettimällä, mitä kaikkea kivaa ennen joululomaa on tiedossa:

1. Nenäpäivä
2. Lukioesittelyjä Kuhmossa ja naapuripaikkakunnilla
3. RYLA-kurssin leiriviikonloppu
4. Syksyn ylioppilasjuhla
5. Glögijuhla
6. Vain kahdeksan viikkoa joululomaan! :)

Muistathan seurata meitä Instassa ja Twitterissä, jotka päivittyvät useammin kuin blogi! Ai niin ja tänä lukuvuonna abipaita näyttää tältä!

Teksti ja kuvat Sanna, malli Kaisa

Valokuvausta musiikkistudiossa, osa 1

Lukiollamme on laadukkaat soittimet ja musiikin studiotilat, mutta niistä on harvemmin tullut otettua valokuvia. Päätimme siis musiikkiopettaja Riston kanssa asetella soittimet kerrankin edustavasti ja räpsiä niistä kuvia mm. koulumme Powerpoint-esittelyjä varten. Tarkoituksena oli esitellä kaikki mahdolliset soittimet, mutta kun aloitimme kuvaamisen, huomasimme, että musiikkiluokka olikin varattu. Emme siksi voineetkaan kuvata pianoita tai muita soittimia, joita kyseisessä luokassa olisi ollut. Päätimme siis keskittyä kitaroihin ja bassoihin sekä muihin satunnaisiin "härpäkkeisiin" (lähinna johtoihin), joita musiikkistudiosta löytyi. Tässä kuvaussessiomme saldoa, jatkoa on (ehkä) tulossa joskus myöhemmin:

Maskottinalle

Johtoviidakko

Vaikka ei soittimista mitään muuta ymmärtäisikään, niin jälleen kerran voi todeta, että kitarat ovat kauniita ja taitavaa soittajaa kuuntelee mielellään. :)

PS. Tässä ei siis todellakaan ollut kaikki kitarat tai soittimet/johdot, joita koululta löytyy. Ja jos kitarat kiinnostavat, niin muutamia mielenkiintosia kuvia löytyy myös tästä Ruotsin matkan (kitaramuseo)-postauksesta!

Teksti ja kuvat: Sanna (& Risto V.)

Hieman historiaa: lukion kirjasto

Koska lukiomme viettää tänä lukuvuonna 60-vuotisjuhlia (perustettiin 26.5.1955, oppilaat aloittivat syksyllä), lienee aiheellista kirjoittaa myös blogiin vähän historiaakin liittyviä postauksia. Kanslian arkistoista löytyy todella mielenkiintosta materiaalia, esimerkiksi vuosikertomuksia ja tilastotietoja lukion alkuajoista lähtien. Tässä postauksessa kerrotaan koulun kirjaston historiasta ja nykytilanteesta.

Ennen nykyistä Korpirojektia vuosikertomukset sisälsivät enimmäkseen tekstiä ja tilastoja

Vuosikertomuksista käy ilmi, että lukion kirjastolla on pitkät perinteet. Kahtena ensimmäisenä lukuvuonna ei toki ollut erillistä lukion kirjastoa, mutta ennen lukuvuoden 1957-58 alkua lukio sai kirjaston. Vuosikertomuksessa kerrotaan tarkalleen jopa kirjaston kirjojen määrä, 67 kpl.  

Vuosikertomuksissa julkaistiin jopa ylioppilaiden saamat arvosanat, joita oli 3 vaihtoehtoa: A, C ja L.

Tästä kirjojen määrä lähti kasvamaan, esim. vuonna 59-60 kirjoja oli 155 ja viiden vuoden päästä 775 nidettä. Tätä kirjoittaessa kartuntaluettelossa, johon koululle hankitut kirjat merkataan, on menossa luku 7013. Näin paljon kirjoja ei tietenkään ole hyllyillä varastoituna, vaan huonokuntoisia ja muuten vanhentuneita kirjoja on poistettu muutamia niteitä vuodessa.

Koulun kirjaston kirjat eivät ole missään erillisessä kirjastotilassa, vaan eri oppiaineisiin liittyviä kirjoja löytyy kyseisen aineen luokasta, aulasta (kunhan se saadaan taas käyttöön) ja mm. yläkerran käytävältä. Viime aikoina koululle on tilattu englannin- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota ei ole aiemmin ollut juuri yhtään. Lukiolaisen kielitaidolla autenttisen englanninkielisen romaanin lukeminen ei ole ylivoimaisen vaikea tehtävä (ruotsinkielisessä voi olla enemmän haastetta!).

Näistä pinoista suosituin kirja on tällä hetkellä The Fault in our Stars

Luonnollisesti koululle hankitaan joka vuosi jonkin verran uutta kaunokirjallisuutta äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla hyödynnettäväksi.

Kirjastonhoito on yksi monista ns. resurssitehtävistä, jota eri aineiden opettajat hoitavat. Kirjastoa hoitavan opettajan tehtävänä on mm. päällystää uudet kirjat ja merkitä ne kartuntaluetteloon. Lisäksi hän ylläpitää kirjahyllyjen ja aulan siisteyttä järjestelemällä lehtiä ja kirjoja.

Teksti ja kuvat: Sanna

Twitter ja Instagram!

Internetin alkuaikoina, kun sosiaalisesta mediasta ei ollut vielä juuri tietoakaan, monet perustivat innolla itselleen kotisivuja nettiin. Näin myös Kuhmon yhteislukio, jolla on ollut nettisivu www.kuhmonlukio.fi ainakin yli 10 vuotta (nykyinen, uudistettu sivu noin 5 vuotta). Sosiaalisen median kasvattaessa suosiotaan Kuhmon yhteislukio oli yksi ensimmäisistä suomalaisista lukioista, jotka ottivat käyttöön Facebook-sivut. Samoin blogin perustamisessa ja ylläpidossa olimme eturintamassa.

Nykyään lähes kaikilla lukioilla on ainakin kotisivu, FB-sivu ja monilla lukioilla myös blogi. Nämä eivät kuitenkaan enää riitä, jos aikoo olla kehityksessä mukana. Siksi lukiomme on nyt myös Twitterissä ja Instagramissa! Kaikki nämä tiedotuskanavat eivät aina sisällä samoja uutisia, vaan täydentävät toisiaan. Työnjako on suurinpiirtein seuraavanlainen:



Kotisivu: Koulun virallisin tiedotuskanava. Sisältää kaikki kursseihin ja opintoihin liittyvät tiedot ja ohjeet sekä abin aikataulun, yhteystietoja, lukioon hakemisohjeita jne...päivittyy harvemmin kuin muut sähköiset kanavat (kokonaispäivitys kerran vuodessa, pienempiä päivityksiä n. kerran kuukaudessa).

FB-sivu: Hieman epävirallisempi tiedotuskanava. Sisältää yleensä runsaasti kuvia koulumme eri tapahtumista ja linkkejä / tiedotuksia Kuhmon kaupungin tai eri järjestöjen tapahtumista. Päivittyy hyvin vaihtelevasti, joskus pari kertaa viikossa, joskus useita kertoja päivässä!

Blogi: Kuvia ja pidempiä juttuja tapahtumista ja lukiomme ihmisistä; aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Mukana siis sekä opiskeluasiaa että joskus vähän myös asian vierestä olevia postauksia. :) Ainoa kanava, jota lukijat voivat kommentoida anonyyminä. Epävirallinen tiedotuskanava, päivitys vähintään 1-2 krt viikossa.

Twitter: Kuvia koulun arjesta ja juhlasta. Lyhyitä lukiomaailmaan liittyviä twiittejä ja toisten käyttäjien uudelleentwiittauksia. Asiaa mm. yo-kokeiden sähköistymisestä ja oppilaskunnan hallituksen tiedotuksia. Päivitys ainakin 3-4 krt viikossa.

Instagram: Sekalaisia kuvia opettajien ja opiskelijoiden arjesta ja juhlasta, mm. erilaisilta opintomatkoilta. Kaikkein epävirallisin tiedotuskanava. Päivitys 2-3 krt / vk.

Jos siis haluat tietää mitä lukiossamme tapahtuu, voit ryhtyä tykkääjäksemme / seuraajaksemme FB-sivulla, Twitterissä ja Instassa! :)

Ja huom sinä nykyinen Kuhmon yhteislukion opiskelija! Jos olet kiinnostunut oppimaan uutta sähköisestä tiedottamisesta, olet myös tervetullut mediaryhmään, joka ylläpitää kaikkia tiedotuskanavia.

PS. Onhan meillä toki olemassa myös painettua tiedotusmateriaalia, mm. rakas vuosikirjamme Korpirojekti, joka ilmestyy toukokuun lopussa. Vuosikirjasta löytyy koottuna lukuvuoden kohokohdat sekä tilastotietoa, abikuvat ja -tekstit sekä suositut kuva-arvoitukset.  

Teksti & kuvat Sanna

Vielä kerran #kutsumua

Puheviestinnän kurssilla päätimme koepäivänä osallistua lukiolaisten liiton #kutsumua-kampanjaan. Oman tarinansa kertovat sanat, tekstit ja kannanotot pääsivät paitoihimme – näin muistutuksen voi kaivaa esiin aina uudestaan, kun haluaa viestittää maailmalle, että ennakkoluulot, nimittely, aliarviointi ja kaikenlainen kiusaaminen on ilkeää, satuttavaa, itsetuntoa nakertavaa ja kaikin puolin typerää.

Älä nimittele. Älä kiusaa. Älä aliarvioi. Älä tee hätäisiä johtopäätöksiä tai viljele ennakkoluuloja.

Mene väliin. Auta. Puutu.

Rakasta itseäsi juuri sellaisena kuin olet.

”Kun muutimme Suomeen, huomasimme, että aika monilla suomalaisilla on paljon ennakkoluuloja ja stereotypioita venäläisistä. Ymmärrämme, että monilla ovat sota-aikojen tapahtumat (vieläkin) mielessä. Muutenkin yleinen mielipide venäläisistä on, että olemme vihaisia, tyhmiä ja muuta sellaista. Haluamme, että Suomessa ja muissa maissa ei olisi ennakkoluuloja eri kansallisuuksia kohtaan. Olemme sitä mieltä, että ensin pitää tutustua ihmisiin – vaikka hän on esimerkiksi venäläinen – ja sitten vasta tehdä päätöksiä siitä, millainen tuo ihminen on.” Daria & Jadviga

”Ihmiset luulevat että olen ylimielinen, todellisuudessa olen paljon muuta.” Emilia

”Kun olin pieni
Maailmalta vietiin pohja
Se teki kipeää

Yksinäisyydessä
Ala-asteen monet luokat
Koska niin päätit

Pelkään vieläkin
Että jonain päivänä
Tapahtuu taas niin

Minusta kuoli
Osa lapsuudestani
Se ei enää palaa

Mutta arpeni
Ne tekevät vahvemman
en niistä kiitä

Toivon että nyt
Tiedät että vahvempi
Olen nykyisin

Nykyään tiedän
Se ei ollut vikani
Pelkkä virheesi.” Kaisa

"Jos sä sanot mitä sattuu, se sattuu mitä sanot." Veera & Hanna

”Koko elämäni ajan olen saanut kuulla siitä, kuinka pieni olen. ”Pätkä” on vain yksi niistä monista nimistä, joilla tätä piirrettä on kuvattu. On harmillista, että saa negatiivista palautetta asiasta, jolle ei voi itse mitään. Haluan, että ihmiset muistavat minut ihmisenä eikä siitä miltä näytän.” Riina 

”Paidassani näkyy vain pieni osa sanoista ja asioista, joita minuun on kohdistettu. Aina tuntuu löytyvän jotain huonoa ja jotain haukuttavaa. Esimerkiksi minulle on tuhansia kertoja kerrottu, että minun pitäisi syödä ja haukuttu anorektikoksi. Tosiasia on, että en voi painolleni mitään, vaan se on geeneissä - hoikkuus. Monet katsovat tai ovat katsoneet kieroon, koska minulla on punaiset hiukset, erilainen tyyli ja musiikkimaku. Minua ei enää kiinnosta ‒ olen oma itseni. Olen selvinnyt rankoistakin ajoista ja kohdannut kiusaamista monta vuotta. Nyt uskallan puhua tästä tässäkin. Ehkä olen selviytyjä ‒ en ole luovuttanut, vaikka monesti on mieli tehnyt.” Roosa

”Olipa kerran poika, jolla sattui olemaan enemmän energiaa kuin harmaalla massalla. Tästä tämä poika sai jatkuvasti kuulla koulussa, kun opettajien mielessä koulussa tulee napottaa hiljaa pulpetissa. Poika ei kuitenkaan sopinut opettajien ja oppilaiden asettamaan muottiin vaan oli oma eläväinen itsensä. Tästä seurasi soittoja kotiin ja yleistä pahaa mieltä pojalle, kun oma paikka ei kuulostanut olevan koulussa, jonne valtio pakotti jokaisena arkiaamuna menemään. Tästä syystä paitani kertoo erilaisuudesta; kun joku on energisempi kuin muu harmaa massa, mutta hän ei ole sairas "lapsi on terve kun leikkii, sairas kun ei osaa lopettaa" -periaatteen mukaan, vaan YKSILÖ.” Jyri

”En ole arvostelija, minulla on vain paljon mielipiteitä.” Johanna

”Nimestäni on tehty monia erilaisia versioita, esimerkiksi Maikki, vaikka haluaisin, että ihmiset muistavat minut nimellä Maiju.” Maiju

”Olen hyvin tunteikas ja se voi ärsyttää joitain ihmisiä. Mielestäni olen sopivasti tunteellinen.” Suvi

”Haukut ja nimittelyt on vain tyhjiä sanoja. Tyhjiä sanoja, jotka sattuu, kun ne osuu ja uppoaa. Ei tähdätä ja heitellä niitä enää.” Inkeri

”Kun elämässä menee kaikki huonosti ja alemmas ei enää pääse, ainoa suunta on nousta ylöspäin.” Meiju

 

Osallistuimme kampanjaan heti sen alettua julkaisemalla tämän kuvan Facebookissa.

Opettajilla olisi ollut kipeitä muistoja myös lapsuudesta/nuoruudesta, mutta nämä tekstit kuvastavat nykyhetkeä.

Kuvat: puheviestinnän kurssin opiskelijat (viimeiset kaksi Risto ja Sinikka), teksti puheviestinnän kurssin opiskelijat + ope Nina Pikkarainen

Ykkösten eka jakso

Lukion ensimmäinen jakso alkaa olla takana päin: vain koeviikko on enää edessä. Ykkösille tämä eka jakso on ollut ehkä se kaikkein jännittävin jakso, mutta hyvinhän tästä on selvitty!

Ensimmäisenä päivänä meillä oli tutoreiden järjestämä ryhmäytymisiltapäivä. Meille esiteltiin koulu ja pelasimme ryhmäytymispelejä ja -leikkejä. Kaikilla oli todella mukavaa!

Jo seuraavana päivänä saimme aloittaa normaalin koulurytmin. Luokkien paikat olivat aluksi tietysti uusia ja muutama oppilas tulikin myöhässä tunneille. Kuitenkin jo parin päivän jälkeen kaikki olivat oppineet luokkien sijainnit.

Huomattavin muutos yläasteeseen verrattuna on oppituntien pituus, sillä lukiossahan tunnit kestävät 75 minuuttia. Aluksi tunnit menivät hitaasti, mutta nyt 75 minuuttia tuntuu menevän yhdessä hujauksessa. Mukavaa pidemmissä tunneissa on se, että tunnilla ehtii oppia enemmän.

Muutoksia on tapahtunut myös läksyjen suhteen. Lukiossa on hieman enemmän soveltavia tehtäviä kotiläksynä ja läksyjä on muutenkin enemmän, joten läksyjen tekemiseen kuluu enemmän aikaa kuin peruskoulussa. Lisäksi esseitä pitää kirjoittaa joka aineesta vähintään yksi.

Muutaman viikon koulunkäynnin jälkeen tuli oppilaskunnan yleiskokouksen aika. Kokouksessa valittiin äänestämällä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri toisen vuoden hallituslaisista. Lisäksi äänestettiin neljä uutta hallituksen jäsentä ykkösistä. Ehdokkaita oli kahdeksan, joten puolet pääsivät hallitukseen.

Seuraavaksi olivat Nahkiaiset, jotka olivat erittäin mieleenpainuvat. Nahkiaisista voit lukea aiemman postauksen täältä.

Tutustumista ja opiskelua; sellainen on ollut tiivistettynä ykkösten ensimmäinen jakso. Opiskelut ovat lähteneet hyvin käyntiin. Nyt valmistaudutaan ensimmäiseen koeviikkoon ja sen jälkeen jatketaan toiseen jaksoon.

Teksti Christiina, kuvat useampi mediaryhmäläinen

Käsitöitä hyväntekeväisyyteen

Facebookissa julkaistiin tiistaina 9.9. kuva, jossa opiskelijoita ja henkilökuntaa istui lukiomme yläkäytävän sohvalla neulomassa tai virkkaamassa. Mikäli et vielä tiennyt miksi näin teimme, voimme nyt paljastaa, että kyseessä oli hyväntekeväisyyskampanjan mainostuskeino! Opiskeljoilta on noussut ajatus/ehdotus, että koulumme opiskelijat ja henkilökunta tekisivät villavaatteita, sukkia, lapasia ja pipoja hyväntekeväisyyteen. Kaikki villavaatteet, jotka on saatu valmiiksi 1.12 mennessä, lähetetään Punaiselle Ristille, joka puolestaan välittää vaatteet kylmiin, köyhiin maihin, kuten Mongoliaan ja Kazakstaniin.

Huomaatko eroa tämän ja ensimmäisen kuvan henkilöiden välillä?

Neuleissa toivotaan käytettävän normaaleja villalankoja. Langat voivat olla itse hankittuja, mutta lankakeriä voidaan myös maksaa niitä tarvitseville. Villavaatteisiin ei saa kirjailla minkäänlaisia uskonnollisia symboleja, sillä vaatteet menevät eri kulttuureihin. Vaatteita voi tehdä neljää eri kokoa: pikkulasten, kouluikäisten, miesten sekä naisten. Parilliset vaatteet kiinnitetään yhteen, ettei kenenkään tarvitse etsiä paria yksinäisille sukille.

Osallistujat kirjoittavat nimensä yläkerran käytävällä olevaan listaan, jotta jatkossa tuleva info saavuttaa jokaisen. Jos tulee kysymyksiä, voi kysyä Margaretalta, joko lukion käytävällä, Facebookissa tai Wilmassa.

Nyt kaikki innolla osallistumaan, sillä hyväntekeväisyys kannattaa aina ja lisäksi käsitöiden tekeminen on todella rentouttavaa puuhaa! Esimerkiksi yhden pipon virkkaamiseen ei kulu kuin arviolta 4-5 tuntia, olettaen tietenkin, että on virkannut joskus aiemminkin. :) Käsityöt voivat lisäksi auttaa esimerkiksi kielten oppimisessa (ks. linkki), joten samalla nyt on mahdollisuus lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla.

Teksti Sanna, kuvat Sanna ja Risto